Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kyllähän nyt kunnollisen ja tunnollisen viljelijän pitäis laatutesti tehdä ilman hallinnon keppiä tai porkkanaa, jotta tietäisi maidensa todellisen tilan.
Toki toki, kuin myös viiden vuoden viljelykiertosuunnitelman. Mutta se että noita pitää viranomaisille lähettää ja byrokraattia siten elättää niin lievästi sanottuna hieman pistää korpeamaan. Nämä lappuset kun voivat olla sisällöltään ihan mitä tahansa, tuo viiden vuoden viljelykiertosuunnitelma taatusti muuttuu lähes vuosittain. Ja vaikkei muuttuisikaan, niin mitä sillä kuvitellaan saavutettavan?
eli jos mulla on viherkesantoa ja hernettä niin onko taloudellisesti järkevämpää ilmoittaa EFA herneellä ja ilmoittaa viherkesannot edelleen LHP-nurmena?
Kyllä, juuri näin.
Ihan kohtalaisen asiallisiahan nuo taiskerin hinnat on, jos tosiaan suhteuttaa siihen millä hinnalla Agrin nettikaupassa tarjoavat. Amistar ja Ratio nyt on aika lailla kalliimpia mitä kasvinsuojelu.fi:ssä, mutta toisaalta tuo Mantrac on jopa edullinen verrattuna turkulaisten (ei ne kyllä sieltä oikeasti ole) vastaavaan (ellei sitten halua antaa painoarvoa TESTIVOITTAJUUDELLE ja patentoidulle formulaatiolle).
Mutta edelleen tämä vain korostaa tuota Agrin nettikaupan järjettömyyttä, mitä virkaa tuollaisella on.
Tsiisus kraist miten kallis tuo Agrin verkkokauppa on. Yli 20% kalliimpi kuin mitä kivijalan "omamyyjältä" saatu tarjous viime vuonna ja 35% kalliimpi mitä vastaava kasvinsuojelu.fi:n sivuilta valittu random tuote tänä vuonna. Ellei tuohon tilauksen päälle tule jotain hirmuista alennusta, niin eihän noissa hinnoissa ole mitään järkeä.
Ja tuo rahtivapaus yli tonnin tilauksesta on lähinnä vitsi, tuohan on lähestulkoon yhtä kuin alan standardi, jonka kasvinsuojelu.fi on asettanut 23 €:n rahtimaksulla.
Eihän tuolta kasvinsuojelu.fi:n verkkokaupasta randomilla voi mitään valita, kun siellä ei juuri mitään ole. Outoa toimintaa, kun mainostetaan että helmikuun loppuun mennessä tilaamalla saa vielä 1.5% alennuksen.
Jurttiaineita siellä on, niitä voi vertailla. Tällaisella aikataululla ovat aiemminkin toimineet, kieltämättä voisivat kyllä vähän aiemmin julkaista kaikki hinnat.
Tsiisus kraist miten kallis tuo Agrin verkkokauppa on. Yli 20% kalliimpi kuin mitä kivijalan "omamyyjältä" saatu tarjous viime vuonna ja 35% kalliimpi mitä vastaava kasvinsuojelu.fi:n sivuilta valittu random tuote tänä vuonna. Ellei tuohon tilauksen päälle tule jotain hirmuista alennusta, niin eihän noissa hinnoissa ole mitään järkeä.
Ja tuo rahtivapaus yli tonnin tilauksesta on lähinnä vitsi, tuohan on lähestulkoon yhtä kuin alan standardi, jonka kasvinsuojelu.fi on asettanut 23 €:n rahtimaksulla.
Onko tosiaan niin että jotkut mestarit täällä ovat valmiita maksamaan mitä tahansa saadakseen yaralaista ryyniä? Vai meneekö teillä jossain kohtaa kipuraja?
Marttila on myöhässä, hintahan on ollut nousussa jo pidemmän aikaa. Ja ei kai tähän muuta ratkaisua voi olla kuin viennin lisäys. Turha odottaa että kauppa luopuu siivustaan, päin vastoin. Pitäähän heidän kasvattaa tulostaan jatkuvasti.
Jo lähes 20 vuotta ilman fosforia, ja edelleen arveluttavan korkea. Itse asiassa fosforitasoissa ei ole ollut laskua käytännössä lainkaan.
Mitä enemmän tätä asiaa pyörittää excelissä, niin sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä ettei ei-luomu/ei-suorakylvö viljatilan kannata missään nimessä liittyä tähän sopimukseen. Ainakaan ellei ole valmis puuhastelemaan kerääjäkasvilla tai suojakaistoilla.
Tuon 54 €/ha menetyksen saa hyvin helposti katetuksi lisälannoituksesta koituvalla sekä määrällisellä että laadullisella sadonlisäyksellä. Ja ennen kaikkea fosforin käyttö olisi taas mahdollista, jolloin arvioni sadonlisästä saattaa olla jopa alakanttiin. Kyllä tämä kortti pitää katsoa, kun kerran tukijärjestelmän ulkopuolelle jättäytymiselle annetaan perusteltu mahdollisuus.
Anteeksi tyhmyyteni mutta miksi ei voi käyttää fosforia ilman että jättäytyy ulkopuolelle? Ja toisekseen miksei voi lannoittaa kuten ennenkin?
Arveluttavan korkeat fosforitasot ja ei-ympissähän alkaa typpirajoitin hakkaamaan vasta nitraattidirektiivin kohdalla. Nythän on koko lailla mahdotonta tuottaa paljon päälle kuuden tonnin menevää leipävehnäsatoa. Kyllä menee herkästi rehuksi.
Sun on maanäytekairassa jotain vikaa, ihan selvästi. 
Totta, se onkin kyllä erikoinen juttu että jyväjemmari saa itse nuo näytteet ottaa. Hyvin voitaisiin lisätä virkamieskuntaa poistamaan tällainen epäkohta järjestelmästä. Näiden palkkaukseen voitaisiin käyttää ympäristötukeen osoitettuja varoja.
Mitä enemmän tätä asiaa pyörittää excelissä, niin sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä ettei ei-luomu/ei-suorakylvö viljatilan kannata missään nimessä liittyä tähän sopimukseen. Ainakaan ellei ole valmis puuhastelemaan kerääjäkasvilla tai suojakaistoilla.
Tuon 54 €/ha menetyksen saa hyvin helposti katetuksi lisälannoituksesta koituvalla sekä määrällisellä että laadullisella sadonlisäyksellä. Ja ennen kaikkea fosforin käyttö olisi taas mahdollista, jolloin arvioni sadonlisästä saattaa olla jopa alakanttiin. Kyllä tämä kortti pitää katsoa, kun kerran tukijärjestelmän ulkopuolelle jättäytymiselle annetaan perusteltu mahdollisuus.
Anteeksi tyhmyyteni mutta miksi ei voi käyttää fosforia ilman että jättäytyy ulkopuolelle? Ja toisekseen miksei voi lannoittaa kuten ennenkin?
Arveluttavan korkeat fosforitasot ja ei-ympissähän alkaa typpirajoitin hakkaamaan vasta nitraattidirektiivin kohdalla. Nythän on koko lailla mahdotonta tuottaa paljon päälle kuuden tonnin menevää leipävehnäsatoa. Kyllä menee herkästi rehuksi.
Mitä enemmän tätä asiaa pyörittää excelissä, niin sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä ettei ei-luomu/ei-suorakylvö viljatilan kannata missään nimessä liittyä tähän sopimukseen. Ainakaan ellei ole valmis puuhastelemaan kerääjäkasvilla tai suojakaistoilla.
Tuon 54 €/ha menetyksen saa hyvin helposti katetuksi lisälannoituksesta koituvalla sekä määrällisellä että laadullisella sadonlisäyksellä. Ja ennen kaikkea fosforin käyttö olisi taas mahdollista, jolloin arvioni sadonlisästä saattaa olla jopa alakanttiin. Kyllä tämä kortti pitää katsoa, kun kerran tukijärjestelmän ulkopuolelle jättäytymiselle annetaan perusteltu mahdollisuus.
http://digi.viestilehdet.fi/epaper_MT/products/MT_-2015-01-14/pdfs/article_8_7.pdf
http://digi.viestilehdet.fi/epaper_MT/products/MT_-2015-01-14/pdfs/article_8_1.pdf
"Sikäläiset välittäjät ovat kyselleet viljatarjouksia ja ihmetelleet, miksei suomalaisia viljakauppiaita ole näkynyt."
http://digi.viestilehdet.fi/epaper_MT/products/MT_-2015-01-14/pdfs/article_8_12.pdf
"Tuottajajärjestö on puun ja kuoren välissä. Rehuviljan kotimaisessa kaupassa kyse on ensi sijassa alan sisäisestä tulonjaosta vilja- ja karjaväen kesken. Kumpienkin asiaa pitäisi ajaa." Kyllä tää on käytännössä nähty kenen asioita ajetaan.
"Virolainen aikoo parin viikon kuluessa selvittää, onko rehuohraa saatavilla ja löytyykö lastauspaikkoja ja välineitä merikonttien lastaukseen ja kuljetukseen." Kiinnostaisi tietää miten PolarOats tekee tämän selvityksen? Vaikken rehuohraa viljelekään, niin tulevaisuudessa voisi olla yhteisiä intressejä. Tulisiko viljelijöiden olla itse aktii´visesti yhteydessä PolarOatsiin? No ei varmaan haittaakaan.
Sillä tämän
"Viljelijän saama hinta olisi kymppejä enemmän tonnilta verrattuna kotimaan tämän hetken tarjouksiin" luulisi aiheuttavan suoranaisen ryntäyksen PolarOatsin helmoihin.
Ja vielä se että ei tosiaan luulisi olevan suurta merkitystä rahtihintoihin sillä, jos laiva lähtee Naantalista tai Hampurista Egyptiin. Kaupan käyttämä Itämeriperustelu ei kyllä päde tuossa.
Oliko fosforin käytön suhteen rajoituksia, mikäli jättää liittymättä ymppitukeen? Mikäli viljavuustutkimus näyttää arveluttavan korkeaa, niin saako käyttää fosforia?
Tänään oli maastullissa vilja-asiamiehen viikoittaisessa copy-paste -kirjoituksessa luonnollisesti taas maininta viljamarkkinoiden epätasapainosta kotimaassa. Ja että jotain asialle olisi tehtävä, viljaa olisi saatava vientiin. Kotimaisilla kauppiailla ei tunnu hirveästi olevan intressiä panostaa tähän toimintaan nykyistä enempää, sillä saattaisihan se nostaa kotimaan hintoja. Joten parempi vain himmailla nykyisellä tavalla.
Eli vaihtoehtojen ollessa vähän, ilmeisesti tämän ylimääräisen viljan vienti pitäisi hoitaa viljelijävetoisesti. Ja kukaties liittomme voisi tähän jonkinlaisen hankkeen perustaa ja ainakin pyrkiä koordinoimaan asioita, kun kovasti ainakin kuulostaa siltä että murhetta kannetaan sielläkin.
Ja onhan noita tämän alan yrittäjiä ollutkin ja lie olevan edelleenkin. Mitä nyt mieleen tulee niin ainakin SGC ja Polar Oats, hirveän vähän noista on tosin mitään kuulunut. Netistä näkee kyllä että jonkinlaista toimintaa on ollut aika hiljattainkin ja samalla näkee myös että aika näpertelyähän tuo on ollut eikä tuloksissakaan näy olevan hurraamista.
KM:n jutussa Polar Oatsin kaveri mainitsee että 20-30 tonnin kontin rahtaaminen satamasta satamaan Kiinaan maksaa 900 euroa. Kiinassa kuulemma markkinoita piisaisi. Mutta tuleehan tuossa tonnille hintaa. Voidaanko Kiinassa todella maksaa niin hyvää hintaa ihan bulkkiviljasta, että tuon tyyppinen toiminta kannattaa? Nimittäin tuon 900 päälle kyllä tulee varmasti vielä lisäkuluja.
Ja ne riskit. Mitä jos rahat jääkin saamatta, ostaja päättää olla maksamatta? Somalialainen piraatti upottaa laivan? Ja se konttiin sitoutunut pääoma, mistä se revitään? Miten kontaktit ostajiin luodaan?
Noita asioita kun miettii niin sitä ymmärtää vähän paremmin asiamiehen viikosta toiseen jatkuvaa "jottain tarttis tehdä" -kirjoittelua. Toisaalta sen verran myös ns. harmittaa näiden kolmen tai neljän kotimaisen kaupan dominoiva asema viljamarkkinoilla, että jotain muutosta olisi suotavaa tapahtua.
Niin olikos tässä nyt joku peruskorvaus, mikäli tuon sitoumuksen tekee, vai tuleeko tuki pelkästään ottamalla lisätoimenpiteitä?
Tänään tuli Mavilta vihko tukiuudistuksista ja noin ensisilmäyksellä ei kovin montaa kiinnostavaa toimenpidettä löydy. Esim. ei-suorakylväjälle ja kyntöä harrastavalle talviaikainen kasvipeitteisyyskorvaus on lähinnä vitsi.
