Vääntäkää nyt rautaruukista, kun tyhmä ei ymmärrä.

Elä, elä nyt suotta... Tässä on kysymys harvinaisen vaikeaselkoiseksi tehdystä asiasta, niin että ei mikään ihme ettei se helpolla aukea. Eikä sitä paitsi ole ihan selvää että minäkään ymmärrän sen 100% oikein, mutta jos minä nyt yritän silti vääntää rautalankamallia:

Meneekö TOS-maksu lyhentämättömänä suoraan jalostajalle ml. ulkomaalaiset jalostajat?

Tavallaan menee. On jokaisen jalostajan asia ihan itse kerätä se TOS-maksu. Osa jalostajista on tosin halunnut ottaa edustajan tätä keräämistä hoitamaan, ja maksaa tästä keräämisestä sitten sille edustajalleen jonkinmoisen provikan. 

Jos TOS-maksu ei mene lyhentämättömänä suoraan jalostajalle, niin kenelle välistä vedetään ja miksi?

Oikeastaan ei vedetä välistä. Sen voisi ajatella niin, että joku jalostajan edustajana kerää sen TOS-maksun jalostajan puolesta ja tilittää keräämänsä rahat jalostajalle. Jalostaja sitten siinä tilityksen yhteydessä maksaa tälle edustajalleen saamastaan rahasta. Edustajana sattuu olemaan siemenkauppias, mutta yhtä hyvin edustajana voisi olla esimerkiksi asianajotoimisto. 

Ja mihin koko TOS-maksun määrä perustuu?

Se perustuu EU:n komission antamaan asetukseen  (EY) N:o 1768/95, jonka 5. artikla määrää mikä on TOS-maksun taso kaikissa EU-maissa.

Hommaa sotkee ainoastaan se, että MTK on tehnyt SKY ry:n kanssa sopimuksen TOS-maksusta, ja nyt MTK ja SKY ry käyttäytyvät kuin tämä sopimus velvoittaisi kaikkia viljelijöitä, jäseniä ja ei-jäseniä yhtä lailla. Näinhän se ei tietenkään ole. Sen lisäksi SKY ry kieltäytyy perustelemasta TOS-laskujaan niin kuin heillä asetuksen mukaan olisi velvollisuus ne perustella.

(edit.) Niin, ja todella huonosti hoidettu on myös se asia - niin kuin nimim. supersammakko jo kirjoitti - että MTK joko osaamattomuuttaan tai ylimielisyyttään onnistuu pelaamaan kaksilla korteilla: etujärjestönä sen pitäisi olla haukkana vahtimassa, että TOS-maksun keräämisessä ei viljelijää vedätetä, mutta samalla se Borealin osakkaana vaikuttaa ajavan jalostajan etua viljelijää vastaan. Kaikki salailu ja kähmästely saa MTK:n näyttämään todella rumalta.

Paljon hienoja sanoja on tekstissä ,mutta puppua myös.

No helkkari. Sitten minä erehdyin kun kuvittelin Tilasiemenen olevan parin lajikkeen edustaja Suomessa. Pahoittelen kovasti.

Se olikin jo ainakin kolmas erehdys tänä vuonna.

Voisiko esim. joku Tilasiemen-pulju hommata uuden pihavalon viljelijöiden maksamalla TOS-maksulla? Eihän sillä ole mitään tekemistä lajikkeen jalostamisen kanssa.

Tai vaikka uuden ruohonleikkurin? Edistääkö se lajikkeiden jalostustyötä ympäri maailman?

HÄ?

Ei kun nyt menee tulkinta väärille raiteille. Totta kai Tilasiemen saa tehdä omilla rahoillaan ihan mitä Tilasiemenen omistajat katsovat hyväksi. Jaa miksikö TOS-maksu olisi (ainakin osaksi) Tilasiemenen omaa rahaa? Noh, pahoittelen, tämä menee nyt saarnaamiseksi:


Joku jossakin on tehnyt duunia (käyttänyt aikaa, rahaa ja osaamista) ja jalostanut uuden kasvilajikkeen. Tämä joku sitten myy uuden kasvilajikkeen siemeniä ja saa siitä rahaa.

No, viljelijä sitten ostaa uuden lajikkeen siemeniä, viljelee, ja kunnostaa osan sadosta TOS-siemeneksi jolla aikoo viljellä seuraavana vuonna. Tässä olisi tapahtumassa sellainen vääryys, että lajikkeen jalostaja ei noin automaattisesti olisi saamassa tästä TOS-siemenestä rahaa. Jos näin voisi vapaasti tehdä, uudet lajikkeet karkaisivat muutamassa vuodessa jalostajien kontrollista, ja kukaan ei muutaman viljelykauden jälkeen maksaisi kasvinjalostajalle uudesta lajikkeesta. Silloin kasvinjalostajia tuskin huvittaisi jalostaa uusia lajikkeita, ja meillä olisi käytössä puikula ja lemin kirjava samalla kun viljatiloilla viljeltäisiin emmervehnää tai Jorma-ohraa.

Yleensä teolliset immateriaalioikeudet ovat eksklusiivisia, eli keksijä tai jonkin kehitystyön tehnyt rekisteröi tavaramerkin ja hakee patentin, ja sen jälkeen kukaan muu ei saa patentoitua tai rekisteröityä keksintöä/tavaramerkkiä/vastaavaa hyödyntää. Piraattituotteiden tekijät haastetaan oikeuteen, piraattituotteet hävitetään, ja piraatit määrätään maksamaan immateriaalioikeuksien omistajalle isohkot korvaukset.

Jos näin tehtäisiin kasvilajikkeiden kohdalla - eli aina kun pellolta löytyisi rekisteröityä lajiketta ilman jalostaja lupaa kasvusto kynnettäisiin heti nurin ja viljelijälle lätkäistäisiin sen verran sakkoa että tilan voi saman tien hakea konkurssiin - ajauduttaisiin uuteen vääryyteen: lajikkeet eroavat toisistaan geenistöltään, ja esim. heilimöivä ruis levittää niitä geenejään suht' vapautuneella tavalla. Viljelijä ei mitenkään voi estää etteikö hänen korjaamassaan sadossa olisi naapurin pellolta peräisin olevaa geneettistä materiaalia. Siksi olisi erittäin väärin jos kasvinjalostajaoikeudet olisivat samalla tavalla eksklusiivisiä kuin muut immateriaalioikeudet, vaikka on myös väärin jos kasvinjalostaja ei saa tekemästään työstä rahaa.

Näiden kahden vääryyden tasapainottamiseksi EU ja Suomen valtio ovat viritelleet erilaisia lakeja ja asetuksia, joissa säädetään TOS-maksusta. TOS-maksun tarkoitus on se, että kasvinjalostaja saa rahaa tekemästään kehitystyöstä, mutta se sympaattinen perhetilan maajussi voi turvallisesti viljellä peltojaan joutumatta pulaan monikansallisen kasvinjalostajayhtiön lakimiesten kanssa.

TOS-maksu on kasvinjalostajalle kuuluvaa tuloa ihan samalla tavalla kuin kantasiemenen myynnistä saatava raha. Omat rahansa kasvinjalostaja saa käyttää ihan mielensä mukaan vaikka pihavaloihin ja ruohonleikkureihin. Tilasiemen varmaan on tehnyt sopimuksen edustamistaan lajikkeista, ja maksaa perimistään TOS-maksuista jotakin näitten lajikkeiden jalostusoikeuksien haltijoille: nämä maksut tai rahanjako Tilasiemenen ja heidän päämiestensä välillä ovat ihan heidän oma asiansa, eivät kuulu millään tavalla meille, ja Tilasiemen saa tehdä edustuksien kautta saamillaan rahoilla ihan tasan sen mitä Tilasiemenen omistajat haluavat. Tässä ei ole mitään hämärää, ja ainakin minun oikeustajuuni TOS-maksu istuu oikein hyvin - kunhan sen perimisessä noudatetaan lakia ja jonkinmoista asiallista käyttäytymistä.

Ainoa hämäryys liittyykin siihen, miten SKY ry toimii TOS-maksujen keräämisessä. Minä en ole valtuuttanut MTK:ta toimimaan TOS-asiassa puolestani, joten MTK:lla yksinkertaisesti ei ole oikeutta sopia mitään minun puolestani. Minulla on asetukseen perustuva oikeus nähdä ne valtakirjat joilla jalostusoikeuden haltija on valtuuttanut SKY:n toimimaan puolestaan, ja SKY saa toimia vain näiden valtakirjojen rajoissa. Lopuksi - ja ennen muuta - minun maksettavakseni kuuluu TOS-maksu joka on huomattavasti matalampi kuin matalin jalostajan kantama rojalti (lähtökohtaisesti 50% tästä rojaltista), ja minulla on oikeus saada tietooni se rojaltin taso johon TOS-maksu perustuu.     

Nämä pikkuasiat kun SKY ja MTK laittavat kuntoon, homma on minun puolestani selvä ja lupaan mukisematta maksaa sen TOS-maksun joka minun maksettavakseni kuuluu.

Vien kyllä terveiset toiveesta rojaltien julkistamisesta mutta en usko että siihen päädytään,sopimukset ovat kullekkin siemenliikkeelle omia ja siten liikesalaisuuksia.TOS-maksun taso on varmasti lainmukainen vaikka rojalteja ei julkaistaisikaan,

Ehkä taso on lainmukainen, ehkä ei, sitähän ei nyt laskun saaja voi tietää. Jalostusoikeuksien haltijalla on kuitenkin komission direktiivistä seuraava velvollisuus kysyttäessä kertoa se rojaltin taso, johon TOS-maksu perustuu. Liikesalaisuus tai ei.

Ja mitä tulee tehokkuuteen jolla SKY hoitaa asian, se lienee täysin toissijaista toiminnan lainmukaisuuteen verrattuna.

Jalostajalla on oikeus oikeudenmukaiseen korvaukseen, sitä ei kukaan kiistä, mutta nyt SKY:n toiminta on ala-arvoista ja alkaa käydä hermoille.


Miten olisi, jos vastaisi TOS-laskuun, jotta:

"Viitaten laskuunne xxx ystävällisesti pyydän teitä kirjallisesti toimittamaan komission asetuksen (EY) N:o 1768/95 3. artiklan tarkoittamat todisteet valtuutuksestanne toimia tässä asiassa, sekä komission asetuksen  (EY) N:o 1768/95 10. artiklan tarkoittaman tiedon siitä summasta/niistä summista, jonka/jotka peritte laskussanne tarkoitettujen lajikkeiden lisäysaineiston virallisessa varmentamisessa alhaisimpaan luokkaan luokitellusta lisäysaineistosta.

Pyytämiäni tietoja tarvitsen laskunne xxx oikeellisuuden varmentamiseen. Keskeytän laskunne käsittelyn kunnes toimitatte pyytämäni tiedot.

Lisäksi ystävällisesti tiedustelen mihin tietoaineistoon pohjaten olette lähettäneet laskunne, sekä pyydän teitä varmistamaan että tämä tietoaineisto ei ole hallussanne oikeudettomasti. Tietääkseni en ole valtuuttanut ketään lain kasvinjalostajaoikeudesta (1279/2009) 7. § 3. mom. tarkoittamalla tavalla luovuttamaan teille mainitsemaani tietoaineistoa. Mikäli hallussanne oleva henkilörekisteri oikeudettomasti sisältää minua koskevia tietoja, pyydän teitä välittömästi poistamaan minua koskevat tiedot rekisteristänne.

Teidän,

            viljelijä N.N."


Sitten, jos asia menee perintään, vastaa perintätoimistolle jotta:

"Viitaten lähettämäänne laskuun/trattaan xxx pyydän ystävällisesti teitä keskeyttämään perinnän toistaiseksi. Katson laskunne/trattanne xxx aiheettomaksi perustuen siihen, että:

1. SKY ry:n lähettämä lasku, johon perintätoimenne perustuu, on erittelemätön ja nähdäkseni perusteeton, ja

2. SKY ry. ei pyynnöstäni (kirjeeni xx.yy.201z, liitteenä) huolimatta ole toimittanut minulle komission asetuksen (EY) N:o 1768/95 3. artiklassa ja 10. artiklassa tarkoitettuja tietoja, joiden toimittamiseen SKY ry:llä on asetuksen mukainen velvollisuus, ja joita tarvitsen varmistaakseni laskun oikeellisuuden ja asiallisuuden.

Mikäli SKY ry. toimittaa pyytämäni tiedot ja SKY ry:n lasku näiden valossa osoittautuu lain mukaiseksi ja aiheelliseksi, tulen ilman muuta välittömästi maksamaan laskun.

Teidän,
   
   Viljelijä N.N."


Jos SKY toimittaa pyydetyt tiedot, lasku ilman muuta kannattaa heti laittaa maksuun. Nuo kirjeiden muotoilut ovat sitten vapaasti käytettävissä, jos rettelöinti SKY:n kanssa sattuu huvittamaan.

Olenko ymmärtänyt että itse tos-maksu ei enää haittaa vaan laskutuskulut?

Ei sitä nyt ihan noinkaan voi sanoa...

TOS-maksu sinänsä ideana ei haittaa: jalostajalle kuuluu toki oikeudenmukainen korvaus tämän työstä, vähän niin kuin säveltäjälle kuuluu tekijänoikeusmaksu tai patentin haltijalle lisenssimaksu (tästä varmaan saadaan seuraava tuhannen viestin riita aikaan...) 

Euroopan Komission näkemys TOS-maksuista, eli komission asetus (EY) N:o 1768/95 haittaa jo jonkin verran, lähinnä koska sen 5. artikla maksun suuruudesta on niin epäselvä, ja koska sen 14. artikla viljelijöiden valvonnasta antaa kaupalliselle toimijalle valtuuksia, joita minun mielestäni ei pitäisi olla kuin viranomaisella.

Suomen Valtion näkemys TOS-maksuista, eli laki kasvinjalostajaoikeudesta (1279/2009) ei taas haittaa lainkaan: se on itse asiassa hämmästyttävän hyvä ollakseen suomalainen laki - joskin sen 7. § 3. mom. näyttäisi näin ensikatsomalla olevan tuon komission asetuksen 11. artiklan kanssa ristiriidassa.

Tässä haittaa lähinnä se, että näitä lakeja ja asetuksia ei noudateta.

Täsmällisemmin, laki kasvinjalostajaoikeudesta (1279/2009) 7. § 3. mom. selvästi sanoo, että kasvinjalostusoikeuden haltijalla on oikeus saada maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annetussa laissa (284/2008) tarkoitetusta tietojärjestelmästä eräitä tietoja viljelijästä ja tämän viljelemistä kasvilajikkeista sillä edellytyksellä että viljelijä tai viljelijää edustava järjestö on sopinut tietojen luovutuksesta kasvinjalostusoikeuden haltijan kanssa. MTK tunnetusti on tällaisen sopimuksen tehnyt, mutta MTK ei missään tapauksessa voi edustaa muita kuin jäseniään, ja jopa jäsentensä kohdalla MTK:lla pitäisi olla erityinen selkeä valtuutus jokaiselta jäseneltään tällaisen sopimuksen tekemiseen. Jos siis joku ei ole MTK:n jäsen, hänen viljelytietojensa luovuttaminen SKY ry:lle selvästi rikkoo tätä lain kohtaa.

Toisekseen, komission asetus (EY) N:o 1768/95 3. artikla selvästi sanoo, että silloin kun kasvinjalostusoikeuksien omistajien järjestö käyttää näitä oikeuksia omistajien puolesta viljelijää vastaan (esim. vaatii TOS-maksua), järjestö voi toimia vain jäsentensä puolesta, vain kirjallisen valtakirjan rajoissa, ja sen on pyydettäessä todistettava viljelijälle oikeutensa ja valtuutuksensa käyttää näitä oikeuksia. Se, että SKY ry ei edes pyydettäessä tätä tietoa toimita selvästi on vastoin komission asetusta.

Kolmanneksi, komission asetus (EY) N:o 1768/95 5. artikla sanoo, että TOS-maksusta voidaan tehdä sopimus viljelijän ja kasvinjalostusoikeuden omistajan välillä, tai viljelijää edustavan yhdistyksen ja oikeuksien omistajan välillä - ja edelleenkin yhdistys voi edustaa ainoastaan jäseniään. Jos sopimusta ei ole tai sitä ei sovelleta, on TOS-maksun oltava "selvästi alhaisempi kuin samalla alueella saman lajikkeen osalta virallisessa varmentamisessa alhaisimpaan luokkaan luokitellun lisäysaineiston luvanvaraisesta tuotannosta perittävä summa" - eli siemenkaupan jalostajalle maksama rojalti. Vähän myöhemmin "selvästi alhaisempi" naulataan kiinni: se on 50% siemenen jalostajalle maksettavasta rojaltista. Missään kohdassa komission asetusta tai sitä vastaavaa suomalaista lakia ei jalostajalle anneta oikeutta lisätä TOS-maksuun minkäänlaisia toimistokuluja tai muita maksuja: jos muuta ei ole so*****, TOS-maksu on enintään 50% jalostajan perimästä rojaltista, ei yhtään enempää. Jos SKY ry lisää TOS-laskuihin omia kulujaan, SKY ry. rikkoo lakia - ja toisaalta se, että SKY ry. ei erittele mistä eristä TOS-lasku muodostuu rikkoo mahdollisesti maksuperustelakia ja/tai arvonlisäverolakia.

Ja lopuksi, komission asetus (EY) N:o 1768/95 10. artikla sanoo, että jos viljelijä niin vaatii, TOS-maksua perivän kasvinjalostajan tai tämän edustajan on toimitettava viljelijän tietoon kirjallisesti "samalla alueella, jolla viljelijän tila sijaitsee, saman lajikkeen osalta virallisessa varmentamisessa alhaisimpaan luokkaan luokitellun lisäysaineiston luvanvaraisesta tuotannosta perittävä summa" - eli toisin sanoen lajikkeen rojaltimaksun suuruus. Jos SKY ry. ei edes pyydettäessä toimita tätä tietoa, toimii SKY ry selvästi vastoin komission asetusta.


Niin että jos erilaisilta turpiinvetohommilta suinkin joudat, ja jos saat SKY ry:n kuuntelemaan, voisit ehdottaa heille lain ja asetuksen noudattamista.





 

Tarvitaanko tässä tilanteessa sitten valtavia viive-altaita joihin kerätään pelto-alueiden vettä jotta ferron annosteluprosessi saadaan tasaiseksi ,vai annetaanko suosiolla suuret sateet "anteeksi" ohijuoksuttamalla

Lukaisin läpi tuon saostamon pilottihankkeiden loppuraportin:

http://www.saloy.net/pdf/RAKI_hankkeen_loppuraportti_10_11_2014.pdf

Tuloksista ei ihan suoraan selviä miten tulvavedet on tarkoitus hoitaa. Pilotit oli ilmeisesti valittu ja mitoitettu niin, että tulvavirtaamat eivät tuottaneet ongelmaa. Lisäksi niillä on sattunut vähäsateinen kesä testijaksoksi, ja mittaukset on lopetettu talven ajaksi. Kustannuksetkin näissä piloteissa ovat moninkertaiset verrattuna siihen mitä YLEn uutisessa sanottiin. Tuloksista selviää, että silloin kun tuo systeemi toimii, se näyttää todella vähentävän fosforia sen läpi menevästä vedestä - mutta systeemi ilmeisesti ei toimi talvisin, ja ainakin minulle jäi vähän epäilys siitä, miten tulvavirtaama lopulta saadaan hallittua.

Ferrosulfaatin annostelu näyttää olevan toteutettu kangaspussilla, jonka kärki likoaa käsiteltävässä vedessä saostusaltaalle vievän kanavan yläpuolella. Ideana vaikuttaisi olevan, että ferrosulfaatti liukenee pussin kankaan läpi, ja annostelu riippuu siitä kuinka iso osa pussin kärjestä on vedessä. Ei siis mikään varsinainen tarkkuusinstrumentti.

Kiitettävän simppeliä tekniikkaa kuitenkin.

Jatkan vielä yhdellä kysymyksellä .Miten on lähtenyt käyntiin se Siilinjärven kipsinvuoren pelloille ajamisen suhteen .

YLE uutisoi siitä jo aikaisemmin:

http://yle.fi/uutiset/peltojen_fosforivalumiin_uusi_laake_talvisesta_kasvipeitosta/7653553?ref=leiki-uu

Teknisesti on toki mahdollista kuten puhdistamoissakin,mutta kustannuksiltaan varmasti tarpeeksi järjettömällä tasolla tilakohtaiseen toteuttamiseen .

Puhumattakaan siitä, millaiseen tappeluun me ajautuisimme keskenämme, jos yrittäisimme jakaa oikeudenmukaisesti eri tilojen kesken Kymijoesta talteenotetun fosforiliejun.

Juu, parempi varmaan että jokainen tila hankkii systeemin jokaikiselle salaojan laskuaukolle. Näinhän me toimimme jo mitä tulee puimureihin, kivenkerääjiin, kuivureihin sun muihin maatalouskoneisiin.

Meillä kun iso osa pelloista on saman luonnonpuron varrella pitkänä nauhana, näitä salaojan laskuaukkoja ja vesistöön laskevia ojia on omilla viljelyksillä pitkälle toista tusinaa - mutta mitä sitä ei olisi valmis tekemään, jotta maailma pelastuu...

mutta onko järkeä että kaikki asentaa ne omalle ojanpätkälle?

Näitä myyvän firman kannalta siinä vasta onkin järkeä. Siellä myyntijohtaja varmaan jo istuu maatalousministerin odotushuoneessa powerpointtiesityksen kanssa valmiina lobbaamaan tätä systeemiä pakolliseksi ihan jokaisen salaojan alapäähän.

Mitähän kustantaisi sellainen useamman viljelijän yhteinen Kymijoki -kokoluokan fosforintalteenottosysteemi?

Tässä EU asiassa on semmoinen ongelma, että maajussit katselee asiaa ihan liikaa oman toiminta ja tuotantosuuntansa näkökulmasta, eli hyötyykö systeemistä itse välittömästi vai ei ja hyötyykö joku muu enempi kuin itse 

Totta joka sana. Mutta ei se oman edun ajattelu ole pelkästään maajussien pahe, vai mitä? Jokainen yrittää naamioida yleiseksi hyväksi sen mitä kuvittelee omaksi edukseen - sen takia jotkut puhuvat "itsenäisyydestä" kun tarkoittavat omaa maatalouspolitiikkaa ja sitä kautta maidon ja viljan tuottajahintaa, samalla kun jotkut puhuvat "solidaarisuudesta" ja tarkoittavat sosiaaliturvan suuruutta, ja toiset taas saarnaavat "kansainvälisyyttä" ja tarkoittavat hyväpalkkaisten EU-virkojen määrää ja saatavuutta.

Maataloudessa on muutakin pielessä kuin tukipolitiikka 
Ja maatalous on EU:n hyvistä ja huonoista puolista pienimpiä kysymyksiä 

No aamen! Veli todistaa väkevästi!

EU:n hyvistä puolista paras on se, että Saksa ja Ranska ovat malttaneet olla sotimatta jo liki 70 vuotta. Siitä yksin jo kannattaa aika paljon maksaa. Silti se maatalouspolitiikka on meille maanviljelijöille tärkeä sekin.

Itse olen kuitenkin omasta edustani valmis tinkimään esim. Ukrainan tilanteen vuoksi, kunhan A) se tinkiminen todella auttaa siihen Ukrainan tilanteeseen, ja B) minä en ole ainoa joka tinkii omasta edustaan.

Tämä kai on se EU:n kova ydin: minä voin tehdä jotakin yhteisen eurooppalaisen edun vuoksi, mutta vastineeksi odotan että ne muut eurooppalaiset katsovat ettei minun etuani kohtuuttomasti poljeta. Ja tätä vahtimaan äänestän suomalaista EU-poliitikkoa, jonka odotan ajavan kahta asiaa: Euroopan etua maailmassa, ja minun etuani Euroopassa.

Tuskin minä maajussina ja suomalaisena olen tässä sen itsekkäämpi kuin ranskalaisen tehtaan duunari.

Minä muuten olen ihan EU myönteinen, [...]

Minä taas en ole ihan varma. EU on niin hirvittävän monimutkainen systeemi, että on aika vaikea päättää onko se hyväksi vai pahaksi. Varsinkin jos tietää mistä EU on tullut ja miksi, ainakaan minä en pysty tuomitsemaan sitä epäonnistuneeksi - mutta paha EU:ta on pitää pelkästään onnistuneena projektinakaan. Näin maanviljelijänä tietysti lähinnä omaa nahkaa on maatalouspolitiikka, mutta siitäkään on paha sanoa mitkä osat ovat EU:n syytä, mitkä kansallista politiikkaa, ja mitkä osat ovat vain väistämätöntä, globaalia kehitystä.

Jotenkin EU kaiken kaikkiaan toteuttaa ideologiaa ja tomintamalleja jotka eivät välttämättä aja sen jäsenien etua, tai edes sen kansalaisten arvojen toteutumista.

Tai sitten EU-kansalaiset eivät oivalla mitä heidän arvoistaan seuraa tai mikä heidän etunsa on. Tai ehkä EU-kansalaiset eivät jaa yhteisiä arvoja, eikä heillä ole yhteisiä etuja. EU sinänsä on vain ja ainoastaan rauhanprojekti: EU on perustettu ja tarkoitettu estämään seuraava suursota Euroopassa. EU:n maatalouspolitiikka on seurausta siitä, että leivän hinta on jo vuosisatoja ollut se suurin syy työläisten levottomuuksiin suurissa Euroopan maissa. Siksi EU-poliitikot vieläkin ajattelevat maatalouspolitiikkaa ikäänkuin sosiaalipolitiikan esiasteena: maataloutta tuetaan, jotta tarpeen vaatiessa Pariisin kommuunille voidaan jakaa leipää.

Tähän kun sotkee sen tosiasian, että ruoasta on globaalisti ylitarjontaa samalla kun maailmassa nähdään nälkää, ja sen tosiasian että Eurooppalainen köyhä on lopulta varakas kun verrataan oikeasti nälkäänäkeviin köyhiin, meidän maataloutemme ja sitä ohjaava politiikka näyttää kummalliselta.

Noh, kunhan aika vähän kuluu ja sekä maatalouspolitiikka että sosiaalipolitiikka taas kerran palaavat paikallisiksi, eli kunhan seuraava nälänhätä koittaa, meidän tilalla leivotaan puolet petäjäistä ruisleipään (samalla kun ohrat idätetään maltaaksi ja käytetään sahdiksi) jotta voidaan nälkäisille jakaa ruokaa. Siitä leipäjonosta on sitten vihreiden äänestäjän ja ex-maatalousviranomaisen turha yrittää hakea sitä pettuleipää...

Toisella sivulla näitä dokumentteja on tilarakennetta kuvaavat tunnusluvut:

Vielä jos tarkemmin haluaa asiaa ihmetellä, sivu 13 dokumenteista erittelee tarkemmin tilojen kokoluokan ja tilakoon muutoksen vuodesta 2003 vuoteen 2010.

Rakennemuutos Puolassa on ollut aika raju. Suomessa miniatyyritilat eivät noina vuosina ole juuri vähentyneet. Puolassa sen sijaan alle kahden hehtaarin tilojen osuus kaikista tiloista on liki puolittunut samassa ajassa. Yli sadan hehtaarin tilojen osuus (näissä EU:n tilastoissa se suurin tilakokoluokka) on tuplaantunut molemmissa jäsenmaissa. Tästä voisi ehkä päätellä, että rakennemuutos kartanoluokkaan on hitaampaa kuin rakennemuutos mäkitupalaisista torpparimeininkiin - ehkä sellainen perheviljelmäkoko on kuitenkin jollakin tasolla järkevä EU:ssa?

Toinen kiinnostava tilasto on sivulla 9: siinä voi vertailla maatalouden työn kulunkia (tai sen muutosta) Puolassa ja Suomessa vuodesta 2003 vuoteen 2009: Puolassa rakennemuutos on kesken, ja työn kulunki on pudonnut jatkuvasti. Puolassa kuitenkin palkatun maataloustyövoiman osuus kaikesta työvoimasta (yrittäjistä yms.) ei ole juuri muuttunut. Suomessa muutos on jo nähty, ja työn kulunki on pysynyt aika samana vuodesta 2010 eteenpäin, eikä yrittäjien työ vs. palkattu työ ole sekään isommin muuttunut. Kai sitä voisi julistaa rakennemuutoksen noin suunnilleen valmiiksi Suomessa näiden tilastojen pohjalta, vai mitä?

Puolassa taitaa yhäkin olla, yleisin tilakoko 3 hehtaaria, joten eikö näiden EU-tehotilojen pitäisi nyt niitä vastaan pärjätä 

Vaikka EU:ssa muuta vikaa onkin, tilastoinnin EU osaa:

http://ec.europa.eu/agriculture/statistics/factsheets/pdf/pl_en.pdf
http://ec.europa.eu/agriculture/statistics/factsheets/pdf/fi_en.pdf

Toisella sivulla näitä dokumentteja on tilarakennetta kuvaavat tunnusluvut: Puolassa 24.1% tiloista on pienempiä kuin 2 ha peltoa (suomessa 2.9% tiloista on tätä pienempiä). Puolassa 32.2% tiloista pyörittää 2000 euroa/vuosi pienempää liikevaihtoa (suomessa 6.8% tiloista). Keskikoko Puolassa on 9.6 ha (tämä on siis keskikoko, ei mediaanikoko jota nimim. Herpertti tarkoitti), Suomessa 35.9 ha.

Luvut ovat vuodelta 2010, joten muutosta varmaan on sen jälkeen tapahtunut.

 

Älkää nyt antako tämän masentaa, mutta Amerikan Yhdysvalloissa 1700-luvun lopulla liittovaltiokehitystä vastustaneet anti-federalistit olivat enimmäkseen plantaasinomistajia ja maanviljelijöitä, jotka kirjoittelivat paikallisiin sanomalehtiin erilaisilla nimimerkeillä katkeria liittovaltiota vastustavia vuodatuksia. Esimerkiksi nimimerkit "Cicero", "Centinel" ja "Federal Farmer" tulivat kuuluisiksi liittovaltion vastustajiksi - ja nämä nimimerkit muuten rehdisti paljastivat todellisen henkilöllisyytensä (jos olen oikein ymmärtänyt, vain hyvin harva agronetin jäsenistä on ollut yhtä suoraselkäinen - ja juu, minunkaan selkäni ei ole ihan niin suora...) Marylandin osavaltion anti-federalistinen puolue oli jopa nimeltään "the Country Party", eli "maaseudun puolue" - ne eivät siellä kuitenkaan hoksanneet muuttaa nimeään "perusjenkeiksi"...

Ovat siellä amerikassa muuten jatkaneet tätä liittovaltion vastustamista suunnilleen vuodesta 1788, mutta ihan vielä siitä ei ole tullut valmista - saati että liittovaltiokehitys olisi saatu estettyä.

Siitä huolimatta meillä täällä Euroopan Yhdysvalloissa olisi nyt tilaisuus jollekin Patrick Henrylle ("give me liberty, or give me death!") tai Luther Martinille ("That all men are by nature equally free and independent..."). Olisi se komeaa jos tulevaisuuden historiankirjoissa mainittaisiin joku arvon Agronet-nimimerkeistä kuuluisana anti-federalistina: arvoisat jäsenet vain vähän petraavat retoriikkaansa, niin tie liittovaltion politiikkaan ja historiankirjoihin on avoinna!

Täälläkin on haukuttu kaikki muut ministerit paitsi kepu.

Nykyhallituksen aikaan on vähän hankala kepuministereitä kovasti haukkua. Seuraavan hallituksen aikaan sitten päästään taas siihenkin hommaan.

Meinaan, hallituksella ja Espoon "kaupungilla" on yksi yhteinen piirre: molemmissa on vähän kaikkea muuta vaan ei keskustaa...

Siis suomenruotsalaisethan ovat nimenomaan kielivähemmistö, ehkä kulttuurillistakin eroa on vähän, mutta ei kai kukaan mihinkään geneettiseen eroon ole missään välissä vedonnutkaan? Eikös se olisi aika taantumuksellista/epäsopivaa/rasistista kohdella ihmisiä eri tavoin geenien perusteella?

Olisihan se. Siksi olisi aika käsittämätöntä jos jokin moderni, suvaitsevaisuuttaan rummuttava puolue pitäisi oppi-isänään esimerkiksi Axel Olof Freudenthalia. Freudenthal kun kuitenkin piti germaanista ruotsinkielistä kansanosaa geneettisesti parempana kuin meitä suomenkielisiä (tämän voi jokainen tarkistaa esimerkiksi Googlea käyttäen, ei kannata uskoa mitään jonka vain yksi kirjoittaja Agronettiin kirjoittaa). 

Vielä kummallisempaa kuitenkin olisi, jos demokraattisessa valtiossa valtiopäivien puhemies tai pääministeri voisi ottaa vastaan Freudenthal-mitalin tällaiselta germaanisen kansan (Germanisches volk) ylivertaisuutta korostavalta ääriryhmältä...

Oikeastihan ruotsinkielisten yliedustus mm. toimitusjohtajissa on seurausta vain ja ainoastaan siitä, että ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja esim. kauppakorkeakoulussa ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa on per capita valtavasti enemmän kuin vastaavia paikkoja suomenkielisille.