Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Eräs luomuviljelijä on tähän asti viljellyt seoskasvustona Epos vehnän kanssa ja tasaa kuulemma huomattavasti satovaihtelua. Lisäksi nostaa vehnän valkuaisen leipä luokkaan. Ei tarvitse lannoitusta välttämättä ollenkaan. Itse oli tarkoitus kokeilla kyseistä konstia, mutta jotkut viisaat kun tiputtivat seoskasvustot pois valkuaiskasvi palkkio järjestelmästä niin ei sitten. Laitetaan sitten kasvavaan bulkki vehnää 
Niin siis onhan se ainakin luvallista, miksei voisi niin
tehdä ihan paljaaltaankin, onko sittenkin se
tukiviranomainen eikä valkuaisrehua nälkäilevä
pavunostaja se todellinen kauppakumppani tässä ?
Onhan jokainen Suomen kansalainen oikeutettu
toimeentulotukeenkin, mutta kaikki eivät sitä hae,
vaan tyhmyyttään menevät töihin ja elävät
vaikeamman kautta.
Näin niikö asiaa peilaten.
-SS-
Toki voi, mutta ei tuolla nyt kuitenkaan mihinkään huippusatoihin päästä. Tuo palkkio kompensoisi alentunutta satotaso. Toki lannoituksessakin tulee säästö. Tiedä sitten. Tässä vain täytyisi yrittää repiä kaikki mahdolliset eurot.
Miten pitkä matka Sinulta on Huittisiin?
Oisko tästä joku 250-300km. Täällä Kymijoen varressa yritetään elantoa hankkia.
Olikos se tuolla toisessa ketjussa, että tämä tukihan on kuin tehty karjatiloille. Mitä ne vielä valittavat, että mitään rahaa ei saa mistään...
Tämä suojavyöhykemenetelmä toimii todella hyvin nautavyöhykkeen reuna-alueilla; omat lannat luovutetaan pois. Omat pellot ovat 75% suojavyöhyke-viherlannoitus-satonurmina.
Rahakasveja 20 + 5 %:lla kerääjäkasvin ja valkuais-öljykasvi-ruistuella täydennettynä
Karja-LHK on korkeampi, joten kokonaispotti, vaikka EFA - alankin
ottaisi mukaan, tulee keskiarvona 850 €/ha, ja satoa JOKA AINOALTA HEHTAARILTA.
-SS-
Alkaakohan porsaanreikien määrä pelottaa Mavia. Asetukseen on tulossa seuraava kohta:
”Viljelijän tai sellaisen yhteisömuotoisen yrityksen, jossa viljelijä on osakkaana, hallinnassa olevalta maatilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaava aine eivät oikeuta korvaukseen.”
Mitä tämä tarkoittanee, ja mihin toimenpiteeseen se liittyy, mutta kuulostaa aivan siltä kuin haluttaisiin estää käytännössä oman lannan vastaanottokorvauksen saaminen ?
-SS-
Tämähän oli esityksessä ihan alusta saakka, tätä tukea ei ole tarkoitettu karjatiloille sehän on muutenkin johtava ajatus tässä uudistuksessa.
Tarkemmin katsoen, siis oman tilan lannan vastaanottokorvausta
ei lähtökohtaisesti tuettu, mutta tämä nykyinen yhtiöittämisbuumi
antoi vähäisen ajatuksen tasolla olevan mahdollisuuden hyödyntää
sitä 40 euroa kuivalannalla, siis omasta yhtiöstä. Mutta nyt evätään
tuki jopa osaosakkuusyhtiöstä tulevalle kuivalannalle ?
Siksi tuo lähelle tuleva suurempi yksikkö lienee valinnut lietelannan, osakas
saa lietelannan sijoitustuen, riippumatta siitä, kenen se lanta on.
-SS-
Niinpä aika ristiriitaista. Taisin tästä kirjoitella jo aiemmin. Tämä kuivan tavaran vastaanotto on tehty kasvinviljely tilalle joka ottaa separoitua lantaa vastaan. Nykyään kun kuivalanta järjestelmiä on käsittääkseni aika vähän.
Me kun esim. ajattelimme, kun ekan kerran pykälä nähtiin, että voisi lietteestä separoida kuivan tavaran erilleen ja viedä sen kaukaisimmille lohkoille, kun siellä on pulaa fosforista ja rahtaaminenkin olisi vähäisempää. Osan kuluista kattaisi tuo 40€, mutta eihän se käy. Nyt meidän tulisi tehdä sivutilalle lietealtaat, päälle jumalaton ralli lietevaunun kanssa ja silloin saisimme tuon 40€ sijoitustukea. Sijoitustuki kuitenkin käsittääkseni pelaa molemmissa tapauksissa sen saat omalle lietteelle joka on levitetty omalle pellolle, tai naapurin pellolle.
Tämähän oli esityksessä ihan alusta saakka, tätä tukea ei ole tarkoitettu karjatiloille sehän on muutenkin johtava ajatus tässä uudistuksessa.
No niinhän se on, mutta järkeä olisi saanut kyllä käyttää. Tuohan on omasta mielestäni jäänyt hieman puolitiehen. Ei se raha määrässäkään ero sijoitatko lietettä vai levitätkö kuivaa tavaraa. Järjellisesti ajatellen lietettä ei kannattaisi viedä yhtään kauemmaksi kuin on pakko. Mutta järki nyt on tunnetusti näistä pykälistä uupunut.
Eräs luomuviljelijä on tähän asti viljellyt seoskasvustona Epos vehnän kanssa ja tasaa kuulemma huomattavasti satovaihtelua. Lisäksi nostaa vehnän valkuaisen leipä luokkaan. Ei tarvitse lannoitusta välttämättä ollenkaan. Itse oli tarkoitus kokeilla kyseistä konstia, mutta jotkut viisaat kun tiputtivat seoskasvustot pois valkuaiskasvi palkkio järjestelmästä niin ei sitten. Laitetaan sitten kasvavaan bulkki vehnää
Kysästääs tässä samassa vaikka löytyisihän tuo vastaus itsekkin jos alkaisi etsiä, eli mites ruisvehnä? Saako rukiin palkkion? Kyseessä kuitenkin eri kasvi, vaikka nimessä sana ruis onkin?
Sit mikä monta kertaa unohtuu niin nämä multaimet painavat aika rankasti. Eikö ole mukavaa kun se roikkuu siellä vaununperässä. Itse jos ostaisin nyt niin joku mahdollisimman leveä laahavannasmultain. Plussaa olisi jos levitysleveyttä pystyisi helposti kaventamaan tarvittaessa.
Taidatte valitettavasti molemmat olla turhan kaukana..
Kahtena vuotena ollut. Ekana vuonna 2013 oli joku 4ha satoa tuli 3tn luokkaa. 2014 oli reilu 30ha satoa tuli n. tonni. Eli sato vaihtelua on ja riski aika suuri. Itse aion jatkossakin kyllä jonkin verran viljellä papua ja mahdollisesti kokeilla jotain muuta lajiketta kuin Kontua, mutta 30ha oli kyllä liikaa. Ekana vuonna Kontu "kuoli" kuumuuteen. Tokana vuonna sitten ylenpalttiseen veteen joka tuli taimivaiheessa ja kuumuuteen heinäkuussa. Jokainen notkonpaikka olis siis lähes tyhjä. Eli ei härkäpapukaan kestä vettä jos sitä vain tulee liikaa..
Suurimpana ongelmana pidän itse lajiketta. Jalostus jäänyt johonkin 80-luvulle. Itse en pidä pitkää kasvuaikaa ongelmana, mutta eipä ole sattunut vielä sellaista kasvukautta että sitä puitaisiin lokakuussa ja olisi edelleen vihreää. Kyllä sen on heinäkuun helteet aina laittanut valmiiksi niin, että lähes ekana on saanut puida.
Otetaan sen verran takaisin, että kyllähän suojakaistat puolustavat paikkaansa joissakin tilanteissa, mutta missään nimessä niitä ei tulisi hyväksyä kuin oikeasti niitä tarvitseville alueille, niin kuin SS ilmeisesti yritti selittää.
Suojavyöhykkeitä on ollut vuosina 2000 - 2014 noin vajaat 10 000 ha. Tukitasokin on ollut se 450 € .
Miksi nyt on niin mahdottoman kova hinku, määritelmät ja ehdot käytännössä samat, tukitaso
kohdentamisalueella sen viisikymppiä isompi, sekö räjäytti pankin ?
Jos suojavyöhykkeitä tulisi esimerkiksi 100 000 ha, eli keskimäärin 5% peltoalasta, ympäristökorvauksiin varattua rahaa kuluisi
50 miljoonaa euroa, lähes neljäsosa koko ympäristökorvauksiin varatusta rahasta !
-SS-
Niin mä en pykälistä tiedä, mutta eikös se ennen ollut se kaista vesistön reunasta? Ja nyt jos sallitaan koko lohko? On tossa mun mielestä aika iso ero. Eihän noihin kaistoihin mitään rahaa kulunutkaan eri asia jos sitä aletaan maksamaan koko lohkolle. Ja eikös se summa ollut 900€/ha? Mistä toi viissataa on repästy?
On se siis niin tätä, koska ennestään vain 8500 ha on sopimuksissa, eivät tietenkään yleisesti ihmiset ole lukeneet edes ohjeita, kun ei vaan ole kiinnostanut. Ja nyt sitten kaikilla paukahti helpon rahan himo päälle ?
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/Ymp%C3%A4rist%C3%B6tuen%20erityistukien%20oppaat%202007%20ja%202009/YE%20opas%20Suojavy%C3%B6hykkeen%20perustaminen%20ja%20hoito%202007.pdf
Ei ennenkään sanottu kuin vähintään 15 metriä ojasta/vesistöstä. Tai pohjavesialue. Kyllä nykyiseenkin systeemiin kuulunee tarveanomus sekä tarveharkinta, että esimerkiksi vesistöstä poispäin viettävälle ei välttämättä saisi itsestäänselvästi. Tai jos on metikköä veden ja pellon välissä. Onhan vaatimuksissakin vielä valtaoja tai vesistö.
"Suojavyöhyke on peltoalueelle valtaojan tai vesistön
varteen perustettava vähintään keskimäärin
15 metriä leveä monivuotisen kasvillisuuden
peittämä hoidettu alue, jolle ei levitetä
lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita."
(Mavi ohje vuodelta 2007)
-SS-
Henkilökohtaisesti voin sanoa, että mulla ei kyllä näissä asioissa ole helpon rahan ajatus mielessä. Sellaista ei vain näissä asioissa ole. Kyllä sitä helppoa rahaa saa muualta paljon helpommin.
Mua tämä asia nyt ei sinänsä edes kiinnosta, koska en kyllä aikonut laittaa aariakaan kyseiseen kategoriaan. Joten ehdot saa olla mun puolesta mitä tahansa. Muilla tuntuu enemmän olevan ajatus, että kaikki pellot suojakaistaksi niin helppoa rahaa tiedossa eikä tarvitse tehdä mitään.
Pitkässä juoksussa kun ajattelee niin koko asian järki on vähän niin ja näin. Olette jo käynneetkin maan köyhtymistä yms. läpi. Mä jos saisin päättää niin tukien piiristä poistettaisiin kaikki näennäisviljelyä tukeva rahoitus. Pellot niille jotka haluavat pitää suomen maatalouden toiminnassa!
Suojavyöhykkeitä on ollut vuosina 2000 - 2014 noin vajaat 10 000 ha. Tukitasokin on ollut se 450 € .
Miksi nyt on niin mahdottoman kova hinku, määritelmät ja ehdot käytännössä samat, tukitaso
kohdentamisalueella sen viisikymppiä isompi, sekö räjäytti pankin ?
Jos suojavyöhykkeitä tulisi esimerkiksi 100 000 ha, eli keskimäärin 5% peltoalasta, ympäristökorvauksiin varattua rahaa kuluisi
50 miljoonaa euroa, lähes neljäsosa koko ympäristökorvauksiin varatusta rahasta !
-SS-
Niin mä en pykälistä tiedä, mutta eikös se ennen ollut se kaista vesistön reunasta? Ja nyt jos sallitaan koko lohko? On tossa mun mielestä aika iso ero. Eihän noihin kaistoihin mitään rahaa kulunutkaan eri asia jos sitä aletaan maksamaan koko lohkolle. Ja eikös se summa ollut 900€/ha? Mistä toi viissataa on repästy?
No tänään epäili maaseutusihteeri että tulkinta voi vielä muuttua. Sanoi semmoista että " suojavyöhyke olisi 3-10 metriä leveä kaistale vesistön vieressä. Eikä tämän hetken tulkinnan mukaan oleva että koko lohkon voisi laittaa suojavyöhykkeeksi." Eikä suositellut vielä tälle vuotta tekemään sopimusta.
Miettikääs huviksenne, että jos valtaojista lähtien joka lohko kelpaa suojavyöhyke nurmeksi niin meillä joka lohko olisi silloin oikeutettu tuohon tukeen. Ja aktiivisuus kyseistä asiaa kohtaan toteutuu edes 20% niin meinaatteko, että rahat riittää.. Jäitä hattuun nyt!
Ei kai siinä mitään muuta tarvita kuin, että lihasta maksettava hinta on liian alhaalla. Syy löytyy kaiketi seuraavista, että tavara ei mene kaupanhyllyllä kaupaksi, tai euroopasta työntää halpaa lihaa venäjän vientikiellosta johtuen tai joku muu?
Jos kerran kuitit riittää niin turha pitää kiirettä siementenkään hankinnassa..
Kelpaako semmonen itse tehty kuitti?
Hyvä kysymys.
Jos mä naapurilta ostin siemeniä joka on ostanut ne joskus 80- luvulla.
Mä en usko hetkeekään, että pelkkä ostokuitti riittää. Ainoastaan siinä tapauksessa, että tarkastaja ei löydä joka kohdasta peltoa kerääjäkasvia voi ostokuitilla yrittää selittää, että kyllä sitä on koko pinta-alalle ostettu. Tuo nyt vaan on yksinkertaisesti liian helppo tapa. Tämä olisi varsinainen tukiautomaatti...
Jos kerran kuitit riittää niin turha pitää kiirettä siementenkään hankinnassa..
