Kyllä venymäliuskoilla jotain poimii ilman tuota erikseen rakennettua varttakin. Nythän oltiin tekemässä halpaa, niin ajatus oli, että rakenteisiin ei kosketa.

Mikäli rakentelemaan ryhtyy, niin joskus voi olla helpompi tehdä huono maatilavaaka sylinteristä.
Eli jos siilojen rakenne on sellainen, tai rakentaa alustan,että saa jonkun pisteen sylinterinpäälle, niin siitä saa helposti anturilla tai valmista ek-vaakaa käyttämällä...jotain.

Tämä siis nimenomaan, niin että tekee huonon. Kannattaa muistaa, että vaaka ja kello on aina väärässä.
Eli jos noita pysytyy välttämään, niin laitteesta saa helpommin toimivan.

Venymäliuskoille saa aika halvalla nykyään valmiin vahvistimen. Suomesta ostaessa jotain satasen luokkaa ja eBay yms. niin kaikkea kympistä ylöspäin. Liimailet siilonjalkaan venymäliuskat ja siihen tuo vahvistin perään. Tuloksia voi lukea vaikka yleismittarilla.

Noilla hilppeillä tekee aika helposti sellaisen suuntaa antavan, eli mahdollisesti liimausvirheistä yms. johtuen lämpötila saattaa hieman vaikuttaa lukemiin. Jos oikein hienon tekee, niin jossain ketjussa oli niitä valmiita logiikka palikoita...

Mihinkähän muuhun kuin mutu-tuntumaan perustuvat ne täälläkin esitetyt väittämät että tossi on vähintään yhtä hyvää, ellei jopa parempaa kuin sertisiemen? Tottakai sitä jokainen kehuu omaansa, oli sitten kysymys vaimosta,lapsista, koirasta,tai siemenestä, se on ihan inhimillistä, kun omasta on kyse,subjektiivisuus silloin voittaa aina objektiivisuuden. Mut jos pysytään asiassa, niin jo pelkästään sellainen seikka kuin peittausaineen tasainen leviäminen siemeniin, harvoin maatilatason peittauslaitteilla saadaan yhtä tasaista peittaustulosta kuin ammattitason peittauslaitteilla. Jo pelkästään tässä sertisiemen saa pikkuisen etumatkan.

Mutta mikä tekee siitä sertistä parempaa. Tilannehan voi olla, että samasta siemenestä kylvetään tilalle A ja tilalle B ja olkoon tämä tila B nyt sitten siemenpakkaaja/mo. No siinä sitten molemmat tekee kasvukaudentaikansa parhaansa mukaan ja syksyllä kuivaa yms. Tavarat ovat siilossa.

Tila A lajittelee tuosta vaikka 20tn erästä itselleen siementä, lajittelu on "raju" ja otetaan parhaat päältä, loput myydään kauppaan.

Tila B lajittelee roskat pois ja pyrkii saamaan suurimman mahdollisen määrän siementä ja myy sen siemenen pussitettuna eteenpäin.

Kumpi nyt on sitten sitä parempaa siementä ensikaudelle?

Mielestäni ei voida olettaa, että vain siemenkauppias osaa peitata, tämähän tarkoittaa sitä, että kukaan peittausurakointia suorittava ei osaa hommaansa? Vai onko tos siemen aina peitattu jussi-ruuvissa? Nämä ovat juuri niitä kohtia mikä hommassa närästää, aina oletetaan, että tos-siemen on tehty oikaisten ja hutiloimalla.

Toki kaikenlaista näkee, mutta jos näkee kerran hutiloitua TOS-siementä, ei se välttämättä tarkoita, että kaikki on huonoa. Eikä se, että näkee kerran hukkakauraa sertissä, välttämättä tarkoita sitä, että kaikissa sertipussukoissa on hukkakauraa...vai?

Mikä siitä TOS-laskusta nyt puuttuu?Minulla on nyt käsissäni tos-laskun kopio,näyttäisi olevan pankkitilinumero,viitenumero,summa eriteltynä lajikkeittain ja hehtaareittain,alv eriteltynä.Huomenna on tilaisuus pohtia esim.tuon laskun avoimuutta vai mikä se nyt oli mikä kiikastaa.Ainakin tässä on vielä saatekirje mukana jossa selitetään miksi maksu kerätään ja mihin se menee.

Siitä puuttuu järki.
Kai tuohon vähän kiteytyy inho sitä ainaista kitinää kohtaan, jossa tuo serti-siemen julistetaan aina paremmaksi kuin tilan omasiemen. Tuskin se siemen kuitenkaan siitä leimasta niinpaljon innostuu, että lähtökohtaisesti on parempi, kuin viereinen pussi jossa tätä luokitusta ei ole. Tämä on vielä tuollainen takautuvasti jyrätty maksu joka vaikuttaa hyödyttävän aika pientä kuppikuntaa. Nimenomaan vaikuttaa, en tiedä miten asia on.

Eipä se toisaalta puhdas/pelkkä hernekasvustokaan mikään ameriikantemppu ole. On sellainenkin tullut nähtyä.

Eli toisin sanoen: melko hanurista koko suojavyöhyketouhu. Parin hyvän heinävuoden jälkeen roskat alkaa vallata alaa ja sato ei kelpaa kellekkään. Lopuksi koko paska saatetaan tuomita pysyväksi nurmeksi. Helpommalla pääsee kun kylvää rahaviljaa niin lähelle vesistöä kuin voi ja jättää vain "pakollisen" suojakaistan sopivalla varmuusmarginaalilla.

No tätähän tuossa hain takaa, mutten osannut noin elegantisti sitä laittaa.

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 19.01.15 - klo:09:28

Mikä järki on kerääjäkasvin keväisessä kylvössä, jos aikoo syysviljaa kylvää? Kyllä kai se pääkasvi ne ravinteet ottaa käyttöönsä ja syysvilja käyttää jäljelle jääneet?  ja muutenkin, eikö ihanne olis se, että joka tapauksessa se pääkasvi tehokkaasti käyttää kaikki ravinteet mitä irti saa? On siis kerääjäkasvi ikään kuin koira,  jolle annetaan ruokailun jälkeen pöydästä tähteeksi jääneet ruuat.

Keskustelu menee aina hakoteille, jos aletaan keskustelemaan, mitä MUUTA hyötyä itse toimenpide antaa kuin sen 100€/ha korvauksen ?

-Lyhennys-

-SS-

Eiköhän selvimmin nuo kerääjän edut tule esille muistelemalla niitä kertoja, kun (naapurin) syysvilja tuhoutui talvella ja  jostain syystä näytti maa murenevan risukarheen alla mukavaan kylvökuntoon? Nämähän ovat se selkeä puoli, nuo tukihommat sitten arpoo ihan tulkinnan ja tulkitsijan mukaan. Jos ei sitten itse ole tulkki.

Joo, tälläiset ne oli suunnitelmat itselläkin. Kannattaa tehdä korjuusopimus koko ajaksi. Voi vaikuttaa vähän kusipäiseltä, mutta siinä 3. vuoden jälkeen alkaa kuulua nurinaa huonosta rehusta ja koska lannottaa ei saa, ei ne määrätkään ole mitenkään muikeita. Muuten jää ne omat tienestit aika vähäiseksi, kun urakoitutat niitä nyyttejä sieltä pellolta johonkin.

Jos nyt saa kylvää apilaa tms. joukkoon, niin sitten asia on erikseen. Tahtoo se näivettynyt timotei olla sellaista vähemmän haluttua rehua, siis tuollaisen nykyaikaisen maidontuottajan silmin...

Mutta voi olla hyväkin homma, ei siinä mitään.

Kuluuneellakaudella tarvittiin hoitosuunnitelma jota sitten itse itseään komentaen toteutetaan ja tulokset tietysti kirjataan hoitopäiväkirjaan. Lannoitella ei saa, eikä kylvää typpikasveja. Ajatus on näivettää maa joten kasvuto on kerättävä pois tai sitten hommaat sinne kesäksi yhden lampaan, jolloin kasvustoa ei tarvitse kerätä...tietenkään.

Käytännössä suunnitelmaa ei jaksa tehdä ja sen voi ostaa pro agrialta makeaan hintaan, jonka tuki sitten aikanaan kattaa.
Eli jos ala on pieni, niin unohda...

15.8 on sikäli ymmärrettävä raja, että jos muokkauksen voi aloittaa 1.10, niin ehtisi edes vähän kasvaa. 15.9, ehtisi kasvaa vain pari viikkoa. Jos aikaraja olisi myöhempi, tulisi todennäköisesti pakko säilyttää kasvusto kevääseen asti.

Voi kai tuon noinkin ajatella. Oikeastaan en keksi mitään syytä miksi vaivaisi itseään noilla kylvöillä ja muokkaisi syksyllä. Siinä menettää oikeastaan kaiken mitä tuo kerääjä voi onnistuessaan tarjota. Mutta jos tuo päivämäärä kikkailu on siksi, että sillä saadaan tuo kerääjä syystoimenpiteeksi ja kasvipeitteisyys talvitoimenpiteeksi, eikä ne näin ollen toisiaan kumoa niin sitten siinä on tavallaan vedetty kotiinpäin. Tuntuu kyllä uskomattomalta jos näin olisi...

Hei!

Ei ole tarkoitus varastaa ketjua, mutta olen keksinyt uudentyyppisen kirveen.
Mitämieltä olette, voisinko markkinoida tuotettani täällä?

Lainaus käyttäjältä: welger - 18.01.15 - klo:19:13

Pistetääs hyvissä ajoin ennen kevättä mietintään tää asia.

Lähtötilanne=
-n.500 ha vuotuinen kylvettävä ala
-syysmuokkaus kyntö/kultivointi
-keväällä äestys(jatkossa pois?)
-nurmen uusintoja tuosta alasta n.100 ha
-nykyisin kylvetään 3m takapyöräkoneella ja sivupyöräkooneella

Hieman miettinyt miten saisi hoidettua kustannustehokkaasti ja ehkä myös nopeammin.Sinällään nyky kalustossa ei ole mitään vikaa mutta kohta puoliin uusittava kumminkin.

Pohdintoja...

4m takapyöräkone ja täytöt luonnaa hyvin niin ei ole edes paharasti

Joku 4m horssi ja tosiaan kylvökoneen täyttöön vähän paneutuu. Onko tuo ala omaa vai urakoidaanko vaikuttaa kyllä paljon. Toisaalta joku tarvitsee jopa vähän pienemmälle alalle jopa 8m koneen, eli ne täytöt ja peltojen läheisyys vaikuttavat todellapaljon. Tuolla kylvöalalla voisi jotenkin saada perusteltua 4m horssin hinnankin?

Nythän on ostajan markkinat, kun kesko yrittää lemkeniä uudestaan?
Täyttöpuolelle nosturilla varustettu kuorma-auto lienee kokolailla helpoin ratkaisu.

Jos kerääjäkasvien viljelyä ei kannata tehdä ulkokultaisesti vain muotovaatimukset täyttävästi; perusteena kerääjäkasvin todelliset  hyödyt, niin silloin se kannattaa ottaa käyttöön myöa ilman ympäristökorvausta, ja ajoittaa ja toteuttaa optimaalisesti oman mielen mukaan, vaikka sitten monivuotisena...

-SS-

Kyllä, kerääjäkasveja kannattaisi pitää kierrossa mukana.
Se mitä tuossa aijemmin tarkoitettiin on se, että ei kannata pelkästään tuentakia tuohon ryhtyä. Eli joko kunnolla ja siitä saa sen tuen, mitä se sitten sattuu olemaankaan tai sitten antaa vaan olla. Maailmalla on kylvökoneita jopa puimurin pöydäntakana jolloin saadaan siemen siihen pahnakerroksen alle. Pikku pneumalla tämä olisi aika helppo toteuttaa, mutta kuten todettua aika pieni on tuo kylvöikkuna satokasvin perään. Kuitenkin ruistakin voidaan kylvellä pitkälle syyskuuhun, niin luulisi sieltä nopeakasvuisen heinänkin pukkaavan. Tuosta johtuu se päivämäärä ihmettely. Toisaalta taas vaikka 15. 9. voisi olla jo jotenkin perusteltavissa?

Onko ja101 mahdollisesti kokemuksia räpättimellä kylvämisestä kun noin varma voi olla ettei uppoa kovaan saveen? Kyseiseen KVn suorakylvökokeen järjestelyihin osallistuneena voin kertoa että koeruudut ovat Loimaalaisia aitosavia sieltä kovimmasta päästä ja niinä vuosina kun kokeen järjestelyihin on osallistunut niin ainoa kone jolla on ollut vaikeuksia painua maahan on Horsch. Kyseinen kone ei toki mikään suorakylvökone olekaan vaikka Suomessa niin kuvitellaankin. Sen enempää räpätintä ylistämättä kyllä sillä suoraan kylväminen onnistuu kunhan koneessa on muokkari kylvövantaiden edessä, aivan asia erikseen on sitten se onko se "suorakylvöpuritanistien" mielestä aitoa suorakylvöä.

Jos noista kokeeseen osallistuvista koneista pitäisi itselle kone valita niin veikkaisin että oma valinta olisi VM. Semeato myös todella hyvä kone, on vain vähän marginaalissa Suomen markkinoilla.

Omat kokemukset tuosta rapidista on vanhemmasta koneesta jossa ei noita etulautasia ollut. Joskus herätti sellaisia tuntemuksia ettei sillä aina saanut jyvää peittoon muokattuunkaan maahan. Tämä tosin osaltaan johtuu vannasrakenteesta, kun joku on laittanut siemenet menemään kiekon nousevaapuolta vastaan, jolloin kone heittelee jyviä mihin sattuu. Onko uusissa vielä tämä moka?

Sinällään mitään ei saisi jättää ostamatta siksi, että on marginaali. Tekee tuon kilpailun perään haikailemisen vähän vaikeaksi. noin periaatteessa, kun en ole itse ostamassa

 Urakoitsija kylvää pelkästään käytetyn (uudehkon) suorakylvökoneen hinnalla sen 600 hehtaaria. Jos olisi niin hurja, että laskee jotain traktorillekkin, niin siinä se on keskimääräisen viljatilan tulos nautittu yhden sukupolven osalta, kylvökoneena ja työnilona.

Lainaus käyttäjältä: pientalollinen - 17.01.15 - klo:17:07

Toimiskohan tuo, että sekoittaa esim. jussi jauhepeittauslaitteella ja ruuvilla vilja/heinänseoksen tasalaatuiseksi, sitten vain koneeseen ja menoksi?
Tuli vielä mieleen, että suorakylvöpeltojen juolavehnäpaine on myös kerääjäkasveja käytettäessä pienempi, mutta jos aikoo pitää kerääjäkasvit seuraavaan kevääseen, niin ainoa vaihtoehto juolan ruiskuttamiseen on silloin kevät, jää syksyn pesäkeruiskutukset tekemättä. mitenkäs muuten kesän hukkakauraruiskutukset vs. kerääjäkasvit?

Epäilen että lajittuvat.
Eikös tuossa toisessa ketjussa kirjoiteltu just, että hukkakauraruiskutukset voi unohtaa niiltä lohkoilta joilla kerääjäkasveja on.

Tuossa se lieneekin se pahin rajoitus kylvönyhteydessä "laittamiseen." Olisi ihan omaksi-iloksi kiva tietää peruste tuolle viimeiselle kylvöpäivälle (15.8 ). Sinällään joku raiheinä kyllä tuuppaisi ihan kivasti vielä puinnin jälkeen, jos sen saisi kylvää kunnolla. Nyt se ei onnistu kuin tiettyjen kasvien kanssa.

Pitkällä tähtäimellä on huono ratkaisu tinkiä kasvinsuojelusta kasvukaudella ja ajaa keväällä tyhjäänmaahan rounduppia. Ei sinällään mitään ympäristöjärkeä tässäkään. Taas keinotekoisilla päivämäärillä pilataan asia joka maalaisjärjellä saataisiin hyödyttämään molempia osapuolia. Nyt kun tilanne on niin, että tuo "virkamieskunta" on ikäänkuin viljelyä vastustava osapuoli, suomessa.

Toki on niinkin, että halvemmalla se kerääjäkasvi sinne perustuu kun räkii jollain laitteella oraille, mutta hiukan puuduttaa, kun mitään ei voida tehdä ns. maalaisjärjellä. Eiköhän kaikki jo sen ole keksinyt, ettei tuota aivan pelkästään tukien takia kannata tehdä, eli jos ajatus on muokata mahdollisimman nopeasti, niin eipä maksa vaivaa koko homma. No, joku perunapelto asia erikseen.