Ts-300 lukee näytön laidassa. Ts engineering takana.

Eipä löydy ainakaan googletuksella ohjeita. Se piti vielä sanomani että 6-piuhaisessa anturissa mitatessa pitäisi syöttöjännite (esim. 10VDC) näkyä kahden parin välillä. Se toinen pari piuhoja on varsinainen syöttöpari ja toisesta parista vaakalaite mittaa paljonko jännitettä on "mennyt perille". Jäljelle jäänyt pari piuhoja on sitten se mittasignaali joka on millivoltteja.

Mika

Eipä toiminut aamulla enää peeconin vaaka. Näyttölaite pelaa kaikinpuolin, mutta ruutuun tulee vain E kirjaimen mallinen kuva ja 0,0000 lukema. ei punnitse mitään. Yleensä pitäisi näyttää tuossa vaiheessa -10kg tai jotain ennen taaraamista.

Virtaa tulee normaalisti. Johdot mittasin niin pitkälle kuin voi, mutta kuinkas tuollaisen anturin testaus onnistuu?
Miten voi tietää onko anturissa vika vai näyttölaitteessa? Vaunu varustettu neljällä anturilla.

Saman tekstin antaa näyttö vaikka antureiden johtonippu irti.

Ihanaa appeen tekoa ilman vaakaa 

Vaaka-anturiin menee 4 tai 6 johtoa. Kahdella syötetään mittasillalle jännite ja kahta (tai neljää) käytetään kuorman mittaamiseen. Tuo syöttöjännite on joitakin voltteja (teollisuusvaaoissa yleensä 10V) ja mitta-arvo milllivoltteja. Yleensä vaakasysteemi hajoaa antureiden tai niiden johtojen osalta, harvemmin keskusyksikkö.

Homma lähtisi siitä että selvittää mitkä johdot ovat jännitteen syöttöjohtoja ja meneekö joka anturille perille asti syöttöjännite. Nuo mittasignaalit summataan jossain boksissa (tai sitten suoraan vaakaboksissa) yksinkertaisesti kytkemällä ne sarjaan. Jos jännitteen syöttö pelaa, voi yksittäisen anturin mitta-arvoa mitata yleismittarin millivolttialueella (niistä muista piuhoista jotka eivät ole syöttöpiuhoja) ja kokeilla muuttuuko joka anturin arvo sitä kuormitettaessa. Vaakapurkille summattu jännite pitäisi muuttua kuormitti vaunua miltä nurkalta tahansa.

Auttaisi tietää vaakapurkin valmistaja ja mahdolliset manuaalit.

Mika

http://fi.farnell.com/jsp/displayProduct.jsp?sku=279950&CMP=KNC-GFI-FFI-GEN-SKU-OTH&s_kwcid=TC|14600|dl-s100p||S|p|2516884947

Ei toimine tuo optinenkaan kauaa jos siellä kerran semmoinen jo on.

Mika

Kyseessä on seuraavanlainen hakelämpölaitos: Hake tulee ruuvilla varastosta hakepönttöön, josta toisella ruuvilla kattilaan. Ongelmana on pöntön pinnanvartija, jonka tulisi katkaista ensimmäisen ruuvin pyörintä, kun pönttö on täynnä. Pinnanvartijana toimii tällä hetkellä valosilmä. Koska pönttö on lämpimässä, mutta hake on kylmää, kosteaa ja pölyistä valosilmän pleksilasit kostuvat ja likaantuvat, jolloin hakkeen syöttö katkeaa, vaikka pönttö on tyhjä. Likaantumista on koitettu estää paineilmapuhalluksella, mutta menestys ei ole ollut kehuttavaa.

Olisiko teillä ehdotelmia, millainen pinnanvartija toimisi tällaisissa olosuhteissa?

Hakkeen kanssa paras lienee ultraäänianturi. Kapasitiiviset voi unohtaa heti, koska tunnistusetäisyys on niin pieni että hakkeessa olevat kolot riittävät hämäämään anturia. Esim. Finnparttialla myydään sopivia, tunnistusetäisyyttä löytyy anturista riippuen 10cm-2,5m. Hinnat parista sadasta ylöspäin.

Mika

Xenon pesee hinta/valo-suhteellaan LEDit toistaiseksi vielä kirkkaasti. Hehkulampuissa on talvikäytössä se ongelma, että monen vehkeen laturissa ei virta riitä enää akkuun asti jos valoja on runsaasti. Laturi pääsee siis sekä LEDeillä että xenoneilla noin puolta helpommalla ja saattaa ehkä ainakin teoriassa säästyä vähän löpöäkin. Myös työvalojen johdot on helpompi vetää kun piuha ei tarvitse enää olla 2,5mm2 rautakankea. Monissa vehkeissä tuppaa myös työvalojen sulakepesät sulamaan möykyksi kun perinteisillä valoilla virrat on niin suuria.

Mika

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 07.02.10 - klo:09:39

Lainaus käyttäjältä: Konemies - 07.02.10 - klo:09:07

Pomo - hihnavetoinen lautasniittokone. Ei ehyttä piennarniittoreissua viimeiseen kymmeneen vuoteen.

Tuosta taitaa olla kaikki samaa mieltä.

Vastaava ylö on ihan samanlainen. Taannoin joku halusi maaseudussa ostaa hyvän ylö-lautasniittokoneen, laitoin viestin, että ei ole ylö koskaan hyvää tehnytkään!

Jaa? Meillä on isältä pojalle palvellut hihnavetoinen Pomo jolla on niitetty satoja hehtaareja yhteensä, toinen hihna menossa palkissa, muutama laakeri ja pari lautasta on uusittu ja ensiöhihnan kiristyspyörä. Nyt viime kesänä pientareita ja laitumia niitettäessä vehje laukesi niin totaalisesti että ostin varaosiksi toisen kun uusintalistalla oli mm. teräpalkkiin menevä nivel laakereineen ja muuta pientä sälää. Meillä on aina ajettu koneella kovilla kierroksilla, eikä rasitettu hihnavetoa käynnistämällä heinän sisässä. Hihna ei myöskään saa olla liian kireällä vaan ohjeen mukaan niin että käsin juuri pystyy pyörittämään lautasia eri suuntiin.


Mika

Itse olen etsinyt jo pitkään mäntäpumppua jonka tuotto olisi 1cm3/kierros. Painetta pitäisi lähteä 500baaria. Pyörittäisin akkuporakoneella ja käyttäisin letkuprässiä. Uutta ei ole tullut mietittyä enempiä kun hinnaksi yhdessä paikassa kerrottiin reilu tonni...
 

Aika hurja on paine... ei ihan tavan hydraulipumpuista taida tuohon olla. Dieselin ruiskupumpusta voisi saada tuollaisen kehiteltyä. Entäs paineilma-rasvarässi? Laadukkaampi rässi niin saattaisi pysyä paksuhko öljykin vaseliinin tapaan männän takana Pitäisi olla joku venttiili joka nytkyttäisi sitä mäntää edestakaisin. Saisit paineilmakäyttöisen letkuprässin...

Mika

Lainaus käyttäjältä: Julle - 11.07.08 - klo:22:12

pekka ja kaikki mihi rahat riittää 

Veit jalat suusta, Pekka tietenkin.
Tarpeettomia varusteita noihin ei oo tarjolla. 

Olen joskus seurannut kivenkeruuta noilla vehkeillä kun siihen valitettavasti omillakin pelloilla on jokakeväinen tarve. Niskojaan valittelevat kaikki tyynni kun on niin pirullista koneen kyttäämistä.
Entäs jos siihen tekisi vähän viksumman automatiikan, jossa työkorkeutta säädettäisiin nostolaitteen tapaan säätöpyörällä ylös/alas -toimintoineen ja sitten jos jää ratas jumiin niin nostetaan tietyn verran ylös kunnes jumi poistuu? Ei olisi vaikea toteuttaa? Voisi tehdä lisävarusteeksi vanhoihinkin karhuihin/pekkoihin.


Mika

Lainaus käyttäjältä: maajuntti - 30.01.10 - klo:18:33

Kiila navasta paskana...

Liijottelua, ihan siististi leikkautunut kahtia. Hätätilakorjauksena sain puolikkaista uuden kiilan kun käänsin niitä 90 astetta.
200 tuntia ajettu, takapyörä mikä on melkein aina ilmassa. Oliskohan vitilumi tunkenut käsijarrukahvan liikkeelle ja jarrun päälle, rauta ei sitten 30 asteen pakkasessa kestänyt?

Tuo on tyyppivika, vaihtavat takuuseen kaikki moottorit erilaisilla akseleilla ainakin joihinkin malleihin kun tarpeeksi kinuaa.

Mika

Siitä voi tehdä tuulivoimalan:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Savonius-roottori


 


Mika

Itsellä oli aikoinaan 9 metrin Akussa saman suuntainen ongelma. Yhden rekallisen ruuvas ja sitte ei kirveelläkään. Aina kun yritti käyntiin niin puolikierrosta pyörähti ja lämpörele pomppas päältä. Mitattiin sähköt jokapuolelta ja ei löytyny vikaa. Käsin pyöri ja jyviä tuli.Kokeiltiin saman roikan päässä 5,5kw:n moottorilla olevaa kompressoriakin. Se toimi. Sitten ruuvista moottori irti ja tutulta vastaava moottori tilalle. Vaan kun ei toimi.. Moottorina oli 3kw ja ajateltiin että kokeillaan nyt vielä 5,5kw:n moottoriakin vaikka Nuujan mukaan 3kw riittää kyllä aivanvarmasti. Isompi motti paikalleen ja epätoivoinen käynnistys yritys. Ei lopu ihmeet! Ruuvi toimi niinku pitääkin.. Ei ymmärrä! Joku vois mulle perustella että miten 3 kw:n moottori ei jaksa käynnistyä vaikka ruuvi pyöri käsin? Kyllä sähkön tie on tuntematon.....

Viljaruuvissa tuo vääntömomentin tarve riippuu kierrosluvusta. Hiljaa pyöritettäessä ei ota voimaa, kun yrittää lujempaa niin ottaa vastaan enempi. Lisäksi sähkömoottorin tuottama käynnistysmomentti voi olla näppituntumalla yllättävän pieni. Teho kun on vääntömomentti x kierrosluku. Sähkömoottori jaksaa tuottaa momenttia kuormitettaessa tiettyyn kierroslukurajaan asti melko vakiona, mutta kun tämä nopeus alitetaan niin moottori "kippaa" eli putoaa tahdista ja meno loppuu kuin seinään. Polttomoottori käyttäytyisi "hyytyen" vääntömomentin kasvaessa ja kierrosluvun laskiessa. Oikosulkumoottorin vääntökäyrä on lähes suora kippauspisteeseen asti.

Syöttö on liian isollaan moottorin kokoon nähden tai sitten jokin laakeri jumittaa ja lisää kitkaa juuri sopivasti ettei moottorin momentti riitä. Taajuusmuuttajalla tuon voisi saada hyvin liikkeelle.


Mika

Hei,

On tässä muutamankin kolleegan kanssa (viimeksi täällä nimim. Peltojenmies) tullut näillä pakkasilla haasteltua paalirehun käsittelystä. Olen suositellut kaikille lämpimästi ajettavan, silppuavan rehuvaunun hankintaa (jos suinkin navettaan sopii), kun itsellä on ollut sellainen käytössä nyt vuodesta 2002. Vihreä ja sähkökäyttöinen (kun ei nyt merkkejä mainosteta  ).

Aika moni miettii josko moinen vaunu navettaan edes sopisi. Meillä on kaukalosta kaukaloon 210cm leveä ruokintapöytä ja kaikki lomittajatkin ovat siinä oppineet 150cm leveää vaunua ajamaan.

Seuraavaksi kun olen mainostanut sähkökäyttöisen vaunun erinomaisuutta polttomoottoriversioon nähden, on ihmetelty sähköjohdon hankaluutta. Hankala tuo kai vakiona onkin, jostain syystä Vihreän Vaunun valmistaja on laittanut johdon lähtemään taaksepäin vaunusta. Minä muutin kelan pyörimissuunnan ja tein korkeamman ohjaimen jolloin johto lähtee etukautta ylhäältä. Navetassa jossa rehulato on ruokintapöydän päässä, voidaan johto ripustaa lähtemään rehuladon katosta ruokintapöydälle menevän oven linjalta. Näin rehuladossa voi ajella johdosta välittämättä ja ruokintapöydälle peruutettaessa johto tulee luonnostaan perässä. Kun oven karmiin tekee johdolle kolon, voi ovenkin sulkea perässä rehua jaettaessa (toimii pariovilla, nosto-ovessa pitäisi kolo tehdä reunaan). Koskaan ei ole sähköjohdon kanssa ongelmia ollut, ei tule edes ajateltua koko johtoa.

Otin pari kuvaa äsken iltanavetalla Peltojenmiestä varten, mutta eivät sopineet liitteisiin. Niin että jos kiinnostaa niin voin pistää spostina, vaikka muillekin kiinnostuneille.


Mika

pärjäätkö yhdellä kiinteällä kameralla? aiotko tallentaa?

jos vastaat kieltävästi, suosittelen harkitsemaan analogisten kameroiden ja digitaalitallentimen yhdistelmää.  kamerat halpoja ja säätä kestäviä.  tallennin etäkatsottava ip-verkossa, kuten pelkkä ip-kamerakin. 

poe on tietysti näppärä. mutta riittäkö sen teho ip-kameran kotelon lämmittämiseen? 

Meikäläisen navetan kokoluokassa (20 lypsävää +nk. ja en aio laajentaa koska olen tähän kokoluokkaan varsin tyytyväinen) moiset digitallentimet, dome-kamerat ja alnetit on kyllä jo melkoista overkilliä. Tarvitsisin vain siis yhden tai kaksi Hyvää kiinteää kameraa. Kameralla/kameroilla valvottaisiin siis vain poikimisia, jolloin kamera voitaisiin siirtää seuraavaksi poikivan lehmän taakse.

Muutenkin jo ajatus dome-kamerasta tai muistakaan koko ajan kyttäävistä kameroista kyrsii siinä mielessä, että enpä haluaisi olla lomittaja jonka puuhia isäntäväellä olisi aina mahdollisuus kuikuilla tämän tietämättä. En edes itse tykkäisi olla kameran kohteena vaikka toisessa päässä ei ketään välttämättä olisikaan.

Veikkaisin kotelon toimivan lämpimässä navetassa ilman erillistä lämmitystäkin, koska kamera itsessään tuottaa jonkin verran lämpöä kastepisteen voittamiseksi. Pirun kalliita nuo kotelot muuten, lähes puolet kameran hinnasta.

Onko tuo dynDNS ilmainen palvelu? Entäs kun olen huomannut IP:n ulkomaailmaan reitittimessäni pysyvän samana ellen resetoi purkkia? Toimisiko tuo kuten "kiinteä" IP?

Olin muuten aikeissa rakentaa systeemin analogipohjalta, koska minulla sattuu olemaan romuissa Telesten tekemä kolmikanavainen RF-modulaattori. Sillä saisi yhdellä koaksiaalikaapelilla varsin laadukkaan analogikuvan ja äänen kolmelta kameralta syötettäväksi talon antenniverkkoon eri TV-kanaville. Tuo olisi joutilas, jos jotakuta kiinnostaa.

Lähettele vaan niitä kuvia... kiitoksia!


Mika

<i>Köyhällä ei ole varaa huonoon? Navetalle menee jo kaapeli jota pitkin saisi Ethernetin kulkemaan. </i>

Millainen kaapeli?

20-parinen tietoliikennemaakaapeli tuli laitettua lämpökanaaleja kaivettaessa. Pituutta navetan kaapelille tulee satakunta metriä, mutta kaapeli koukkaa lämpökeskuksella välillä johon saisi tarvittaessa hubin. Kuulemma yli satametrinenkin segmentti saattaa toimia?

Lähinnä kiinnostaisi siis käytännön kokemukset kameroiden (vaikka noiden vanhempien Axisten) valon tarpeesta ja toimivuudesta navettaympäristössä.

Mika

Tere,

Tars päivittää navetan valvontakamera vähän paremmaksi, kun nykyisestä analogitoosasta näkee lähinnä enää vain seisooko vai makaako lehmä. Poikiminen pitääkin sitten käydä paikan päällä toteamassa.

Onkos kokemusta, esim.
http://www.axis.com/products/cam_211/index.htm

Nämä tuntuisi kanssa hyviltä, en löytänyt vielä myyjää suomesta:
http://www.a-soni.com/dm/CAM432.pdf

IP-kameroitahan saa hyvinkin halvalla jonkinmoisia, mutta kuvanlaatu etenkin hämärässä lienee halpiksissa karmea.
Köyhällä ei ole varaa huonoon? Navetalle menee jo kaapeli jota pitkin saisi Ethernetin kulkemaan. WLAN on poissuljettu, langattomuuteen en enää sorru. Mutta mitenkäs vaatiikos nuo kiinteän IP-osoitteen jos siltä haluaisi oikeaa videostreamia muuallakin kuin kotiverkossa? Kaksi reititintä olisi kotiverkossa matkan varrella ennen navettaa. Ja navetalle tulisi sitten kait PoE-purkki. Kuinkas nuo konffataan?

Joku jolla näitä on, niin pistäkääs linkkiä mistä voisi käydä navettakuvaa kuikuilemassa.

Mika