Yritin etsiä lähdettä Iltasanomien uutiselle. Päädyin Darwin Media Oy:n sivuille, mutta mihin faktoihin/tutkimuksiin uutinen perustui, sitä en löytänyt. Lähdekritiikkiä olisin harrastanut, muttei onnistunut.

Investoivan tilan laskelmat menee metsään heti, jos lähtökohdaksi otetaan se miten halvalla voi/pystyy tuottamaan. Pitää miettiä, miten saisi mahdollisimman korkeaa hintaa markkinoilta. Ostavan teollisuuden/kaupan tyypit tuntuvat tietävän hyvin tilojen kustannukset. Ne jotka aina ovat kertomassa seuraavalle portaalle omia liikesalaisuuksiaan, voisivat vähän miettiä toimiaan tai muistaa kertoa myös esim. ne korjauskustannukset (sähkö-, putki- ym asentajat) jotka joudutaan teettämään pyhinä ja öinä.

Muilta yrityksiltä (varsinkin pörssiyrityksiltä) odotetaan jatkuvaa liikevaihdon ja voiton kasvua. Miksei kasvua (yrityskoon, liikevaihdon ym.) saisi olla myös alkutuotannossa? Jos joku haluaa tehdä asiat eri mittakaavassa kuin muut, niin ihan vapaasti. Jokaisella on mahdollisuus, toisilta se vaan jää tekemättä.

Lueppa tuolta: http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/siemenet/siemenohjeet/2009_siementuotantoa_koskevat_sertifioinnin_vaatimukset_netti.pdf
Liitteestä 1 miten sertifioitu siemen polveutuu. Viljoilla (ohra, kaura, vehnä) siemenviljelijät kylvävät C1 -siemensukupolvea ja pakkaajat myyvät maltaan, rehun, leipäviljan tuottajille C2 -sukupolvea. Tämä C2 on verraten paljon lähempänä sitä jalostajan tuottamaa laatua, kuin itse viisi kertaa lisätty aineisto.
Kritisoin kuitenkin tos -maksun perintää.

Täyssatoa ei kannata ohrille käyttää, ei ainakaan lentonokiaroille lajikkeille. Eri aineiden toimivuudesta erilaisilla laitteilla on vaikea sanoa mitään, mutta jos tarkoitit, että joku tuote on liian paksua, niin voihan niitä pakkauksen ohjeen mukaan laimentaa vedellä tai pakkasnesteellä.

Taselaskelmaa tehdessä kannattaa miettiä mitä arvoja esim. pellolle tai metsälle kirjaa. Hankintahinta on yksi vaihtoehto, toinen verottajan määrittämät arvot, sitten markkinahinta tai sitten voi tehdä "Sarasvuot" eli kirjaa suuria odotusarvoja. Tässä kannattaa olla itselle rehellinen ja ensisijaisesti käyttää hankintahintaa. Jos kuitenkin tila on ostettu 90- luvulla tai aiemmin ja vielä spv:llä, niin voi miettiä muiden arvojen käyttämistä.
Meillä taseita ym. laskelmia on tehty EU -liittymisvuodesta lähtien.

En minä ainakaan halua, että viranomaisille (poliisi, lääkäri, kela, mavi ym.) antamaani tietoa myydään eteenpäin.
Tukihakemuksessa kysytään siemenen sertifiointitietoa vain ja ainoastaan sky:tä varten.

Niin mitäs tuo vaikuttaa arkeen?    Ei kai tuossa suuria muutoksia vanhaan ole?
[/quote]

Suurin muutos on käsittääkseni se, että ennen oli vähän epäselvää voidaanko tukihallinnon tietojärjestelmästä antaa tietoja yksityisoikeudelliselle edunvalvojalle. Nyt tämä menettely on kirjattu lakiin.

Tällainen laki on tulossa voimaan: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ev_236_2009_p.shtml
Tällä korvataan vuodelta 1992 voimassa oleva laki kasvinjalostajan oikeudesta.
Täältä taas voi lukea lain perusteluja: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/mmvm_11_2009_p.shtml
Sivun lopussa on luettelo, ketkä ovat valiokunnassa ottaneet osaa asian käsittelyyn.

Näin ne 200 viisasta ovat siis päättäneet. Kaikki he varmasti ymmärsivät mistä on kyse ja mitä tämä vaikuttaa arkeen.

Lueppa tuolta verollisuudesta, sivu 6, vasen kappale, alareuna: http://www.digipaper.fi/agrimarket/39463/

Muistakaa ilmoittaa saamanne bonukset verotuksessa, sillä tämähän on veronalaista tuloa.
Toisaalata tämä verollisuus on ihmeellinen asia, koska, miten tämä alennus voi olla veronalaista tuloa!?

Tutustukaa siemenkauppalakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000728

3§ 2kohta kertoo. "Markkinoinnilla tarkoitetaan kylvösiemenen myymistä tai muuta luovuttamista korvausta vastaan, varastoimista myyntitarkoituksessa, myyntiin tarjoamista, toimittamista vastikkeetta kaupallisessa hyödyntämistarkoituksessa sekä kylvösiemenen asettamista saataville maksua vastaan tai ilmaiseksi Euroopan unionin markkinoilla unionin alueella tapahtuvaa jakelua tai käyttöä varten"

Esittämälläsi reseptillä ei kyllä maatalouskaupan rakenteet ja toimintatavat muutu.

Maataloustuotteiden markkinahinnat tilastosta näkee, miten esimerkiksi rehuohran hintakäyrä on kuluvan talven aikana ollut kuin kuolleen sydänkäyrä. Pientä nousua oli silloin, kun interventio aukesi. Viljaa on koko talvi rahdattu paikasta toiseen, ristiin rastiin, Kotkasta Iisalmeen jne. Joku muu kuin viljelijä on tehnyt bisnestä. Jos viljat olisi ostettu viljelijän varastoon ja kuljetettu loppukäyttöpaikkaan suoraan tilalta, ei olisi paineita rehunhintaan. Mitään lisäarvoa ei viljan ylimääräisillä kuljetuksilla saada. Tämä on osaltaan tietysti vaikuttamassa myös alhaiseen viljanhintaan.

Agrimarket lienee hampaaton vallitsevaan tilanteeseen,,,,

Menee vaan ikäänkuin virran mukana jotenkin luovien ostot / myynnit

rehuissa / viljassa jne,,,,,
 

Agrimarket ei siis mielestäsi pysty vaikuttamaan omaan kauppatapaansa ja toimintakulttuuriinsa.
Sen minäkin ymmärrän, ettei se ole halukas muuttamaan tapaansa. Onhan sillä aina maksumies tiedossa, olipa se sitten ostamassa tai myymässä jotain. On vaikea ymmärtää mitä lisäarvoa tällainen toimintatapa tuo.