Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 14

Viestit - IsoPata

Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2018
: 17.08.18 - klo:23:14

Onko rypsiä kukaan puinut?

Valmista alkais olla, mutta jos nyt nuo vähät viljat ensin mitä jäljellä.

Kovin valmiilta näyttää, mutta muistakaahan varoajat. Agil, Targa ja Clamox/Cleravo 90 päivää. Ei oo vasta ku kylvöstä tuon verran. Toki jos pelkillä ötökkäaineilla on pärjännyt niin sitten antaa mennä vain.
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 16.08.18 - klo:23:41
iltarukous tänään : tulispa viljaa reippaasti kun alan puimaan ensi viikolla

Eipä taida rukoukset enää paljoa auttaa. Pohjanmaalla (omia huomioita ja kyliltä kuultuja) jo puiduista kauraa tullut jokseenkin normaalisti, ruista huonosti, kakstahoista ohraa kohtalaisesti (alle keskiarvon kuitenkin), monitahoista välttävästi. Rypsit olis enää puimatta itsellä, ne näyttää kyl hyviltä, mutta tiedä sitten paljonko kertyy. 25% jäi viljakilot alle keskiarvon.
Kasvintuotanto / Vs: Gamma yökkönen
: 31.07.18 - klo:18:02
Avauntin varoaika on 56 vrk. Eiköhän rypsit ja rapsit ole puitavissa jo paljon ennen syyskuun loppua. Vai onko varoaikaakin muutettu?
Eikös sitä saa käyttää vain kerran kasvukauteen, joten sekin rajoittaa aika paljon...
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 31.07.18 - klo:13:58
Altia maksaa ohrasta 170 viljatorilla.

Viking Maltin hinta on myös 10€ enemmän omilla sivuilla kuin MT:n hintaseurannassa... Eli 209,5€.

Onko joku oravankynsiraja?

Valkuaisesta sai ainakin viime vuonna 15 plussaa entsyymissä, mutta lajittelusta saattaa tänä vuonna tulla miinuksia toisille...
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 31.07.18 - klo:12:13
Altia maksaa ohrasta 170 viljatorilla.

Viking Maltin hinta on myös 10€ enemmän omilla sivuilla kuin MT:n hintaseurannassa... Eli 209,5€.
Mikähän siinä on, kun taas on rypsi syttynyt kuivurissa:
https://www.pohjalainen.fi/uutiset/poliisiuutiset/rypsin-kuivaamisesta-tuli-rypsin-kastelu-palokunta-sammutti-palavaa-viljankuivaajaa-1.2683574

Uunin sisällä on ollut jotain palavaa ja sitten kun se on alkanut hiiltymään ja palamaan niin kipinöitä ja kekäleitä on puhaltunut kuivurin kaappiin. Jotain palavaa voi olla esim. hiirenpesä, edellisenä vuonna uuniin asti pomppineita jyviä tai herneitä tms. tai vaikkapa hieman huolimattoman uuninnuojan sisään pudottama ja sinne unohtunut puu- tai muovivartinen teräsharja.

Tässä tapauksessa voi olla hyvinkin näin, kun ensimmäisiä kuivauksia lienee tälle vuodelle. Viime syksynä oli kuitenkin paloja jostain syystä rypsillä, vaikka muita lajeja oli kuivattu jo aiemmin ja pitkään...
Kasvintuotanto / Vs: Kuivuus
: 23.06.18 - klo:22:50
49 mm juhannuksen aikana ilmestynyt mittariin. Kai se kasvu alkaa nyt, kun apulannat vihdoin sulaa. Ohrille huomenna vähän kasvunsäädettä ja osalle ajattelin kokeilla tautiainettakin laittaa minimi annoksen. Tähkät kurkistaa tupesta. Rypsit pukkaa vartta nyt nopeesti ja puhkeamassa kukkaan ihan just. Naapuri kunnassa näkyikin jo keltaisia peltoja. Täytyy huomenillalla tutkia ajaisko vielä biscayat, kun jonkun verran kuoriaisia näkyi, ei kuitenkaan joka nupussa.
Kasvintuotanto / Vs: Rapsi
: 25.05.18 - klo:09:44

Onneksi on viimepäivien tuulet käyneet pohjoisesta, sieltä ei kirppoja taida tänne kulkeutua.
Ja tämän alueen kirppakanta pyyhkityy etelää kohti  :D

Komeesti on rypsit sirkkalehdellä, eikä tosiaan ötökän ötökkää oo näkynyt millään lohkolla. Kelit on kyllä niin lämpöiset, että kai se invaasio joskus tulee. Toistaiseksi näyttää kuitenkin hyvältä ja kasvu on nopeaa.
Ei ole vielä kokemusta, mutta olen miettinyt samaa, kun olisi ylimääräinen ruuvikin tuohon hommaan. Kuullut vain huhuja, että viljaruuvi on niin tiukalla sovitteella, että pelletit jumittaa koko ruuvin. Pitäisi olla ruuvi reilusti putkea pienemmällä halkaisijalla tai sitten spiraali... Ja tosiaan kierroksia ei tarttisi niin paljoa.
Vapaa sana / Vs: Pulkkamäkiä Suomeen!
: 26.02.18 - klo:12:09
Semmoinen fiilis tuli, kun kisoja katseli. Jos jonkinlaista lumilautailua ja rännissä laskua, yksin ja pareittain mäkeä alas. Hypyillä tai ilman, etuperin ja joskus takaperin. Aina vaan tuli uutta versiota. Aloin sitten miettimään, että noissa lajeissa taidolla lienee suurempi merkitys kuin nappien popsimisella. Noi perinteiset hiihtolajit ei kerta kaikkiaan nuorisoon enää uppoa. Töitä joutuu tekemään poskettomasti ja lopuksi norjalaiset vie kaikki mitallit, kun osaavat peitellä fuskaukset. Mäkihommissa meillä olisi vielä mahdollisuus pärjätä, keskitetään voimavarat niihin. Enni neuvonantajaksi, mitä pitäisi tehdä, että pärjättäisiin vielä paremmin.

Myös curlinkiratoja lisää, vaikkei siinä montaa mitallia olekkaan jaossa, mutta ei tarvii juosta, eikä rehkiä pitkiä matkoja, selvä suomalaisten laji tämäkin.

Näillä liikkeelle!
omasta mielestä norjalaisten ylivoima ei johdu vilunkipelistä, mehän muistamme kuinka täälläkin oikeisto ristiinnaulitsi venäläesiä urheilijoita dopinghuijareiksi sotsissa, nämä raukat medialukutaidottomat uskoi kaikenmaailman mäklarenin raportit missä väitettiin venäläisten manipuloineen topingnäytteitään kahvinporoilla jne jne vaan tuollahan nuo nyt näky urheilevan :) ;) :D ;D


ei tartte kuin ottaa korkeoskäörillä varustettu kartta kouraan ja verrata suomea ja norjaa, miettiä maastoa missä latu kulkee ja vaekutusta hapenottokykyyn :) ;) ;D >:(


periaatteessa voesi tehdä jonku maastokompensaation maastohiihtoon, norjalaesille lätkäistäisiin korkeuskäyrien tuomasta harjoitteluolosuhde-erosta sakkoa vaikka 10 sekunttia joka kisaan, hollantilaesilta ja tanskalaesilta sitten vähän vähennettäisiin sekuntteja kisasuorituksesta, tehtäisiin eräänlaiset tukialue-kompensaatiot maastohiihtoon, vähän niinkuin mäkihyppyyn tuulikompensaatio.


ihmeellistä että mäkihypyssä kompnsoidaan tuulen vaikutusta, miksei ampumahiihdossa tehdä samoin tai ammuta peräti hallissa :-\ :-\ :-\ :-\

Voi myös verrata astmalääkityksen määrää. Taitaa jokaisella norjalaisella olla lääkitys kunnossa siltä osin. Ainakin jossain uutisessa oli maininta, että astmapiippuja oli mukana kymmenkertainen määrä Suomen joukkueeseen nähden.
Saatteko jäämään itsenne ja tai perheenne käyttöön
maatilanne tuotosta enemmän euroja kuin on tuet yhteensä?
Vai jääkö paljonkin alle?
Itsellä tulos on ollut suunnilleen 2/3 tuesta. Vaihtelee tietysti sen mukaan, kuinka on tuet optimoinut.
692,35
Viljatila, C-alue, 80% kasvipeitteisyys ja "nuori viljelijä"
Perniössä 8730 kg/ha rukiista, ei ollut mikään katovuosi ei.


Ihmettelen hiukan 140 kg:n annetun typen typpitasetta tuossa, jollei kyseessä ollut hernemaa tai viherlannoitus. Tai orgaanista pohjalla. Jos syksyllä annettiin esimerkiksi kananlantana 30 kg liukoista typpeä, sitten en ihmettele. Kun kevääksi jää se satakiloa salpeetarin kaveriksi.

-SS-
Kyl tota Livadoa laitan jatkossakin, mikäli syksyllä ehtii. Mulla kokonaistyppi reilut 105 kg, eli syksyn Y6:sen lisäksi meni salpietaria toukokuun toisella viikolla vajaa 300 kg/ha. Esikasvi mallasohra neljä vuotta peräkkäin. Ei mitään lumihomeruiskutuksia. Toukokuun lopussa ajoin broadway+ccc ja kesäkuun puolessa välissä pikkuannos bumperia ja ceronea. Puinti meni syyskuun lopulle ja sato noin 7 t/ha. Siilossa vielä niin ei tiedä tarkkoja kiloja. Torajyvää oli turhan paljon. Parin vuoden kokemusten perusteella aikainen kylvö elokuun puolella on ollut avainasemassa, kun on tullut vertailtua muiden ruiskasvustoihin. Samposta joutu ensimmäistä kertaa ettiä ykkösvaihteen puinnissa tänä vuonna, mutta toki oli märkääkin. Eli ainakin Livado tykkäsi tästä vuodesta Pohjanmaalla.

Ohra sen sijaan oli pettymys tänä vuonna. Panostuksista huolimatta sato vajaa 4 t/ha. Rypsikin kutistui kuivauksen jälkeen alle 1500 kg/ha.
Se vilkuttaa vikakoodin sillä punaisella pyöreällä valolla, eikä kolmiovalolla. Tuntuis että jostain syystä joutuu siis korjailemaan nostolaitteen asentoa. Voi liittyä hydrauliikkaankin. Mulla pukkas joskus välillä vikakoodia asentorullasta, mutta korjaantui putsailemalla kaikki liittimet niistä pyöritettävistä nupeista, eli jouston, tunnustelun, nostokorkeuden ja laskunopeuden valitsimista.
Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 14