Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kyllähän Walvoilin pöydän saa sellaisen kuin haluaa - eri juttu on sitten se että mikä Patuun on valittu :-(
Laitoin Logmeriin aikoinaan Walvoilin propopöydän, DPC 130. Hydeliikkeessä kasasivat juuri sellaisen kuin halusin, karojen määrä, karojen koko, ohjaustapa karoittain jne. Tuossa voi jokaisen karan liikettä vielä halutessaan rajoittaa säätöruuveilla (hydr. esiohjattu). Täyssähkö-propoa en raaskinut - enkä oikeastaan tarvitsekaan. Tuo on siis LS-pöytä.
Pelkän kuristimen sijaan kannattaa laittaa sanahirviö nimeltä vastusvastaventtiili - se ei ahdista kuin toiseen suuntaan.
Säästömallin peruspöytään on vähän vaikea saada muuta hidastusta ellei karan liikettä pysty jollain rajoittamaan. Ja kuristukset rääkkäävät hydrauliikkaa ja tekevät lämpöä vakiotuottoisella pumpulla :-(
Kuormantunteva / säätyvä osaa ottaa vähän fiksummin.
Reipastuottoinen perinteinen pumppu ja pienillä sylintereillä varustettu kevyehkö kuormain on ikävä yhdistelmä, vaikka pöytä olisi hyväkin. Homma menee riuhtomiseksi, varomiseksi ja tehon hukkaamiseksi. Juohevalla monen liikkeen yhteistyöllä meno pehmenee, mutta jonkun tarkan homman tekeminen käy hermojen päälle.
vai mikä ihme siinä on että käytetty puoleen hintaan ja muutama tonni läpikäymiseen on niin mahdoton yhtälö konetta hankittaessa ?
Välillä 5000-10000 h alkaa moni kone olla jo siinä mallissa, että muutamalla tonnilla ei paljoa saa aikaan.
Tarvitaan helposti remppaa kanteen (venttiilit, suuttimet), turboon, voimansiirtoon, renkaisiin ja päälle vielä joku satunnaisesti oikkuileva älyboxi. Ai niin väljäksi mennyt hydepumppu ja naarmuille menneet venttilikarat unohtuivat.
Sulle on sattunut poikkeuksellinen yksilö
Ostin kerran samanmerkkisen, eka ei toiminut ollenkaan ja vein sen takaisin.
Sain kaupasta toisen tilalle - onneksi avasin laatikon ja katsoin sitä jo siinä hyllyjen välissä. Puuttui joku olennainen osa siitä turvaluistisysteemistä.
Kolmas pelaa jotenkuten kun vähän viilaili niitä suuvärkkejä siitä. Jotain työstö- tai mittavirheitä siinäkin yksilössä on, välillä vähän takertelee. Hinta/laatu suhde on tietysti melkoisen hyvä ongelmista huolimatta, mutta en mokomaa katsoisikaan jos tarkoitus olisi jotain oikeasti tehdä - tuo tuli harrasteluun.
Vallin leikkuusta ei taida tulla oikein mitään kun ei saa puhalletua sen vallin yli, lähtee niin matalalta se heitto.
Näin ainakin ennen.
Jossain vanhemmissa etuvetoisissa tosiaan kuuluu olla haritusta. Veto sitten ajossa vääntää paikkoja sen verran että on nolla tai peräti auraa.
Esimerkki haritukselle säädettävistä oli ainakin Escort 1,6 LX, oliko milli tai pari harallaan.
Tarkotat mitä? Dupattu sänki tuhoaa seuraavan vuoden kylvöt??? Vai mitä hä tä?
Itäminen on heikompaa ja siementä tarvii enemmän. Vehnä tai kaura ei ota niin paljoa itseensä kuin typensitojat. Glyfosaatin hajoamistuotteet joko haittaa itämistä tai tuhoaa ituja, en tiedä kumpaa.
Mitäs nämä suoraan kylväjät tähän sanoo - nehän kylvää myrk.. anteeksi torjunta-ainetta just keväällä?
Lautasmuokkain on hyvä kimppakoneena. Riittävällä vetokoneella se on nopea, päivässä ajaa paljon eikä pellot muutenkaan kuivu kaikilla juuri samaan aikaan. Meillä on kolmen kimpassa, hyvin on ehtinyt niin keväällä kuin syksylläkin - tänä syksynä ei tainnut käyttää kuin yksi lietteen multaukseen.
Aurat löytyy omat jokaiselta, kultivaattori on myös kimpassa. Voi sitten valita tilanteen ja kelin mukaan optimivaihtoehdon.
Tai sitten joku urakoi.
Siis sellaista kosketusnäyttöä, joka soveltuisi varastokirjanpitoon + sopivaa softaa?
No ei varsinaisesti käytössä, mutta minkä tasoista laitetta haet?
- joku älykännykän kokoinen/tapainen
- miniläppärikokoinen
- iPad/täysverinen kosketusläppäri
- jokin työkäyttöön tehty datankeruupääte
- ....
- jonkin verkkoyhteyden yli voi pikkuvehkeellä liittyä myös isompaan systeemiin
Softia saa varmaan noihin kaikkiin, PC- ja win-tasoisiin tietysti laajimmin
Jotain hiesuja ne maat täällä ovat ja perinteisesti syyskyntö on todettu otollisimmaksi. Routa kuulemma hienontaa kynnöstä.....
Nykyisillä muokkauskoneilla kevätkynnöksen muokkaus onnistuu.
Muokkaus onnistuu kun on JuuriOikeaanAikaan liikkeellä,mutta kun kylvön jälkeen ei tule oikein koko kesänä vettä niin kevätkynnetty savikko näyttää vielä murheellisemmalta kuin syys-sellainen. Syyskynnetyltäkin saa mahtavia noin 1000 kg satoja... omalta maalta mittasin savimullalla kuivuuden keskellä halkeamien syvyydeksi yli 60 cm. Leveyttä railoilla oli pinnalla useampi sentti, meinasi nilkka nyrjähtää kun hukkislenkillä sellaiseen astui.
Ollut säät sellaiset että hyvin talvesta selvinnyt syysviljakin kärsi mulla jo keväällä kuivuudesta :-(
No, eipä tarvinne jankkuroida, kyllä siinä tiivistymät murenivat, olkaamme positiivisia.
Miten niin hielenkiinto hävinnyt. Sehän on ollut monilla maanhiljaisilla tiloilla perusmuokkausväline kaiken aikaa. Keväällä kun muokkaa kynnettyä nurmea, niin ei juuri kätevämpää ja etevämpää laitetta ole.
Just noin. Nykyiset lautasmuokkaimet soveltuvat hyvin kevätkynnön muokkaukseen joten en edes ymmärrä sitä miksi sitä maata pitäisi tonkia syksyllä ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumisen edistämiseksi.....
Sulla ei varmaan ole kovin paljon poutivia hiesusavia kun kevätkyntöä ehdotat...?
On kokemuksia sekä lautasmuokkaimesta että lautasäkeestä. Lautasäes on parempi kuin lautasmuokkain, se muokkaa syvemmältä kuin muokkain. Lautasäes on lähempänä kyntöä keveillä maalajeilla.
Mä en tätä ymmärtänyt - vehkeethän on teoriassa saman tyyppisiä, lautasäkeestä tyypillisesti puuttuu kunnollinen syvyydensäätö ja rautaa voi olla vähemmän per metri. Vanhemmat näkemäni lautasäkeet menevät kovassa maassa matalaan ja mudassa turhan syvään - oikein säädetty noin tonni/metri painava lautasmuokkari menee suurinpiirtein juuri siihen syvyyteen minne haluaa, myös maalajin vaihtuessa.
Jos todella tarvitsee muokata kyntösyvyyteen, silloin kannattaa joka tapauksessa hakea aurat.
Muuten l-muokkari ei korvaa kyntöä, mutta sopivissa oloissa voi olla sille kuitenkin kilpailukykyinen vaihtoehto :-)
Trimblellä näköjään tuollainen paketti nykyään:
http://www.geotrim.fi/Tuote.asp?ID=1725Hinnasta ei hajuakaan, ominaisuudet ilmeisesti riittävät :-)
Tuon tukiasemajutun voinee unohtaa vanhentuneena. Tulipahan päivitettyä omiakin harhaluuloja.
Jaa niinkuin tuollainen
http://www.geotrim.fi/Tuoteryhma.asp?ID=376
Trimblen vastaanotin jotain luokkaa tonni ja palvelu satasen / kk jos oikein muistan.
Ja vaihtoehtoinen signaali trimblen VRS-palvelulle http://www.indagon.fi/
Mä en kyllä tuolta indagonilta löytänyt kuin A-DGPS-palvelun - tuotenimeltään @Fokus - ja sille luvataan vain 0,6 - 2 m tarkkuus. Mutta ehkä heiltä löytyy muutakin jota ei www-sivulla ole ?
Jaa niinkuin tuollainen
http://www.geotrim.fi/Tuoteryhma.asp?ID=376
Trimblen vastaanotin jotain luokkaa tonni ja palvelu satasen / kk jos oikein muistan.
Jaahas, mä olen jo näköjään jäänyt kehityksen kelkasta tässä aiheessa. Silloin kun viimeksi asiaa selvittelin niin tarvittiin se oma tukiasema (reilu 10 000 e), vastaanotin (normaalin GPS-laitteiston lisäksi) joku tonni ynnä vuotuinen maksu joku tonni. Yhteensä täydellinen ohjaamaan kykenevä laitteisto ja eka vuosi olivat siinä 20 000 e.
Jos joku tietää tästä uudesta systeemistä enemmän niin kuuntelen sujuvasti :-)
Tuli muuten tuosta RTK-korjauksesta mieleen... sinänsähän se on järjettömän kallis yksittäiselle käyttäjälle ellei todellista tarvetta ole. Mutta jos yhteistoimintamieltä olisi niin yhdellä tukiasemalla kattaa edullisissa olosuhteissa aika suuren alueen, parhammillaan etäisyys tukiasemaan voi olla luokkaa 4-5 km (linkissä sanotaan jopa 4 mailia).
Pohjanmaan aukeilla voisi onnistua laittaa tukiasema vaikka 8 x8 km alueen keskelle ==> kattaisi noin 6000 ha. Kulut jaettuna monelle käyttäjälle olisivat jo suorastaan kohtuulliset.
Vaarojen välissä Savossa ei onnistuisi ellei antenni olisi siellä huipulla, ehkei sittenkään. Muuallakin katvealueita varmaan muodostuu.
Vai laskinkohan mä nyt jotain väärin....
http://www.lssltd.net/GPSsystems/gpsmaxrange.htmlNiin RTK:llahan päästään muutaman sentin tarkkuuteen, parhaimmillaan 2-3 cm. Jossain Fendtin promotilaisuudessa ajelin RTK:lla varustettua 818:a ja kyllä se oli erehtymättömän jämpti. Tukiasema oli siinä pellon kulmalla.
