Kokemuksia Claas Rollant 44 paalaimesta, 80-luvun jälkipuoliskolta? Mitä eroa on 44 vs 46?

Täytyisi löytää käypä hinta ko. kamppeelle, seissyt viimeiset 15 vuotta ladossa, toimivana varastoitu joten oletettavasti toimiva. Kapeat renkaat, ei nivelakselia, mutta ohjekirja löytynee. 1 omistaja ja mielestäni siistissä kunnossa, en usko että on mahdottoman paljoa paalattu, ollut 20 lehmän karjatilalla.

Markkinat määräisi tietysti käyvän hinnan, mutta kyseessä on hyvien ystävävien kauppa, jossa ostaja ei halua ostaa liian halvalla, eikä myyjä myydä sikahinnalla. Eli mikä mahtaisi olla sellainen molemmille kohtuullinen hinta? Netissä pyynnit osuvat välille 2000-5000e.

Onnistuu aivan hienosti tuo lohkon sisälle piirtäminen. Kahdesta kohtaa pitää vain ylittää toisen lohkon raja ja korjaa sen jälkeen pallukoilla lohkon rajat oikein.

Mun mielestä tämä piirtely on ihan ok, aika helppoa nykyään.

Onnistuuko ns. puumurskan polttaminen tavallisissa stokereissa (ns. kokopuu tai risuhake menee hyvin)? Olisi tulossa ensi kesänä aika paljon purkujätettä (40-luvun navetan yläosa)  joten kannattaako laittaa murskan läpi ja hakkeeksi?

Toinen kysymys on, kuka tekee tuollaista murskausurakointia Etelä-Suomessa? Moto-Olli ei suostu tekemään tuntitöinä, jos isäntä pitää murskeen itse, haluavat  puumurskeen itselleen ja mukaan pienen tukun rahaa.

Jos aiot myydä pellot, kannattanee arvottaa perintöverotuksessa korkealle, jotta luovutusvoittovero olisi pienempi.

Ja ainakin pari vuotta sitten sai hakemalla kaikki tuet 25-vuotta viljelemättömälle pellolle, jos niillä oli ollut Lutu-sopimus.

1340 ja 2500 litrainen Harlequin on ollut nyt käytössä 3 vuotta, hyviltä vaikuttavat. Kannattaa ostaa suoraan briteistä, hinta on reilusti alle puolet suomen hinnosta, mutta rahti on kallis.

Tiemaksuissahan ei ole vähennettävää alvia, tai näin ainakin minä olen luullut.

Tänään kuitenkin kaupungin yksityistieinfossa joku tieyhdistyksen nainen selitti, että tiekunta voi pyynnöstä eritellä yksikkömaksuissa kuinka paljon on kunnossapitomenoista ollut alv:n osuus ja elinkeinonharjoittaja voisi tämän vähentää.

Kysyin vielä vieruskaveriltani että kuulinko oikein, molemmat hämmästelimme tätä. Jos pitää paikkaansa, niin kyse on merkittävästä asiasta maanviljelijöille.

Pitääkö paikkansa, google ei ainakaan löytänyt tästä mitään.

Verkkokauppa.comin Airdrone lentää näin, lennättäjänä ensikertalainen, mönkijän kyydissä.

https://m.youtube.com/watch?v=MoHmVMuU44E

Kotitarvehakkuuthan eivät muistaakseni vaadi metsänkäyttöilmoitusta.

Ja jos tekee / teettää aukon, niin tekee käyttöilmoituksen hieman suurempana kuin hakattava alue, niin ei tarvitse jättää säästöpuita, kun ovat sillä pystyyn jätettävän kuvion puolella 

Jostain muistan lukeneeni jenkkien käyttäneen kuparinauloja lehtipuun tappamiseen. Pari naulaa tyvelle ja puu kuolee. Pitääköhän paikkansa?

Glyfo on kyllä varma konsti.

Isoihin Zetkoihin saa osat näppärästi Peltomiehen kaubamajasta, tein viime keväänä täydellisen jarrurempan 16245 zetkaan ja kaikki osat yhteensä noin 100e.

Jarrut noissa on suhteessa vetokykyyn huonot, kärryhommiin kannattaa katsella jarruventtiilillä varustettu versio.

Ja voimaa on ruuvia kääntämällä tarjolla vähintäänkin riittävästi.

Juuri verokurssilla kuultua...Laakasiilo (jopa katettuna) on ympäristöinvestointi eli poistoprosentti on 25%.Halli kannattaa varmaan tehdä laakasiilojen kanssa samalla.Kiinteistöverotuksessa on kuitenkin rakennus.

Kenen pitämä kurssi ja kuka tuon sanoi?

Kumpaan poistoluokkaan olette laittaneet katetut laakasiilot, 10% rakennuksiin vai 20% rakennelmiin?

Soitin verottajalle ja hekään eivät suoraan osanneet varmaksi neuvoa, epäilivät että 10% rakennukset olisi oikein.

Verottaja-täti oli tietoa etsiessään kuulemma lueskellut keskustelupalsta agronetistä poistoprosenteista 

51hv pikkuneliveto on riittänyt tuollaisen muinaisen pienehkön kuntolingon käyttöön. Umpihangessa vauhti tosin on hidasta kun kaikki pollet käytössä ja nuoskalla ei kulje ollenkaan, mutta se ei ole traktorin vaan lingon vika.

Sammakkojalkoihin päädyin, lähinnä niiden tukevuuden vuoksi verrattuna teleskooppeihin. Kuormaimessa on kuitenkin voimaa ja ulottuvuutta reilusti.

Erillinen hydrauliikka tulee roposteltavaksi itse, Palmsin ovh VOA pumpulle + säiliölle olisi ollut 2340e + alv,  itse rakentelemalla pitäisi jäädä selvästi alle, esim: http://www.flowfitonline.com/acatalog/CAST_PTO_GEARBOX_AND_PUMP_ASSEMBLIES.html

Kyllä se on melkoista leikkimistä näillä pienillä energiapuukourilla. Moottorisahalla tekee huomattavasti nopeammin. Kokemusta on Nisulan 150 kourasta, ostin Koivumäeltä sen käytettynä, pari kertaa oli kiinni ja sit myin pois.

Nyt on kaivinkoneessa Kymppikoura 135 ja kyllä tapahtuu!