Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 13.01.13 - klo:11:28

Ajatella kun ei olisi Vihreät-nimistä puoluetta olemassakaan, niin ei tarvitsisi tälläisiä asioita pohtia, polttoaine olisi halvempaa ja koneet edullisempia. Lisäksi elämä olisi moninpuolin helpompaa. 

Sepäs tässä maailmassa onkin hauskaa että vaikka tämä nyt on niin vihreää toimintaa niin loppujen lopuksi tämä on kaikkea muuta kun lisää niin polttoaineenkulutusta kuin kulutusta muutenkin kun koneet täytyy uusia useammin jos pelkää ongelmia... Varaosia menee enemmän... No mutta talouskasvu uuteen nousuun    Vielä ne rastapäiset pössyttelijät ei sitä ymmärrä mutta kyllä ne sen vielä huomaa että ne on olleet ilmaisia mainostajia näille uusille helvetinkoneille...  No mutta eikös ole hienoa kun voi ostaa puhtaan omantunnon maailmanpelastus operaatiossa täällä euroopassa kun afrikkalaiset ei saa kuin uusia rivipumpullisia koneita joissa ei ole yhtäkään tietokonetta ja mustaa lakua tulee putkesta...   

Kieltämättä ainakin näin äkkinäiselle tulee mieleen, että näiden lisäkomponenttien valmistuksella ja vaihtamisella, kusen valmistamisella ja rahtaamisella ympäri maailmaa, lisääntyneellä polttoaineenkulutuksella, koneiden käyttöiän merkittävällä lyhenemisellä ym. ym. aiheutetaan enemmän päästöjä kun mitä off-road -moottorit ikinä pystyvät vähentämään. Tiekäytössä (henkilöautot ja rekat) tuon nykyisen päästösääntelyn vielä ymmärtää, mutta off-road -vehkeissä oltaisiin hyvin voitu jäädä esim 2- tai 3a-tasolle ja oltu tyytyväisiä siihen...

Onkohan kaikissa edellisen päästötason koneissa tuo sisäinen egr (esim. MF 6455 Perkins) vai onko joku valmistaja pärjännyt jopa ilman ennen tätä viimeisintä muutosta?

Stage 3A:han kyllä oli mahdollista päästä ilman sisäistä egr:ää, eikä sitä kaikilla valmistajilla ollutkaan. Perkinsin koneista minulla ei ole tarkempaa tietoa, lieneekö jollakin muulla täällä. Mutta periaatteessa jos on ihan perusmoottori ja niinkuin onkin, niin todennäköisesti pieni sisäinen egr on käytössä ihan sen vuoksi, että se on teknisesti erittäin yksinkertainen ja halpa tehdä verrattuna muihin vaihtoehtoihin...

Lisäyksenä edellisen, eli DIESELmoottorin pakokaasussa on vesihöyryä hyvin vähän, bensavehkeet on sitten erikseen...

Ensinnä tuosta palotapahtumasta: palaminen on nimenomaan hapettumista, eli kemiallisesti palamisessa syntyy jonkin alkuaineen ja hapen yhdistettä. Tuon pakokaasun takaisinkierrätyksen tarkoituksena on juurikin alentaa paloilman happipitoisuutta. Vesihöyry päinvastoin lisää happipitoisuutta, sen vuoksi esim. vetotraktoreissa imusarjassa on monesti vesiruiskutus, koska pelkästään ahtamalla happipitoisuutta ei saada riittävän korkeaksi. Normaalissa pakokaasussa on vesihöyryä hyvin vähän, ureamoottorin käsitellyssä pakokaasussa sen sijaan huomattavasti enemmän.

Sisäinen egr on käytännössä todella huono, koska siinä ei pystytä kontrolloimaan sitä, koska egr on käytössä. Tämän vuoksi soppaa kuluu vielä ulkoista egr:ääkin enemmän, koneet eivät tahdo lähteä kylmällä käyntiin ym.. Ulkoisessa egr:ssä se käännetään pois päältä pienellä kuormalla, alhaisilla kierroksilla, käynnistettäessä ym. Ulkoisessa egr:ssä yksi iso pa-kulutusta lisäävä tekijä on nuo puhaltimet joita joudutaan isojen jäähdyttimien takana pyörittämään. Tuntuu äkkiseltään merkityksettömältä, mutta 10 kW on aika pieni teho tuollaisen propellin pyörittämiseen. Autossa tämä ongelma on paljon pienempi kun ajoviima hoitaa suuren osan työstä.

Muuttuvasiipisen turbon sijaan voisi käyttää kahta erillistä perinteistä turboa tai kaksivaiheturboa, kuten esim. VW käyttää joissain uusimmissa TDI-koneissaan. Kokonaisuutena joka tapauksessa tuo takaisinkierrätettävä pakokaasu ja siinä oleva noki ei ole turboille mitään herkkua, oli käytettävä turbo sitten minkälainen tahansa. Viimeisimmässä päästötasossa tulee ongelmaksi myös se, että määräykset ovat entistä tiukemmat päästöjen vähenemisen mittauksen suhteen, jolloin näiden systeemien ohittaminen käy aina vaan hankalammaksi tai jopa mahdottomaksi. Ja sitäkin jo virkamiehet on suunnitelleet, että seuraavaksi näiden järjestelmien päällä olemista aletaan seuraamaan, jos off-road -vehkeetkin joudutaan katsastamaan...

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 12.01.13 - klo:09:22

SCR:n hyvä puoli on siinä, että ureaa ajetaan moottorin jälkeiseen pakokaasujen puhdistukseen eli sillä ei ole mitään tekemistä moottorin käynnin kanssa sinänsä. Tästä aiheutuu, että moottoriöljyt pysyy puhtaana ja moottorin toiminta on muutenkin parempi. Eli vie vähemmän polttoainetta ja alaväännöt ovat taas tallessa. Huono puoli SCR:ssä on urean käyttö ja varastointi. Pitäisi järjestää lämmin tila urean säilytykseen. Se kun jäätyy -11 asteessa.

Vanhempi, pakokaasujen takaisinkierrätyssysteemi aiheuttaa moottoriöljyjen nokeamista, alaväännöt kateissa ja polttoaineenkulutus on suurempi. Valmetteihin on tehty tai voi tehdä ennallistamisen eli moottorin nokka-akselia hiotaan ja tällä konstilla se kierrätys saadaan purettua. Öljyt ei enää nokeudu ja polttoaineenkulutus putoaa 10%. Sellainen parin tonnin remontti.

Tällaisia käsityksiä minulla on näistä eroista. Jos uutta konetta ostaisin niin ottaisin suosiolla tuon SCR:n. Silloin saisi moottori olla rauhassa ja tulevaisuudessa jos alkaa tulla jotain virityksiä ureasta poispääsyyn, niin ne saattaisi olla helpommin toteutettavissa.

Osaatko kertoa kuinka esim. tuo 400- sarjan agrex-pakokaasujärjestelmä (ulkoinen egr) eroaa esim. uuden 6r jontikan tai vanhemman 30- premiumin järjestelmästä? Pitää vielä varmistaa että saako 400- sarjaa enää tämän version jälkeen ureavirityksillä vai tuleeko suoraan 500- sarja korvaamaan sen uudella tekniikalla.

Tää on todella mielenkiintoista, tarvetta ei sinänsä ole pakoilla näitä järjestelmiä mutta jotenkin pitäisi osata hahmottaa millaisia kuluja koneen pidosta syntyy kun sillä ajetaan 5-7 tuhatta tuntia tai sitten toinen mokoma.

Onkohan noi massikan viimeiset ureattomat (esim. 6470 sisu) täysin ilman egr:ää? Joku kun vielä osais kertoa miten tuolle laitokselle soppa kelpaa vai kannattaisko suosiolla odotella uuden sarjan lanseeraus ennen lopullista päätöstä.. 

Vielä tästä päästöhommasta yleensäkin, jos on jollekulle vielä epäselvää mistä tämä kaikki tulee:
Eli lainsäädännössä on määrätty, että dieselmoottorista tulevista pakokaasuista rajoitetaan typen oksidipäästöjä sekä hiukkaspäästöjä. Nämä ovat verrannollisia sylinterin palotapahtuman lämpötilaan seuraavasti:
- palolämpötilan noustessa (moottori optimoitu palotapahtuman kannalta) typen oksidien päästöt nousevat --> käytettävä SCR:ää
- palolämpötilan laskiessa (käytetään EGR:ää, eli lasketaan imuilman happipitoisuutta johtamalla siihen pakokaasua) hiukkaspäästöt nousevat --> käytettävä hiukkasloukkua hiukkaspäästöjen suodattamiseen.
Edelliselle päästötasolle päästiin "lievällä" pakokaasujen takaisinkierrätyksellä ilman jälkikäsittelyä yleensä varsin yksinkertaisella moottorin sisäisellä tekniikalla, viime vuoden alusta voimaan tulleille tasoille ei enää pikkukonsteilla päästä ja reilun vuoden päästä tulevalle seuraavalle tasolle tarvitaan vieläkin isommat temput...

Pakokaasujen takaisinkierrätys ylipäänsä, oli uusi tai vanha aiheuttaa tuota alun perin mainittua öljyjen nokeamista ja pa-kulutuksen lisääntymistä. Pakokaasun takaisinkierrätys voidaan tehdä kahdella systeemillä:

1. Moottorin sisäisesti, jolloin nokka-akselissa on "ylimääräinen" kuhmura joka pitää pakoventtiiliä auki imutahdin alussa pienen hetken --> pakosarjasta virtaa pakokaasua takaisin sylinteriin, esim. Sisun Stage 3A -moottorit, joka on mm. tuossa mainitsemassasi MF 6470:ssa, eli siinä siis on sisäinen egr. Tämä aiheuttaa alavääntöongelman, koska samalla turboa pyörittävä pakokaasun paine laskee.
2. Ulkoisesti (kaikki 3B-moottorit, jotka käyttävät egr:ää), jolloin pakolinjasta kierrätetään ohjattavan venttiilin avulla pakokaasua takaisin imuilmaan jäähdyttimen kautta. Tällöin tietysti ongelmana on se, että samalla kulkeutuu nokea imupuolelle (turbo, imuventtiilit ym.) ja se että jäähdyttimien on oltava julman kokoiset jotta tuo kierrätettävän pakokaasunosan jäähdytys on riittävän tehokasta. Moderneissa moottoreissa imuilman lämpötila kun ei yleensä saa ylittää ~55 astetta. Täällä ei yleensä ole alavääntöongelmaa, mutta esim. JD käyttää siitä huolimatta säätyväsiipistä turboa, jotta ahtopaine saadaan kontrolloitua tarkasti eri kierrosalueilla.

SCR:ssä pakokaasut käsitellään moottorin jälkeen, eli moottorin palotapahtumaan voidaan optimoida palamisen tehokkuuden kannalta, ja pakokaasut käsitellään vasta jälkikäteen. Heikkoutena on tietysti se, että joutuu pelaamaan erillisen liuoksen kanssa. SCR:n ongelma pienissä moottoreissa (3-syl., matalaviritteiset 4-syl.) on se, että pakolämpötila ei tahdo nousta riittävän korkealle, koska toimiakseen systeemi vaatii ~250 asteen pakolämpötilan. Tämän vuoksi lähes kaikilla valmistajilla pikkumoottorit käyttävät EGR:ää, isommissa on sitten vielä merkistä riippuvia eroja. Reilun vuoden päästä, kun seuraava päästötaso tulee voimaan, tulee kaikkiin koneisiin SCR (myös keltavihreisiin) ja melko suureen osaan ainakin tehokkaamista moottoreista myös ulkoinen egr. Väliteholuokissa (4-syl, pienemmät 6-syl) pystytään pärjäämään myös pelkällä SCR:llä, tässä varmaan tulee valmistajakohtaisia eroja.

Mistähän löytyy premiumissa ohjaamon lämpöpuhaltimen moottori? Näille pyhäpäivien remonteille ei näköjään tule loppua.. 

Tyhmä kysymys, mutta miten kone oirehtii...? Jos tekee sen mitä nuo yleensä, eli 1-3 asentoa ei toimi ja loput toimii, niin kytkimen alta on johtimia poikki ja moottori on ehjä...

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 29.07.12 - klo:11:11

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 14.05.12 - klo:23:19

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 14.05.12 - klo:21:02

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 13.05.12 - klo:22:39

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 13.05.12 - klo:22:36

Se täytyy vaan laittaa lämpimään, ei siinä muuta. Kesällä menis ehkä siinä öljysäiliön vieressäkin. Ei se nyt välttämättä paha homma ole joka toinen tankkaus käydä ottamassa toisesta paikkaa ureatankki täyteen.
Jos ei muuten onnistu niin tee lämmitettävä öljysäiliökoppi ja laitat ureapytyn sinne.

Valmetissa menee ainakin niin paljon ureaa että joka tankkausella sitä joutuu lisäämään 

Mistäs sää sillain päättelet?

  Kuski sanos....

sielläpäin ei oo kovin vahva ventti-johndeerekanta kun et niiden kuskien kielteisiä kommentteja siteeraa

Ei mulla Jonnikas ole ollu ongelmia adbluun kans

Nooh, pari vuotta kun mennään ja seuraava Stage/Tier 4-taso tulee voimaan, niin sitten pääset jonnikkaankin laittamaan AdBlueta...

jaaa kiirusruus puis puis kulmat ympyrää ja jos jäis aikaa ni puis loput pois myähemmin ..heh heh sannokaas ny jotain

Näinhän sitä isossa maailmassa puidaan, että ensin ajetaan pysähtymättä pellon ympäri ja sitten kulmatupsut puidaan lopuksi... Toinen syy ajankulutuksen vähenemisen lisäksi lienee se, että joka kerta kun puimuri sylkäisee itsensä tyhjäksi kulmassa, niin tulee tappioita ja ennenkuin kone toimii täydellä teholla liikkeellelähdössä, tulee myös tappioita. Kun ajetaan jatkuvasti laihoon, kone toimii täysillä ja minimitappioilla koko ajan. Kulmia lopuksi puidessa saadaan sopivalla ajokulmalla ja vauhdilla myös tasainen syöttö koneistoon, jolloin silloinkaan tupsujen viljat eivät lennä peltoon...

Niissä maanosissa, joissa 100% viljanviljelyn katteesta ei tule tuista vaan siitä itse viljasta, tuolla on oikeasti merkitystäkin. Kun käännöksiä on tarpeeksi, on sitä viljaa yllättävän äkkiä ison puimurin jäljiltä rekkakuorma noissa kulmissa levällään...

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 29.09.12 - klo:10:23

7480 -06, laatikko särkyi -10 rikkoutuneen laakerin tuottamaan metallipuruun. Käyttötunteja en muistanut kysyä.

7495 -09  kardaanijarrun rikkoutuminen tuhosi vaihdelaatikon keväällä -11. Takuu oli voimassa, muttei koskenut kardaanijarrua, joten tehdastakuu evättiin. Kesko maksoi vaihdelaatikon ja omistaja työn (n. 6000 euroa) Kardaanijarruja on poistettu näistä malleista.

Molemmat traktorit ovat merkkihuollettuja.

Hieman  kuulostaa peukku keskeltä kämmentä hommalta jos vaelaatikkoa hierotaan 6000 ekun eestä Siis 60 työ velotteella sata tuntia

Tarina ei tässäkään kerro et kuinka paljon koneita rimmattu,onko veetty koko aina jotain 20 motin paskavaunua jne. Semmoisilla tekijöillä jotka vaikuttaa aika olleellisesti asiaan.  Nykyajan koneita pitää osata käyttää paljoon herkemmin kuin jotain suoravaeheturvenuijafiiattia. Eli konemies taidot korostuu. 



Kyl näitä juttuja vaen piisa joka merkillä.  Nii ventti,jontikka,valtra,nh,case,deutsi. Joos haluaa varmimmin rarttorin jättää koneet kauppaan ja ajattaa keaken urakoitsialla niiin ei säry vehkeet. Huollon merkitys korostuu joka paekassa. Kuten täsäkin. Osan hinnat sama mut remontin kokonais kulut erite

Mitenkään kantaa ottamatta merkkijuttuihin, kyllä portaattomassa laatikossa on kuluvia osia ihan samalla tavalla kuin keppilaatikossakin. Ongelma enemminkin on siinä, että portaattomassa laatikossa on aina vaihdettava koko paketti, portaallisessa laatikossa pääsee (hyvällä tuurilla) vain osien vaihdolla, jos ja kun laatikko joskus porsii. Jos tanskan kieli luistaa hyvin, voin antaa parin kaverin yhteystiedot sikäläisiltä koneasemilta, jotka vaihtavat isoon Fendtiin laatikon ~8000 tunnin kohdalla "huollossa" koska se ei paljoa pidempään kestä ison paskakärryn ja multaimen kanssa, jolloin ajetaan oikeasti koko ajan 100% kuormalla, ja konetta ei ole sesonkina vara seisottaa remontin takia... Ja jos joku kysyy, miksi sitten ajaa Fendtillä, niin sanoi, että omakohtaisten kokemusten mukaan muunmerkkiset koneet isoja +500 hp jenkkilinkkuja lukuunottamatta eivät tuossa hommassa kestä sitäkään vähää ja nuo linkut eivät tiellä kulje kuin 25 km/h. Vaihdetaanhan metsäkoneisiinkin ajomoottoreita ja pumppuja peruskunnostuksien yhteydessä, kyllä nekin kuluu ajan kanssa.

Liitynnän rakentaminen CAN-väylään ei liene isokaan ongelma. Ongelma on se, että jokaisella traktorimerkillä on toisestaan eroava "kieli", eli väylällä liikkuvat viestit. Pelkän CAN-standardin tuntemisesta ei ole mitään hyötyä, ohjelman pitäisi osata myös tulkita ko. koneen viestiliikennettä, jotta siitä saisi jotain irti. Tämä liikenne ei kuulu standardoinnin piiriin, ainoastaan can-väylän rakenne ja protokolla, jolla viestipaketit lähetetään. Pelkät heksaluvut eivät maallikolle kovin hirveästi kerro, ja softapuolen asiantuntijaltakin tuon liikenteen selvittämiseen ilman speksejä menee paaaljon aikaa eikä kaikki todnenäköisesti edes selviä.

Autopuolella asia on vähän eri, kun on direktiivejä, jotka määräävät, että kilpailun on oltava vapaata tiettyyn rajaan asti, jolloin autonvalmistajat joutuvat avaamaan omaa can-liikennettään jonkin verran testerivalmistajille, vaikkei ihan kaikkea kerrotakaan. Traktoripuolella ongelmana on ko. lainsäädännön puute, sekä se ettei kenenkään kannata hommaa rueta muutaman tuhannen koneen takia tekemään (vrt. autotuotanto satoja tuhansia - miljoonia yksilöitä).

Tietysti jos sinulla on ISOBUS-työkone, joka lähettää sen standardin mukaisia viestejä väylään ja tiedät viestit, sieltä olisi mahdollista poimia esim. kuormaluvut tms, tai traktorin lähettämistä viesteistä ne, jotka noudattelevat isobus-standardia.

Alle 140 hv tulevat vasta vuonna 13 vai 14 kusimääräyksen piiriin.
Eli ei tarvitse vielä "vanhoja malleja " ostaa.

Kaikkien yli 75 kW moottorien, jotka valmistetaan vuoden 2012 Tammikuun alusta lähtien on täytettävä Stage 3B/Tier 4i päästönormit... Sen voi vielä saavuttaa joko SCR (urea) tai EGR (pakokaasujen takaisinkierrätys) -tekniikalla, hyvät ja huonot puolensa kummassakin...

Vuoden 2014 (yli 130 kW) tai 2015 (yli 75 kW) alusta tulee voimaan seuraava päästönormi, Stage 4/Tier 4 final, jonka jälkeen kaikilla onkin sitten oltava sekä SCR että EGR. Eli ei moottorit ainakaan yksinkertaisemmiksi käy...

Lainaus käyttäjältä: jorndere - 11.08.11 - klo:22:36

Jokainenhan saa viljellä ja harrastaa ihan miten itse haluaa, sehän on yrittäjän vapaus joka yrittäjälle myös ilman muuta kuuluu, mutta ei minusta nyt kannata yrittää selittää typeryyksiä siitä että keskimääräisellä suomalaisella maatilalla olevalla kalustolla itse tehty rehu tulisi halvemmalla siiloon kuin se urakoitsijan tekemä. Tilakohtaisia eroja tietenkin on ja joku tekee omillakin vehkeillä rehun tosi halvalla, joillakin taas se urakoitsijan tekemä rehu voi tulla todella kalliiksi. Mutta keskimäärin kuitenkin urakoitsijan tekemänä se rehu tai vaikkapa puinti on VARMASTI halvempaa.

Mitä sitten tulee vielä tuohon korjuuaikaan, joku arvo on silläkin että urakoitsijan nopeasti tekemä rehu on kauttaaltaan tasalaatuista esim D-arvoltaan, kun taas itse viikon ajan tehdyssä rehussa osa on liian sulavaa ja osa jo vanhaa, ainakin jos oikein helteet osuvat, puhumattakaan siitä että se kasa on auki viikon vs. 1,5 päivää. Ja kyllä se sadekuuro ja jopa kokonainen matalapaine todennäköisemmin osuu siihen viikon jaksoon kuin vaikka tuohon 1,5 päivän jaksoon.

juupa juu keskimäärin keskimäärin isännillä on liian kalliit koneet niin kyllä vertailu näyttää urakoitsijan käyttö halvalta

kasa auki viikon misä ei ainakaan meillä

Jos luet tuon kirjoitukseni kunnolla ja kokonaan, niin sanonkin siellä että tilakohtaisia eroja toki on ja suuriakin. Jos on vanhat, kunnossa olevat ja poistetut koneet, niin varmasti omilla vehkeillä rehu tulee halvimmalla siiloon. Siinä vaan yleensä käy niin, että kun saadaan ne kamppeet maksettua (tai yleensä jo vähän ennen), täytyy saada uutta ja kiiltävää rautaa pihaan...

Kuten jo aiemmin sanoin, kaikilla on vapaus tehdä rehut ja muutkin työt juuri niinkuin itse haluavat, eikä siinä ole edes mitään vikaa. Mutta se, että täällä sitten selitetään kuinka omilla uusilla/uudenkarheilla vehkeillä tulee rehu halvemmaksi kuin urakoitsijaa käyttäen, onkin jo sitten sitä bullshittia siteeratakseni muuan tamperelaista pituushyppääjää... Ja yleensä nämä selittäjät on vielä niitä jotka ei ole itse edes urakoitsijan käyttöä koskaan kokeilleet, puhutaan vaan näitä "kylillä puhuttiin että sielläkin myöhästy rehunteko kun ei urakoitsija tullut" -juttuja.

jos urakoitsijan kanssa on mietitty asiat valmiiksi talvella ja varottaa viikko kaksi ennen h hetkeä että kasvusto on valmistumassa niin on hyvin todennäköistä että urakoitsia on so*****na aamuna valmiina aloittamaan työt. Silloin urakoitsijalla saa edullista rehua. Totuus on vaan että suurinosa urakoista tilataan alle 2 päivän varotusajalla ja ihmetellään kun urakoitsija ei kerkeä sopivaan aikaan.

Tässäpä se on, niillä urakoitsijoilla joiden hommissa olen ollut, on ne asiakkaat joiden kanssa asiat on so***** jo talvella AINA etusijalla. Suurimpia kitisijöitä sen sijaan ovat nämä, jotka soittavat ensimmäistä kertaa asiasta silloin kun omalla niittokoneella on jo puolet heinistä kaadettuna ja sitten maristaan kun ei se urakoitsija ehdikään 3 tunnin varoitusajalla paikalle... Ja näitä on muuten vieläkin yllättävän suuri osa työn tilaajista. 

noukinvaunu on parhaissa kylissä joka 40 lehmää varten. Ilmeisesti Keski-Euroopassa/Amerikoissa/Uudessa-Seelannissa kaikki isännät on laskutaidottomia tai typeriä kun käyttävät urakoitsijoita ja vielä taksoilla, jotka ovat keskimäärin 1,5 - 2 -kertaisia Suomeen verrattuna... Niin, on turha selittää mistään "pidemmästä korjuuajasta",

tuloo mieleen kaivinkone yrittäjän  tilitys maastullissa

Minun ei onneksi ole tarvinnut urakointikoneisiin sekaantua muuta kuin kuskin ominaisuudessa, laskettu noita asioita on sitäkin enemmän ja useammankin isännän ja urakoitsijan kanssa. Itsellä ja myös niillä parilla urakoitsijalla joiden hommissa olen ollut on töitä niin paljon että mieluummin onneksi pääsee välillä valitsemaan mitä haluaa tehdä kuin että on pakko rynnätä joka hommaan mitä tarjotaan. Siinä mielessä pitää koputtaa puuta...

Jokainenhan saa viljellä ja harrastaa ihan miten itse haluaa, sehän on yrittäjän vapaus joka yrittäjälle myös ilman muuta kuuluu, mutta ei minusta nyt kannata yrittää selittää typeryyksiä siitä että keskimääräisellä suomalaisella maatilalla olevalla kalustolla itse tehty rehu tulisi halvemmalla siiloon kuin se urakoitsijan tekemä. Tilakohtaisia eroja tietenkin on ja joku tekee omillakin vehkeillä rehun tosi halvalla, joillakin taas se urakoitsijan tekemä rehu voi tulla todella kalliiksi. Mutta keskimäärin kuitenkin urakoitsijan tekemänä se rehu tai vaikkapa puinti on VARMASTI halvempaa.

Mitä sitten tulee vielä tuohon korjuuaikaan, joku arvo on silläkin että urakoitsijan nopeasti tekemä rehu on kauttaaltaan tasalaatuista esim D-arvoltaan, kun taas itse viikon ajan tehdyssä rehussa osa on liian sulavaa ja osa jo vanhaa, ainakin jos oikein helteet osuvat, puhumattakaan siitä että se kasa on auki viikon vs. 1,5 päivää. Ja kyllä se sadekuuro ja jopa kokonainen matalapaine todennäköisemmin osuu siihen viikon jaksoon kuin vaikka tuohon 1,5 päivän jaksoon.

En ole oikein ymmärtänyt tätä kurottajajuttua. Jo 6430 pienillä rengaspainoilla ja etukuormaajalla painaa joku 6500, ja korkeintaan tonnin enemmän painavat raskaimmat maataloskurottajat. Sen tonnin saa vaikka sirolla takapuntilla. Hydrauliikkaakaan kurottajissa ei ole juuri enempää, eikä varsinkaan heppoja. Tietty on isojakin kurottajia, mutta kai siiloihin lähinnä eksyvät tassuttomat maatalouskurottajat? Tietty kurottaja nostaa enemmän, mutta miten hienosti kurottajakaan kipuaa siilon rinnettä yli 2 tonnia (eli vajaa 10m3) rehua talikossa? Isommat koneet kuten kauhakuormaajat ymmärrän paremmin.

6430 on talon toiseksi suurin, suurin on 6630 joka on vähän nafti silppurin eteen mutta riittävä kun ei haeta silppurin maksimitehoja (mikä vaatisi sitten taas lisää muulta ketjulta) muu traktorikalusto on arvoltaan yhteensä 20 tonnin luokkaa. Lisäksi ensi vuodesta alkaen rehua tehdään myös pariin 1400m3 siiloon.

Autopowerit tienaa yli 80€ alv0 tunnissa talven lumitöissä, parina viime vuonna yli 40 000 laskutustusta siitä. Aurauskaluston arvo about kymppitonnin. Rehukalustossa taas rahaa kiinni silppurin, niittokoneen ja kolmien kärryjen kanssa noin 35 000. Ensi vuodeksi sijoitetaan ehkä vielä vajaa kymppi parempiin kärryihin ja tehdään rehut joiden avaimet käteen-teosta urakoitsia laskuttaisi kesässä rehukaluston arvon (esim. 80ha x 3 x 200 = 48 000). Jos tälle suunnalle joku urakoitsia joskus muka ehtisi ennen kuin rehu alkaa olla emoille sopivassa iskussa...

Yhden virolaisen isännän kanssa juteltiin. 400 lypsävälle tulee rehut yhdellä noukkarilla joka ajaa 24h/vrk. Takuulla urakoitsija olisi kannattavampi...

niin ja keskituotos heillä oli päälle kympin mutta ovat todenneet että reilu 9000 on kaikkinensa kannattavampi.

Mieluummin minäkin otan ison traktorin kasalle kun kurottajan, kurottajassa suurin etu on se että puomilla pystyy työntämään vielä siinä vaiheessa jos vetopito loppuu kasan alkulevityksessä. Muuten iso traktori tai pyöräkuormaaja on ilman muuta parempi.

Olosuhteet ovat erilaisia ja tuossa taas kun koneet ovat kannattavassa ajossa sesongin ulkopuolella, onkin jo eri asia hankkia edullinen oma kalusto. Mutta siinäkinhän tuetaan viljelyn kustannuksia ulkopuolelta, tai hävitetään urakoinnin tuloja maatalouteen. Se on ok, niin kauan kun on ilmaista työvoimaa mutta kun sellaista ei ainakaan minulle vielä ole vastaan tullut. Yrittäjän itsensä pitäisi näissä hommissa kuitenkin tienata enemmän tuntia kohden kun mitä palkkamiehille maksetaan, kaikki kulut (Myel, verot yms.) huomioituna ja jokaisen toiminnan haaran olla itsessään kannattavaa.

Suomessa en kyllä muista kovinkaan montaa noukinvaunua, joka ajaisi 24h/vrk rehut vaikkapa tuolle neljällesadalle lehmälle.  Täällä sensijaan noukinvaunu on parhaissa kylissä joka 40 lehmää varten. Ilmeisesti Keski-Euroopassa/Amerikoissa/Uudessa-Seelannissa kaikki isännät on laskutaidottomia tai typeriä kun käyttävät urakoitsijoita ja vielä taksoilla, jotka ovat keskimäärin 1,5 - 2 -kertaisia Suomeen verrattuna... Niin, on turha selittää mistään "pidemmästä korjuuajasta", kyllä se heinä vaan vanhenee siellä vielä nopeammin kun on 20 asteen keskilämpötilan sijaan 30 asteen keskilämpötila, ja menkääpä vaikka Hollantiin katsomaan lohkokokoa (karjatalous sijaitsee huonoimmilla viljelyalueilla) ja liikennettä teillä (liikenteen seassa seikkailu vastaa hyvin parin kilometrin eroa keskimatkassa pelloille, nimim. kokemusta on ja vielä traktoritöistä). Euroopassa käytetään monilla alueilla yllättävän paljon nurmisäilörehua (Benelux, Britannia, Ranska noin esimerkkeinä), vaikkei täällä koskaan puhutakaan kun niiden maissista.

Mitä sitten tulee tuohon keskituotokseen, siinä päästäänkin juuri siihen että niillä päivällä tai kahdella sen rehunteon ajassa ei ole mitään merkitystä, jos asia lasketaan kokonaistaloudellisesti. Maatalous ja varsinkin lypsykarjatalous on suomessa vielä vaan vähän liian hyvää hommaa, kun on vara tukea konevalmistajia ja kauppiaita sillä mallilla miten nykyisin toimitaan.