Näytti vielä tuo 6070:kin olevan nokan osalta udella muotilla valettu.

RC- ja PC-mallit siis on saaneet uuden konepeiton, samoin kuin pienet Pumat. T6000:t keskenään kaikenkaikkiaan aika eri eläimiä riippuen siitä onko kyseessä entiset TSA-mallit vai pitkäakseliväliset Temmien korvaajat.

Tiättekö minkä takia englantilaiset ei valmista tietokoneita?

Ne ei ole keksiny kuinka sen saisi vuotamaan öljyä.

Hjuumoriksi lienee tarkoitettu, mutta osunee omaan nilkkaan. Enkkuvalmistajat oli markkinajohtajia mikrotietokoneiden alkutaikoina. ICL oli isoimpia PC-valmistaja, joka aikanaan osti Nokian tietsikkatoiminnotkin, sittemmin sulautettu Fujitsuun. Eipä noita muitakaan "kansallisia" merkkejä enää ole.

Nykyvalmistajista ainakin Alienwarella on Irlannissa kokoonpanotehdas.

Cambridgeshire-Oxfordshire -akselilla puolijohdevalmistajia sitten riittääkin, esimerkkinä nyt vaikka ARM, jonka moni omistaa mutta harva tietää.

Lainaus käyttäjältä: Teroman - 16.01.10 - klo:19:08

Cambridge jyrä ja sen kiekot , eikö liene pohojan maallakin jo rantautunut ?

täällä jo 50 v sitten
 

Sitähän mä tarkootinki, ei ne saarivaltiolaaset oo pitkiin aikoihin saaneet mitään mullistavaa aikaaseksi. Mä oon vielä niin nuori jotta tuo 50v on mun mittakaavas pitkä aika, eikä nykyaika.

Briteistä löytyy helvetin kovaa maatalouskone- ja muutakin osaamista jos vaan tietää etsiä, esimerkkeinä Sumo, Stewart, Simba, Holset, Bomford, jne.

Lainaus käyttäjältä: juumassi - 02.02.10 - klo:22:54

Toi on mulle ihan uutta, että ei tykkäis tienopeuksista vanhat Magnumit, liekö sitten laakeriongelmia kovilla pyörintänopeuksilla lootassa vai mitä lie?

Aika karuhan se loota joka tapauksessa on, ei ekoissa ainakaan minkäänlaista modulaatiota venttiileissä eli vaihdot kyllä tuntuu ja tienopeuden kelaaminen on sitä klunk-klunk-klunk-klunk-klunk - meininkiä, ei paljon skippailla. Ei suunnanvaihtajaa.

Yks kestävimpiä PS-lootia kyllä varmasti, ei ainakaan paljon maailmalta valituksia kuulu. Remppahan lodjuun on kallista jos se sitten kuitenkin pehmenee, mutta ei oo halpaa synkrovaihteistonkaan valohoito.

kokkolan case-myyjällä on vaihdossa yksi 7220 magnum mihin on vaihteistoremppa tehty.
vuosimalli on 1997 ja tunteja 6500.

Joo en yhtään eppäile ettei Magnuminkin laatikko vois antautua kovassa menossa, tekovian seurauksena, huollon puutteeseen, tai joskus lopulta sitten ihan tunteihin. Riippuu ihan käytöstäkin, toisenlainen käyttö (oikeaoppinenkin) on rankempaa kuin toisenlainen. Jos PS-traktorilla on ajettu vaikka 7000 tuntia ja ne on tulleet melkein yksinomaan raskaiden kyntöaurojen vedossa mäkisillä savipelloilla, niin se on jo aika paljon. Ei se järeä loota mihinkään hajoa, jos öljyistä on pidetty huolta, mutta tossa kohtaa voi olla jo isomman (lue=kallimman) huollon aika.

7250 magnum on vahvemmin tehty kuin 7220.

Tosiaan, ainakin 7x10:ssä on pienemmät killkkeet perässä kuin muissa ja 7x10&7x20 taitaa laatikoltaan olla hiukan kevyempiä. 7250  ei sekään ihan identtinen 7240:een verrattuna mielestäni ole...

Lainaus käyttäjältä: Puraat - 01.02.10 - klo:18:03

Tuosta tietoa http://www.konedata.net/Traktorit/caseihMagnum7110.htm

Ja tuolta testejä: http://tractortestlab.unl.edu/
Alku-magnumit kulki 28 ja jatkuvaa maantieajoa ei suositeltu, suo yms. käytössä tykättyjä pelejä.

Toi on mulle ihan uutta, että ei tykkäis tienopeuksista vanhat Magnumit, liekö sitten laakeriongelmia kovilla pyörintänopeuksilla lootassa vai mitä lie?

Aika karuhan se loota joka tapauksessa on, ei ekoissa ainakaan minkäänlaista modulaatiota venttiileissä eli vaihdot kyllä tuntuu ja tienopeuden kelaaminen on sitä klunk-klunk-klunk-klunk-klunk - meininkiä, ei paljon skippailla. Ei suunnanvaihtajaa.

Yks kestävimpiä PS-lootia kyllä varmasti, ei ainakaan paljon maailmalta valituksia kuulu. Remppahan lodjuun on kallista jos se sitten kuitenkin pehmenee, mutta ei oo halpaa synkrovaihteistonkaan valohoito.

Voi kauhee,,,,,,,

Tempo samassa rivissä Laatu laitteiden kanssa ??
 

Noista kahden työnjälkeä nähnyt... Tempo on toteamatta, mutta KV aikoinaan taisi pitää hyvänä laitteena ja ohan siinä kaikki perusasiat kohdallaan; melko kookkaat, lovetut kiekot ja erillisjousitus. Laakereiden kestävyys tietty ainakin mulle arvoitus, mutta tokkopa se remppa nyt Tempoon Amazonea kalliimpaa on

amazone, lemken ja vädestadi ainoat lautasäkeetmitä on myynnissä! muut on sukupuolitauteja tai  harhalaukauksia!työjäljellä ero kuin yöllä ja päivällä!

Ei mun mielestä kauheesti oo yhteistä noiden kolmen työjäljellä, ainakaan lemken vs. muut.

Sanotaan nyt sitten vaikka, että Simba, Tempo, Lemken ja Agrisem top. 4 

Lainaus käyttäjältä: agricult - 20.01.10 - klo:16:34

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 20.01.10 - klo:15:35

Lainaus käyttäjältä: farmer from island - 20.01.10 - klo:15:27

Vastaus alkuperäiseen kysymykseen:
On. Deutzin insinööri on hyvin viisas.
Hän onnistuu taikomaan Italialaisesta kökkötuotteesta hyväksi todetun brändin mukaisen tuotteen, jonka Turkkilainen ja Afrikkalainen halpasiirtotyövoima kasaa huippuedullisin kustannuksin myytäväksi "laatu"tietoisille asiakkaille huimilla katteilla.

itseasiassa kylläkin same on italiasta ja samet on nykyään lähes täysin deutseja paitsi jotkut pienet ja suomessa tuntematon agrotron L malli.... eli deutsi on saksalainen toimiva laatu tuote jolla tehdään töitä hyvillä katteilla 

Joo, Samethan ne on kovasti Deutzistunut ja suurin osa kamasta tulee Lauingenista, eli siis kaikki Agrotron-pohjaiset mallit. Sinänsä sääli, että esim. Samen 9-port. powershift on haudattu tuota L-mallia lukuunottamatta. Se on hyvä laatikko lukuunottamatta aluevaihteen huonoa porrastusta.

eikä siihen saa edes 50km/h laatikkoa tähän powershiftiin.... 

Jep, elikkä kolmella aluevaihteella saavutettaisiin sekä se 50 km/h kohtuullisilla kierroksilla, että paljon parempi pikavaihdejakauma peltoalueelle, sen sijaan, että nyt on 2 aluetta ja ryömä... Eli ihan vaan hammaspyörien vaihdosta olis kyse.

Lainaus käyttäjältä: agricult - 20.01.10 - klo:16:34

Joo, Samethan ne on kovasti Deutzistunut ja suurin osa kamasta tulee Lauingenista, eli siis kaikki Agrotron-pohjaiset mallit. Sinänsä sääli, että esim. Samen 9-port. powershift on haudattu tuota L-mallia lukuunottamatta. Se on hyvä laatikko lukuunottamatta aluevaihteen huonoa porrastusta.

Muutenkin kuin laittamalla Deutzin konepelti Samen nokalle?
Lauingen=Turkkilaisten siirtolaisten tyyssija.

Isommissa malleissa maalaamalla Deutzin (K,M,TTV,X) konepelti punaiseksi, ja pienemmissä Samen pohjalta.

No siirtotyöläiset - etupäässä turkkilaiset - ne on jo pitkään saksalaisten autotuotantoakin pyörittäneet, joten sikäli en ymmärrä, mitä tekemistä sillä on tämän asian kanssa?

Lainaus käyttäjältä: farmer from island - 20.01.10 - klo:15:27

Vastaus alkuperäiseen kysymykseen:
On. Deutzin insinööri on hyvin viisas.
Hän onnistuu taikomaan Italialaisesta kökkötuotteesta hyväksi todetun brändin mukaisen tuotteen, jonka Turkkilainen ja Afrikkalainen halpasiirtotyövoima kasaa huippuedullisin kustannuksin myytäväksi "laatu"tietoisille asiakkaille huimilla katteilla.

itseasiassa kylläkin same on italiasta ja samet on nykyään lähes täysin deutseja paitsi jotkut pienet ja suomessa tuntematon agrotron L malli.... eli deutsi on saksalainen toimiva laatu tuote jolla tehdään töitä hyvillä katteilla 

Joo, Samethan ne on kovasti Deutzistunut ja suurin osa kamasta tulee Lauingenista, eli siis kaikki Agrotron-pohjaiset mallit. Sinänsä sääli, että esim. Samen 9-port. powershift on haudattu tuota L-mallia lukuunottamatta. Se on hyvä laatikko lukuunottamatta aluevaihteen huonoa porrastusta.

TS 115 = Ford 8240 mutta muotoilijoilta viety viivottimet piiloon.

Käsittääkseni lähinnä TS 115 = Ford 7840, jo nimellistehojenkin puolesta. Mielestäni 8240/8340 järeämpiä joiltakin rakentailtaan kuin pikkukutoset: laatikko/takasilta. Uudemmissakin isoissa kutosissa (TS-A, T6000) on noita järeämpiä palikoita.

Ford-perustaisesta DC:stä, joku britti taisi joskus tokaista, että se on tehty purukumista ja piikkilangasta -> ES-mallit vahvempia.

http://www.hs.fi/autot/vikasarja/?merkki=Jeep
malli eri mutta samaa tekniikkaahan ne on.

Ei mitään samaa tekniikaa Compat/Patriot vs. isommat.

Agricult

SDF on suurista valmistajista kaikkein huonoin päivittämään nettisivujaan, etenkään englanninkielisiä.

http://www.profi.com/news/Big_Agrotron_breaks_the_300hp_barrier/597

230 ja 260:ssä on zf 7300 srj laatikko. sama laatikko on fendtin 800srj:ssä, esim. 824.

vastaava zf 7300 peruslaatikko on myös valtran vanhassa s sarjalaisessa. vahvistettuna tosin...

Onko tietoa? 280-heppaisen version (S280:n) takiako tuota rukattiin? 7300:n alkuperäinen tehonkesto taisi olla 260, mutta nykyään isoimmassa X:ssäkin on se 270 ja reilu 300-hevosvoimainen on jo esitelty... hmm.

       Lueppa lehtiä ja tutkimuksia ilman suodattimia, niin tieto voipi kasvattaa tuskaa.

       Eikös sen nyt kaikenkaikkiaan ole tavoitteellinen tila, että noiden myrkkyjen käyttö lopetetaan. Onhan miljoonia todisteita niiden haittavaikutuksista luontokiertoomme. Onhan niiden vaikutus aina jotakin epäluonnollisesti tuhoavaa.

Luonnollinen = hyvä? Sen kummemmin kenenkään uskonnolliseen vakaumukseen puuttumatta, nykyinen tieteellinen maailmankuva ei anna aihetta uskoa siihen että luonto olisi jotenkin staattinen ja hyvyyteen pyrkivä, tietoinen olento. Päinvastoin, se on sattumanvarainen, joskus helvetin väkivaltainen paikka ja ympärilläsi näkemät asiat vain nykyinen asiantila. Ei hyvä, ei huono, vain nykytila.

Ihmisen näkökulmasta asioille voi antaa arvoja ja kutsua niitä hyviksi tai huonoiksi. Nykyiset kasvinsuojeluaineet ml. glyfo on olleet ihmisen kannalta pitkälti niitä hyviä.

Aika karma-uskovainen täytyy olla, että uskoo jokaisen hyvän ominaisuuden kaupanpäällisenä tulevan jotain ylimaallista pahaa, maailma ei yksinkertaisesti toimi niin. Onneksi yhä harvempi kasvifysiologi maataloustiedekunnissa kuuluu tähän karma-koulukuntaan, jota myös luomu-uskovaisuudeksi kutsutaan.