Missä mahtaa olla majorissa vika?

Ostin siis super majorin, joka oli valmiiksi purettuna. Vaihdoin männän renkaat, alapääntiivisteet, hoonasin sylinteriputket ja vaihdoin alapään laakerit. Kokeilin majoria käymään, lähti pienen (10sek) startin jälkeen, mutta tuntuu, että ei käy kaikilla mukeilla. Kun antaa kaasua kuulostaa paukku zetorilta. Savuttaa hirveästi sini-valkoista savua.

Mahtaako vika olla syöttöpumpussa? Venttiilit olen säätänyt mielestäni oikein (pako 0.35mm ja imu 0.40mm)

Tuliko suuttimille uudet tiivisteet? Tuliko vanhat varmasti otettua alta pois? Laitoin 6300 Valmettiin uuden kannentiivisteen ja huollatin kannen. En tullut irrottamisen yhteydessä ottaneeksi vanhoja tiivisteitä pois. Eikä tullut kannen koneistajakaan ottaneeksi. Vähän samankaltainen oli käynti.

Otin suuttimet pois ja uudet prikat myös. Kuinka ollakaan aika tiukassa oli alla vanhat tiivisteprikat. Lähtivät onneksi kierretapilla irti. Suuttimet siis jäivät liian ylös ja osa suihkusta osui jonnekin muualle, eikä sumuuntunut. Käynti oli vähän samanlaista.

Kongskilden ohjeesta löytyy hyvät tiedot: https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.kongskilde.com/caen/en/-/media/DLG/Kongskilde/DownloadLib/Manuals/Soil-Preparation/Ploughing/Fully-mounted-reversible-plough/Vari-Flex-CX-CXP-EX/VFCX-VFCXP-VFEX-o-FI-00-Book-181218-68009-03.ashx&ved=2ahUKEwjAi8iPvp_9AhVqCBAIHeb6D8kQFnoECBsQAQ&usg=AOvVaw3-afoMWTOsEKrtPeIYVSzg

Kansi saatiin auki ja pahvi oli palanut.

Kysymys kun asennan uuden pahvin, niin miten vaarnaruuvit asennetaan, eli kuinka kireälle ne voi pistää? En nyt tarkoita mutterin kiristystä, vaan ruuvien pyöritystä sylinterilohkoon.

Minun ohjeeni mukaan vaarnaruuvit kiristetään juurikin tuohon 30 Nm arvoon. Kannen pulttien pituus pitää ohjeen mukaan olla max 142 mm kannan alaosasta mitattuna. Jos pidempi, pitää vaihtaa.
Onko sinulla kannenpulttien kiristysmomentit ja asteet? Järjestyshän löytyy merkittynä myös kanteen.

Otin 6300 suuttimet pois ja kannen irti. Käytin kannen koneistamossa huollossa, eli oikaistiin ja laitettiin venttiilit. Ei tarvinut vaihtaa, mutta sekin olisi tarvittaessa hoitunut samalla. Putkien korkeus tarkastettiin, eikä siinäkään ollut mitään. Tiivistesarjasta (Valtralta) uusi kannentiiviste ja muut, mitä tuli eteen. Suuttimen pohjaprikat vedettiin varovasti ulos kierretapilla, kun olivat jumissa. Vaihdatin samalla uudet suuttimen kärjet. Olivat vielä alkuperäiset. (12 000 h).

Takaisinlaitossa tai jäähdyttimen ilmauksessa ei ollut mitään ihmeellistä. Nesteet sisään ja menoksi. Vähän piti myöhemmin lisätä, mutta ei sinne mitään ilmalukkoa syntynyt. Tosin minun koneeni on -93 mallia, eikä siinä ole edes mitään paisaria.

Kyllähän Kuopioon ottivat vastaan rypsiä viime loppuvuonna. Mietin nyt syysrypsiä, kun on siemeniä varastossa jos ovat vielä itäviä. Mutta mitä laitan peltoon ennen syysrypsiä kesän ajaks? Lyhyt viherlannotuskasvusto, avokesanto vai syysrypsi kesäkuun lopussa ja käykö se sitten tukihakemukseen rypsinä jo perustamisvuonna? Ei varmaan?

Maanparannuskasvi toukokuussa maahan ja heinäkuun lopulla/elokuun alussa (väh. 2 kk mpkasvin kylvöstä) syysrypsin kylvö. Vaikka retikan ja virnan seos, niin saa lannoitustakin aikaan. 190 € tuki kattanee hyvin kustannuksia.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 13.01.23 - klo:07:54

Luulisi näiden rutikuivien kesien purkavan noita tiivistymiä?
Täällä on parina vuonna savi- ja savimullan halkeamat olleet puoli metriä syviä, heinänkorrella mitaten.
Jankkuria en ole kokeillut...

Tietynlaisella jankon rikkomisella saadaan imeytyvää vettä ohjattua tasaisemmin koko pellon alueella. Tällä on merkitystä myös sulamisvesien aiheuttaman eroosion estossa. Mutta sitten taas, jos jankkuroidaan täsmäjankkuroinnilla niin, että ei jankkuroida "koko" peltoa, pystyykö kasvit kasvattamaan juurensa tiivistymän ulkopuolelle. Että jos jankkurin piikit ovat metrin etäisyydellä tai puolen metrin etäisyydellä toisistaan. Ja jos jankkuroidaan koko pelto ja vesitalous on mitä on, voidaan saada paljon upottavaa maata.

Yksittäistä sääntöä on mahdotonta luoda kattamaan kaikkia peltoja, koska on ne maalajit, pinnanmuodot, vesitalous ja viljeltävät kasvit.

Tai jankkuroinnilla voidaan saada aikaan myös paljon kantavampaa maata, kun vesi pääseekin sen kyntökerroksen läpi syvemmälle tai salaojien kautta kokonaan pois pellolta...

Viimeisen kappaleen allekirjoitan täysin! Ei ole olemassa yhtä täysin oikeaa ratkaisua mihinkään maaperän ongelmaan. Jokaisen lohkon, tai jopa lohkon osan, osalta pitäisi ottaa lapio kouraan ja kaivaa ongelman perussyy esille!

Luulisi näiden rutikuivien kesien purkavan noita tiivistymiä?
Täällä on parina vuonna savi- ja savimullan halkeamat olleet puoli metriä syviä, heinänkorrella mitaten.
Jankkuria en ole kokeillut...

Ja syvemmällekin. Laitoin kemiallisviljelyssä aikoinaan isohkoon kuivuushalkeamaan 70 cm tikun ja kun pudotin, katosi kokonaan näkyvistä... Yli metriin halkeama ulottui.

Nykyisin, kun on jankkuroitu, kasvatettu syväjuurisia kasveja (syysrypsi, ruis, apila, ruokonata, mailanen, ym) ja mietitty joka käänteessä pellon kasvukuntoa, eivät halkeamat enää ole ylettyneet läheskään yhtä syvälle. Itse asiassa viime kesänä ihmettelin, kun halkeamat oli olivat samalla lohkolla tosi matalia, vaikka kuivuus oli edelliskertaa jopa pahempi.

kuinka olette käyttäneet tuota rahaa?   onko saatavilla muualtakii kuin poroakrialta?    ite moista hieman katellu mut tuntuu et vain virmalta saabi tuon..      täällä tuota ei kehtaa käyttää;  kun virmassa vain akkoja jotka pitävät oikein kissapäiviään siellä,   tappelua jatkuvasti ja riitoja.   ukot on häipänny eläkkeelle ja ykstyisiksi tekijöiksi.                              yks neuvoja oli yhellä tilalla ollu kuin persiille ammuttu ja seuraavalla viikolla olikin lähtenä koko virmasta muihin hommiin.

Yksityisiä neuvojia on paljonkin. ProAgria toki suurin, niin sitä käytetään eniten. Minun Neuvorahoistani ainakin 85% meni yksityisille neuvojille. Ainakin 5 yksityiselle ProAgrian lisäksi. Ja suunnilleen kaikki meni mitä oli tarjolla. (15 000 €).

Ja on ProAgrialla hyviäkin neuvojia. Jos ottaa yhden, eikä homma toimi, valitsee seuraavalla kerralla jonkun toisen henkilön. Rahaa menee vain ALV osuus ja sen saa sitten takaisin palautuksena.

Suosittelen käyttämään. Se on rahaa, jota ei siirretä muuhun maataloustoimintaan, vaan jos sitä jää kauden jälkeen käyttämättä, valtio saattaa käyttää sen ihan mihin muuhun vaan. Ainoa keino viljelijän hyötyä tuosta Neuvorahasta, on ostaa palvelua ja toivottavasti oppia jotain.

Kesälaatua ensi kesäksi: 1,105 alv 0 eli 1,37 sis alv oli 16.12. + 50 € pudotus. Hinta ehti juuri pari päivää aiemmin nousta jokusen sentin. Kirpaisee se tuokin vielä.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 18.12.22 - klo:05:51

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 18.12.22 - klo:02:22

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 17.12.22 - klo:23:42

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.12.22 - klo:22:19

Lainaus käyttäjältä: eevertti - 17.12.22 - klo:20:55

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.12.22 - klo:19:43

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 17.12.22 - klo:16:15

Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla

Totta, 50e tukea jokaiselle talviaikaiselle hehtaarille joilla on joku kasvusto pinnalla. Suorakylvö kiittää jälleen.

Ymmärsinköhän nyt oikein mitä tukikoulutuksessa sanottiin🤔

Eli talvipeitteisyyteen oli joku tietty summa varattu ja se jaetaan sitten valintojen mukaan. Eli mitä enemmin kasvipeitteisyyttä, niin sitä vähemmin siitä maksetaan.

Joo näin se kaiketi menee et x euromäärä varattu ja jos paljon kasvipeitteisyyttä niin minimi tulee. Se et miten ne eurojen riittävyydet on sitten laskettu niin en ole jaksanut perehtyä tarkoitan siis sitä et jos minimillä mikä viljelijöille on luvattu budjetti paukkuu niin mistä mahdetaan ottaa puuttuvat rahat. Eli onko nuo varatut summat kuinka realistisia.

Näinkö maanviljelijät sitten yritetään saada mukaan ilmastotalkoisiin? Olen sitä mieltä, että taloudellisen kannusteen tai pakotteen tulee olla riittävä, jos meinataan vararikon partaalla pyörivistä maanviljelijöistä tehdä hiiliviljelijöitä.

No toihan on menossa sitä tilannetta kohden et kohta kasvipeitteisyydestä ei makseta mitään vaan siihen velvoitetaan..

Ehdollisuuden (ent. Täydentävät ehdot) kohdalle tullee 33 % vaatimus kasvipeitteisyydelle. Tähän ilmeisesti kelpaisi myös kevytmuokattu. Lisärahaa tuosta ei tule. Eli jo nyt velvoitetaan.

Jatkossa vain aidosta kasvipeitteisyydestä maksettaisi  40-60 €/ha riippuen siitä, mihin rahat riittävät. Ja vain toteutuneelle alalle. Kuitenkin väh tuo 40. Jos rahat eivät riitä alussa, leikattaneen seuraavina vuosien rahoista?

Suojavyöhykkeitä.kohdennetaan jatkossa järkevämmin.

Rahatoimi lienee "Maanparannus- ja saneerauskasvit", 190 €/ha. Varsinkin, jos viljan hinta pysyy näin alhaalla suhteessa tuotantopanoksiin. Määrää ei olla ehdotuksessa rajattu ja tavoite on saada pinta-alaa 100 000 ha. Tässäkin, jos rahaa kuluu liikaa, tointa rajattaneen tulevina vuosina.

Nämä olivat jokin aika sitten menossa eduskuntaan käsittelyyn, joten merkittäviä muutoksia ei pitäisi olla tulossa.

Minä en ole nyt ollenkaan vakuuttunut siitä, että 50e/ha olisi jotenkin muuttuva summa. Tämähän kuuluu kokonaisuuteen Ekojärjestelmät, joka jakaantuu neljään alaosioon eli Luonnonhoitonurmet, Viherlannoitusnurmet, Monimuotoisuuskasvit ja Talviaikainen kasvipeitteisyys. Näille neljälle ilmoitettiin jo selvät tukisummat. Olen täysin vakuuttunut, että ainakin nuo kolme ensin mainittua kyllä saavat ne ilmoitetut tasot. Kuka esim. kylväisi Monimuotoisuuskasveja jos luvattu 300e/ha muuttuisikin paljon alemmaksi. Tältä pohjalta haluaisin kyllä ihan selvää mustaa valkoiselle, että talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuki olisi vaihteleva. Olen sitä mieltä, että kyllä sen on pakko olla se 50e/ha. Tämä on joku keskiarvo päättyneen kauden portaittaisesta järjestelmästä ja kasvipeitteisten hehtaarien määrästä vuosittain on haarukoitu joku kokonaispotti mitä siihen voisi mennä rahaa. On sekin mahdollista, että näissä tulee laskuvirheitä ja vuoden parin päästä annetaan joku täsmennys tyyliin kerääjäkasvit ja suojakaistat.

Aivan. Yhdessä kohdassa tuota itsekin lukemaani aineistoa sanotaan, että "talviaikainen kasvipeitteisyys enintään 50 €". Heti seuraavassa diassa mainittiin sitten vaihteluväli 40-60 €. Luonnoitsijakin hieman ihmetteli asiaa, mutta hänen saamassaan aineistossa näin oli.

Tosiaankin muissa toimissa summa olivatkin varsin selkeät, mutta kasvipeitteissydessä oli tuo haarukka. Lieneekö syynä se, että muissa toimissa pinta-ala on rajoitettu ymmärtääkseni AB- alueella 25 % ja C:llä 10 %:iin. Talviaikaista kasvipeitteisyyttä ei tuossa esityksessä rajoitettu pinta-alallisesti.
 
Maaseudun Tulevaisuudessa ekojärjestelmästä mainitaan näin:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3904c669-3ab5-5bdd-aecb-8f58ecf4e655
"Sen sijaan ekojärjestelmässä tukitasot ovat suhteessa siihen, miten paljon kunakin vuonna kyseistä toimenpidettä valitaan. "Ei siis luvata tiettyä tukitasoa vaan haarukka, johon tuki asettuu.""


No keväämmällä asioista saadaan varmasti vielä varmempaakin tietoa.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 17.12.22 - klo:23:42

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 17.12.22 - klo:22:19

Lainaus käyttäjältä: eevertti - 17.12.22 - klo:20:55

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.12.22 - klo:19:43

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 17.12.22 - klo:16:15

Päivä päivältä näyttää siltä että viljanviljelijät pakotetaan jättämään peltonsa sängelle ensi syksynä. Onhan sänkikin kaunista katseltavaa kesäisin, silloin kun tietää että saa laskut maksettua. Muutenhan se on ihan perseestä. Taitaa ainoa oikea tilinpäätöskone jonka porukan kannattaisi hankkia olla kesantomurskain. Sillä kiva murskailla kesällä 24 sänkikesantoja pintakaasulla

Totta, 50e tukea jokaiselle talviaikaiselle hehtaarille joilla on joku kasvusto pinnalla. Suorakylvö kiittää jälleen.

Ymmärsinköhän nyt oikein mitä tukikoulutuksessa sanottiin🤔

Eli talvipeitteisyyteen oli joku tietty summa varattu ja se jaetaan sitten valintojen mukaan. Eli mitä enemmin kasvipeitteisyyttä, niin sitä vähemmin siitä maksetaan.

Joo näin se kaiketi menee et x euromäärä varattu ja jos paljon kasvipeitteisyyttä niin minimi tulee. Se et miten ne eurojen riittävyydet on sitten laskettu niin en ole jaksanut perehtyä tarkoitan siis sitä et jos minimillä mikä viljelijöille on luvattu budjetti paukkuu niin mistä mahdetaan ottaa puuttuvat rahat. Eli onko nuo varatut summat kuinka realistisia.

Näinkö maanviljelijät sitten yritetään saada mukaan ilmastotalkoisiin? Olen sitä mieltä, että taloudellisen kannusteen tai pakotteen tulee olla riittävä, jos meinataan vararikon partaalla pyörivistä maanviljelijöistä tehdä hiiliviljelijöitä.

No toihan on menossa sitä tilannetta kohden et kohta kasvipeitteisyydestä ei makseta mitään vaan siihen velvoitetaan..

Ehdollisuuden (ent. Täydentävät ehdot) kohdalle tullee 33 % vaatimus kasvipeitteisyydelle. Tähän ilmeisesti kelpaisi myös kevytmuokattu. Lisärahaa tuosta ei tule. Eli jo nyt velvoitetaan.

Jatkossa vain aidosta kasvipeitteisyydestä maksettaisi  40-60 €/ha riippuen siitä, mihin rahat riittävät. Ja vain toteutuneelle alalle. Kuitenkin väh tuo 40. Jos rahat eivät riitä alussa, leikattaneen seuraavina vuosien rahoista?

Suojavyöhykkeitä.kohdennetaan jatkossa järkevämmin.

Rahatoimi lienee "Maanparannus- ja saneerauskasvit", 190 €/ha. Varsinkin, jos viljan hinta pysyy näin alhaalla suhteessa tuotantopanoksiin. Määrää ei olla ehdotuksessa rajattu ja tavoite on saada pinta-alaa 100 000 ha. Tässäkin, jos rahaa kuluu liikaa, tointa rajattaneen tulevina vuosina.

Nämä olivat jokin aika sitten menossa eduskuntaan käsittelyyn, joten merkittäviä muutoksia ei pitäisi olla tulossa.

Paperilla olen kaikki herneet ja pavut myös idätellyt. Kerran piti uusia, kun oli paperimytty kuivunut liikaa yläosasta.

Varovasti kuivaamalla itävyys on ollut yleensä hyvin yli 90%.

Mitenkäs jos tekee jonkun koneen itse, vaikka paalikärryn jota ei itse käytä ollenkaan. Mitenkä sellainen kirjataan?

Valmistuskulut toki kirjanpitoon menona ja myyntitulo maatalouden tulona. En itse lähtisi poistoja tuolla alentamaan.

En kuitenkaan usko, että olisi väärin kirjata valmistuskulut koneiden hankintamenona ja myynnit konemyynteinä poistopohjaa alentamaan,. En vain näe juurikaan järkeä alentaa poistopohjaa koneilla, jotka eivät ole olleet omassa käytössä.

Alv osuus kirjataan verolliset myynnit 24% tilille.

Veroton myyntihinta konemyynnit-tilille. Eli sellaiselle tilille, joka vähentää konepoistojen menojäännöstä. Jos menojäännöstä ei ole tarpeeksi jäljellä veroton myyntihinta tuloutuu maatalouden myyntituloksi.

hitto,   ja sanovat että kuituhinnat nousoo...   missä ja milloin?

On se nyt sentään vähän noussut...

https://www.metsalehti.fi/puunhinta/puunhinta/

Hankintahintaan joku 4 € korotus on vaan ihan liian vähän! Varsinkin etelänaapurin huutokauppoihin verrattuna. Minullakin olisi aika suuret ensiharvennukset suunnitteilla, mutta tähän hintatasoon se ei tänäpäivänä irtoa.