Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
100-150kg on meilläkin käytetty, riippuen onko suojaviljaa vai ei. Viljasta puolet tosin ohraa.
http://www.suomenrehu.fi/fi/onnistumisia/kokemuksia-tuoresailonnasta-maxammon-tuotteella/Kannattaisko kokeilla? Kuivuri vetelee viimeisiään, tolla pääsis ilman isompia investointeja.
Kallista se on murskeviljaan verrattuna. Suoraan kun laskee viljan valkuaispitoisuuden nousun mukaan valkuaiskilot ja vertaa rypsirouheeseen niin kannattaa mutta mahtaako noilla valkuaiskiloilla kuitenkaan tulla yhtä paljon maitoa vrt rypsi?
Backspace varmaan tietää (tästäkin) kaiken..?
Voisikohan tällainen olla lainaehdoissa että joka vuosi pitäisi olla sellainen jakso kun asiat laitettaisi kuntoon.
Joo tai tukiehtoihin sellanen lisäehto, että asiantuntijaryhmä tulee tekemään lisätarkastuksen pari kertaa vuodessa, jossa käydään kaikki kotieläinten hoitoon liittyvä läpi. Tai laajennetaan se saman tien kasvintuottajillekin. Proagrian "asiantuntijat" vois olla sit ainoita, jotka tämän tarkastuksen voi suorittaa. Ja viljelijä maksaa koko lystin.
Hieno idea taas vemssiltä. Lisää tarkastuksia tässä tarvitaankin.
En tunne lakeja, mutta mielestäni sähköyhtiö on helisemässä, jos navetallinen eläimiä meinataan erottaa sähköverkosta.
Mitäs jos verkon päässä onkin vaikka yksitinen päiväkoti?
Kyllä se eläinten omistaja on ainoa, joka on vastuussa eläinten hyvinvoinnista.. Ei sähköyhtiö, eikä rehutehdas....näin on näppylät, ikävä kyllä. 
Tällaisessa tilanteessa pitäisi varmaan porukalla katsoa tilanne ennen kuin pääsulakkeet ruuvataan irti. Paikalle sähköyhtiön edustaja, pankin edustaja, eläinsuojelun edustaja (läänin ell), työterveyslääkäri, meijeri/teurastamon edustaja ja viljelijä. Katotaan kortit ja tehdään päätös. Sama sapluuna vesilaitoksen kanssa.
Ei siinä noin isoa porukkaa tarvita. Sähköyhtiö kertoo mitä pitää maksaa, jos ei tilillä katetta niin soitto pankinjohtajalle. Jos pankinjohtaja ei lupaa apua, niin joko soitto teurastamolle hakemaan eläimet pois tai naapurille kauppaamaan peltoa.
Sähköyhtiö ei ole toiminut mitenkään väärin, kunhan on varoittanut etuajassa. Ainoa eläinten hyvinvointia vaarantava taho tälläisissä on se tilallinen itse, joka yrittää väkisin eläimiä pitää vaikka rahkeet ei riitä. Se ei nyt mitään auta jos pari kuukautta tekohengittää tilaa joka ei muutaman tonnin laskusta omin neuvotteluin selviä.
Juuri näin.
Mikä helvetin sosiaalihuolto sähköyhtiöistä on tullut
Etelässä on paljon 500-1000 hehtaarin levitysalan yksiköitä jotka ovat saaneet homman toimimaan levityssopimuksilla. Tarvitaan tietysti ihmissuhdetaitoja ja neuvottelutaitoja. Mutta homma toimii kyllä. Täällä se on mahdollista kun muutaman kilometrin ympyrässä voi olla se 4-numeroinen, kahden kilometrin ympyrään voi täällä etelässä mahtua 1.000 hehtaaria peltoa...
Kerro toki lisää.
Sano yksikin tila joka oikeasti saa homman toimimaan. Tunnen joitakin näitä mainitsemiasi 500-1000 hehtaarin yksiköitä ja omien sanojensa mukaan tekisivät kaikkensa, jotta pääsisivät possuista eroon. Velkamäärä vaan on liian kova, lopettaminen ei ole mahdollista.
Vähän ristiriitaista juttua tossa Heikkilän sikatilalla:
"Suuri osa lantaa vastaanottavien tilojen lohkoista sijaitsee lähellä, keskimäärin 2,5 km:n säteellä Heikkilästä. Kauimmainen lantaa vastaanottava tila sijaitsee tällä hetkellä Ruskolla n. 10 km etäisyydellä, tämän lisäksi on 30 km päässä yksi vastaanottaja. Tilalla on lisäksi käytössä muutamia etälietesäiliöitä naapurikunnissa."
Ajetaanko se lanta sieltä naapurikunnista takas ruskolle levitysaikana?
Luennoitsija mainitsi että on tekemisissä kahden yli 1000 hehtaarin tilan kanssa. Näilläkin jää 150€ / ha yksityistalouteen. Eli molemmille jää 150 000€ / vuosi yksityistalouteen. On se jollain tavalla kuitenkin paremmin kuin 100 hehtaarin tilan 25 000 euroa, eikö?
1 * 1000 hehtaarin 150 000€
vrt
10 * 100 hehtaarin 25 000€ = 250 000€
Tilakoon kasvun suurin hyötyjä taitaa kuitenkin olla joku aivan muu kuin viljelijä(t).
Toisaalta... 10 vuotta on tiedetty että kiintiöt poistuvat. Kaikki laskelmamallit ovat tienneet, että maidon hinta tulee alenemaan alle 40 sentin. Tukien putoaminen on ollut tiedossa 5 vuotta.
Eli on tässä ollut aikaa rypistää ettei tule housuun.
Juuri näin.
Edellisestäkään "maitokriisistä" ei ole montaa vuotta ja silti moni rakensi korkean maidon hinnan aikaan uuden 20 000€ /parsipaikka pihaton, rehualaa piti tietysti saada lisää, joten ostettiin myös peltoa hintaan 20 000€/ha. Tietenkin lisäpeltoala ja eläinmäärän kasvu vaatii vähintään uuden valtran.
Ja nyt itketään kun hallinnon sössiminen ja venäjän pakotteet johti kassakriisiin.
Tervetuloa markkinatalouteen. Ei muillakaan aloilla tulot ole säännöllisiä. Kilpailu esim kuljetus- tai maansiirtoalalla on todella kovaa ja joskus urakat kusee. Valittaako silti kukaan että tarvittais kriisitukea?
On noita täysrehujen ja viljan kannattavuuksia tullu monet kerrat laskettua mtta kertaakaan en ole saanu täysrehua kannattavaks.
Mylly tais olla uutena jotain 3 tonnia. Sekotinta en ole vielä tarvinnu, kuivurilta eri siiloista samaan aikaan kärryille niin sekottuu se siinäkin. Vaikka en viljeliskään itse niin naapureilta onneks voi ostaa reilusti halvempaa rehua kuin rehutehtailta. Naapurikin hyötyy kun ei tarvi rahtia maksaa.
Lautasmuokkain pilkkoo juuret ja näin juolavehnä leviää entistä pahemmaksi ongelmaksi. Toi bomford ainakin KM:n jutun mukaan repii juuret irti ja jättää pintaan kuivumaan.
Kultivaattorit ja lautasmuokkaimet voi varmaan suoraan unohtaa.
Onko kellään kokemusta tai muuta tietoa näistä:
https://www.youtube.com/watch?v=VfN0xYLWdz4https://www.youtube.com/watch?v=wfxJfkNjkkEToi Bomford vois luomuviljelyyn sopia paremmin kun jättää kasvijätteen pintaan kuivumaan.
mitä mieltä jos sonninavetan perustuksia tehdessä joudutaan louhimaan perustukset kallioon 6000-8000 neliöö. Saahan siitä toki sorat ja murskeen samalla, mutta eikö löydy thtään edullisempaa tapaa perustaa?
Murskeen myynti voi olla ihan kohtuullista bisnestä. Riippuu paljon sijainnista.
High end -luokan navetasta pitää lähteä maitoa samalla osaamistasolla paljon enemmän, kuin perus parsinavetassa. Itse en olisi tyytyväinen kymppitonnin tuotokseen.
Yks asia on kans eriskummallista, että säästetään jostain kumman syystä rehuissa. Johan pankinjohtaja Jaakkolakin taannoin totesi, että rehut on väärä säästökohde.
2014 suurin yksittäinen kuluerä oli rehut, joten tottakai siihen panostin. Huomaa että en vain valitsemalla hinnastosta halvemman ja heikomman täysrehun, vaan pistin koko paketin uusiksi. Tehtailta vähemmän, itseltä ja naapurustosta enemmän - ja samalla ruokintasuunnitelmat asentoon missä valkuaisen ja kivennäisten hyötysuhde parempi. Halvemmalla rehustuksella sain enemmän maitoa.
Samalla kaavalla mennään meilläkin. Korvasin puolet rypsirouheesta härkäpavulla, maitomäärä pysyi samana, maitotuotto kasvoi n. 70c/lehmä/päivä. Eikö tässä hommassa oleellisinta ole juuri maitotuotto?
Rehujen LAADUSSA ei kannata säästää, hinnassa pitää säästää aina kun mahdollista. Esim. Rypsirouheessa on eri firmojen välillä kymmenien eurojen hintaero/tonni.
Bäckäri voi varmaan kertoa paljonko laadussa on eroa?
Kuutioiden mittausta tarkotin enkä kantavuuden. Tollasen mainitsemas 40x100 kokonen rakennus vie pihoineen jo yhden hehtaarin pinta-alan. kymmenen senttiä turhaa kaivamista tai täyttöä tarkottaa 1000 kuutiota. Ainoastaan mittaamalla saadaan tietää optimaalinen korko.
Ja toiseks miks pihaton pohja pitäis eristää? Maitohuonetta ja sosialistisia tiloja lukuunottamatta.
En ole vielä laskenut ruokinnan kuluja
Ehdottomasti syvät kuilut. Molemmista kokemusta. Avokouru menee jos hiekkaparret, tulee käytävälle sopivasti pitoa. Avokourun raappa on usein korjauksen/vaihdon tarpeessa, ennen kuin sitä vanhaa on edes saatu maksuun (laina-aika 15 v. raappa kestää 5-10 vuotta).
Syvistä kuiluista aiheutuva lisäkustannus riippuu niin paljon toteutuksesta. Visiirikourut ulkoseinille, parret kuuteen riviin ja neljä ritiläkäytävää. Rakennuksen kantavat ulkoseinät, pilarit lantakuilun pohjalaatan päältä (pieni levike pilarin kohtaa) ja rakennuksen keskelle pari tolppariviä ja niiden pilarit keskellä olevien kuilujen pohjalta. Maaperän heikkokantavuus korjaantuu näin ja säästetään esim. paalutus. Isot lantakuilut kannattavat rakennuksen vaikka suolle rakentais.
Syvät kuilut voi tehdä tasaselle maalle. Laakasiiloelementit kuilun seiniksi, ritilät päälle ja ontelolaatat/liittolevy parsien alle -> päälle parsien valu. Parsien alusta jää kellaritilaksi, sinne voi sijoittaa maitohuoneen, toimiston, sos,tilat ja vasikkatilat. Tilat pysyvät sopivan lämpimänä ilman lämmitystä ja kesällä ovat ihanan viileät. Poikima osastoon luukku lattiaan ja siitä liukumäki vasikka osastoon. Robotilta voi kaataa maidot suoraan altaaseen, josta viemäri vasikkaosastolle maitosäiliöön. Paloturvallisuus olisi tälläisessä ratkaisussa huippuluokkaa. Yhden kuilujen välin voisi jättää lämpimäksi konehalliksi apevaunulle ja kuormaajalle. Toisen pään kuilujen välin voisi pitää apekomponentti varastona. Tälläisessä rakennuksessa tulee kuiluista jo melko paljon varastotilaa, jolloin lietealtaan rakentamisessa myös säästetään.
Ennen kuin rupeaa rakentamaan ja tekemään päätöstä kumpi tulee, syvätkuilut vai avokouru niin sorkkahoitajan kanssa kierokselle katsomaan sorkkia... voi silmät aueta 
Eiköhän joku työturvalisuu tai muu direktiivi tuon kiellä.
Ideana ei mikään huono. Ois vaan mukava nähdä kustannusarvio paljon tulis hintaa. Ainut että tuo ois melkein tehtävä maan päälle. Se on hillitön vuori mikä lähtee tuommoisen 40*100 metrisen rakenuksen alta maata. tai fiksuna uppotas vain sen verran että saa ympäristön sillä tasattua.
Onko joku oikeasti niin tyhmä, että lähtee suinpäin kaivamaan tai täyttämään maastoa, ilman mittausta?
