Minulla on 5465 vuosimalli  -03. Perä on huutanut kokoajan ,mitä se on mulla ollut. Taitaa olla tyyppivika ja syynä hytinpohjan huono äänieristys.

Onko näissä 54xx malleissa saman oloinen perä kuin muinaisessa 3000-sarjassa? Ainakin päällepäin on samannäköinen. Se perä ainakin jollottaa kovaa. Aikanaan kun ekan kerran vedin tiellä lietevaunua ja jostain syystä hetken takaikkuna auki, piti ihan soittaa huoltomiehelle että kuuluuko tämän laulaa noin kovaa. Ääni kun heijastui vaunun päädystä takaisin kuskin korviin niin kuulosti todella karmealta. Muulloin sitä ei ollut niin kuullut....

Tuo ääni ei kyllä kuulu kuin suuremmilla nopeuksilla ja kovalla vedolla. Ja siis perästä, ei laatikosta.

joo, saako mistään noita hitecin sivupilari näyttöjä edullisemmin kuin valtralta (€€€), vai saapiko pimentynyttä näyttöä korjattua mitenkään?

Minä joskus tuollaista koetin kaverille korjata. Ei siitä oikein tahtonut kunnollista saada.
Ongelma oli niissä ns. seeprakumeissa joilla sähkö siirretään piirilevyltä itse LCD-elementin lasilevyyn, vanhempana ne kadottavat kontaktinsa ja vaihteleva osa näytöstä jää kuolleeksi. Purku, kontaktipintojen varovainen puhdistus ja uudelleen kasaus sai yleensä vian siirtymään eri kohtaan näyttöä, mutta ei siitä uudenveroista tullut.

Hiukan ärsyttävä tyyppivika tuollainen.

Yleensä nuo aina ryömivät hiukan.
Vehjettä tippaakaan tuntematta kuitenkin seuraavaa:

Jos moottori pyörii oikeasti 'itsekseen', eli ilman että mikään ulkoinen kuorma sitä pyrkii pyörittämään, niin silloin ao. käyttöventtiili vuotaa. Eli vena päästää öljyä moottorille vaikka se on kiinni-asennossa.

Jos taas moottori ei pysy paikoillaan vaan antaa 'periksi' kun joku ulkoinen voima sitä pyrkii pyörittämään, niin silloin on kyse yleensä moottorin sisäisestä vuodosta. Toki myös vuotava venttiilikarakin voi osallistua samaan ilmiöön. Jos se ei tunnu ollenkaan edes yrittävän pysyä paikallaan, niin silloin se voi olla myös tarkoituksellinen toiminto, ja venttiilissä on ns. moottorikara. Tällöin karan keskiasennossa kaikki kanavat ovat yhdessä, ja jarrutusvaikutusta ei ole ollekaan. Eli P-T-A-B ovat kaikki yhdessä - ja myös tankkiin.

Pieni sisäinen vuoto on lähes normaalia. moottori ei käytännössä ole samalla lailla 100% tiivis kuin kunnossa oleva sylinteri joka voi kannatella kuormaa paikallaan viikkoja.

On niitä moottorikäyttöisiäkin nähty kyllä siltatyömaalla

Jotkin isot juntat toimivat muuten kuin 1-sylinterin 2-t-dieselmoottori - siellä on mäntärakenne ja palotila sekä ruiskutussuutin. Oikealla hetkellä ruutataan ja tömähdys heittää järkäleen ylös, ja kun se putoaa ja iskee niin samalla taas annetaan puristukseen uusi ryyppy ja taas jysähtää...

http://www.youtube.com/watch?v=oErrKcjGcV0
http://www.youtube.com/watch?v=9zhFsS_ocuQ

Tämä näin kuriositeettina..

Ainakin Metaka nostaa lavan riittävän pystyyn ja ylipitkät lavatkin onnistuu, koska jousitus nostaa takapäätä 50cm.
Vähän sama kuin automaatti vs manuaali vaihteet tämä kärry asia eli vaihtolavasysteemistä ei ole paluuta.

Tyhmä Tyrväältä tiedustelee - miten paljon nuo koukkukärryt vaativat korkeustilaa siihen lavan vaihtoon?
Meinaan jos on korkealaitaisia viljalaatikoita, niin pystyykö sellaisen lavan ottamaan/jättämään suhteellisen mataliin vanhoihin rakennuksiin? Eli tarvitseeko se paljon enemmän korkeutta operointiin kuin normaali kärry jonka voi vaan jättää sellaisenaan paikalleen?

On se jotenkin kestänyt Jameksen lusikkahaarukoissakin. Lienevät kyllä hiukan vahvempaa tekoa.

Täytyy sanoa että kadehdittavan tehokkaasti ja hienosti homma pyörii.

Lainaus käyttäjältä: Ala-Pertti - 15.05.14 - klo:19:09

siksi tuon nostokoukun, tai millä nyt sitten itsekukin nostaa, pitäisi olla poikkileikkaukseltaan pyöreää materiaalia jottei mahdolliseen kulmaan kohdistuisi pistekuormaa.

On niitä katkennut ihan CE-merkityllä koukulla nostettaessakin. Eikös Yaran varastolla kuormata trukkipiikeillä noi säkit?

Toivottavasti ei kuitenkaan. Joskus taisi olla jokin sellainen viritelmä jossa trukkipiikin alapinnassa oli sopivat koukut?

Beloria kun hain VR:n purkupaikalta tuosta läheltä, niin pyöräkuormaajissa oli trukkipiikkien tilalla/päällä paksut pyöreät putket, halkaisija luokkaa 150 - 200 mm. 6 säkkiä liikkuu mukavasti kerralla, 3 per piikki.

Oiskohan kannatavampi katsoa maansiirtokärryä mihin saa vilja ja rehukasetin päälle. Nuista kattopelti yleiskärryistä ei tahdo saada maansiirto hommissa muuta kuin lavan solmuun.

On ja ei. Riippuu onko sitä maansiirtoa paljon. Esimerkiksi allekirjoittaneella on niin vähän että sen vuoksi ei kannata maansiirtokärryä valita.

Usein on luitenkin hyvä että saa kaikki laidat irti. Esim kun ajelee jotakin sivulta haarukoilla kuormattavaa, lavoja, paaleja, tukkeja, ontelolaattoja  ym.  Tietysti kun kärryjä on riittävästi niin mahtuu sekaan yhdet kiinteälaitaisetkin.

juuri tuo, ja ei vaan saa yhteyttä hirren takaa.   pitää siirtyä takaisin mokkulaan ja kirota vaan hiljaa tätä suurta kehitystä!                             jouk.   miten kaukana koneesta tuo on ja millainen kone vastaaottajana?

                  tässä taas näkyy se että jos olisi joka kylään saatavilla se nörtti niin homma olisi jo hoidettu mutta ......

Tuohon ei oikein ole muita vaihtoehtoja kuin

- löytää sille reitittimelle paikka jossa se yhä toimii ja wlankin ylettyy käyttäjälle tai
- hommata siihen johdon perään 3/4g ulkoantenni jolloin sen purkin voi sijoittaa vapaasti tai
- liittää siihen verkkokaapelilla wlan-tukiasema, jonka sitten sijoittaa haluamaansa paikkaan.
- (periaatteessa vielä wlan-toistinkin olisi mahdollinen)


Minusta tuon 3g-reitittimen pitäisi kyllä toimia siellä missä joku mokkulakin, eli sen voisi silloin viedä vaan lähemmäs wlan-käyttäjiä. Ei sen ole pakko täysiä palkkeja saada, kyllä se toimii vähän vähemmälläkin.
Eli kokeile nyt vaan kylmästi ensin siirrellä sitä purnukkaa. Kyllä se pelaa vielä parilla-kolmellakin 'tolpalla'.

Täällä kun nyt puhutaan tuosta huawei huatoi reitittimestä, niin sen omistajat kertokaapas elikkä oonko ymmärtänyt oikein, siinä on 2 liitäntää ulkoiselle antennille (eli pihalle mastoon asennettavalle 3/4g), mutta mitenkäs wlan antennit, pystyykö siihen liittämään ulkoisia antenneja mitkä tuota wlania lähettää.

Olen tässä pähkäillyt pitemmänaikaa vaihtoehtoa tuon wlan:n kantavuuden jatkamiseen ja näppärintä se olisi jos saisi iskettyä yhen wlan haravankin tuonne katolle

Ne 2 liitintä ovat tosiaan 3/4g verkolle, joko mukana tulevia sisäantenneja tai oikeita ulkoantenneja varten.

WLAN-lisäantennille ei liitintä ole. WLANia voi tietysti jatkaa WLAN-toistimella tai tukiasemalla joka osaa toimia toistimena. Verkkoa voi myös laajentaa sähköpiuhoja pitkin erilaisten HomePlug-palikoiden avulla - vaihtelevalla menestyksellä.

Ottaen huomioon sen kulkuvälineen yleisen mätänemisnopeuden, niin hyvinkin saattoi näin käydä...

Nämä ovat tavallisesti ukkosen tekosia. Kuiva pylväs (jossa koukku on) ei verkkojännitettä juuri johda.

Olen nähnyt myös sen että kahden tolpan väliltä AMKAn nolla oli räjähtänyt poikki, muutama sentti puuttui välistä ja päät sulaneet. Mitään muuta vikaa kaapelista ei löydetty. Ukkonen oli lyönyt lähistölle juuri aikaisemmin.

Jos mahdollista, ottaa kaapelin alas ja tarkistaa sen koko matkaltaan.

Kylläpä ne tahtoo itse kunkin merkin vanhusten kytkimet kulua jos etukuormainkäyttöä on tai raskaampaa vetohommaa tehdään.

Kaikkihan  ne remonttia vaatii, niin uudet kuin vanhatkin, vanhat enemmän ja mikä mihinkin. Vanhojen perusremontit ovat vaan niin paljon halvempia yleensä, ja niistä selviää joko itse tai sitten edullinen ja hyvä 'yleishuoltomies' tekee ne. Näin ainakin omalla kohdallani. Joku kytkinremontti ei aiheuta paniikkia mieleen eikä pankkitiliin, kunhan sen tekee/teettää silloin kun koneella on luppoaikaa. Ja kun sen tekee, niin voi olla suhteellisen varma että se on muutaman vuoden siltä osin kunnossa. Sähkövioilla ja muilla hienouksilla on ikävä taipumus oireilla milloin mistäkin, yhden kohdan luulet korjanneesi niin ensi viikolla pätkii taas.

Uudemmat ihmeet joutuu isommissa ongelmissa viemään merkkihuoltoon, ja hintaa tulee niin työstä kuin osistakin. Omalla kohdallani vanhoissa rojuissa vaihdelaatikko- ja peräviat  ovat olleet tuntematon käsite, uusissa eivät taidakaan olla yhtä harvinaisia. Ainakin ystäväpiirini powershiftlaatikoita on korjattu, joitakin raskaaman päälle tai vaihdettu koko kone oireiden ilmaannuttua. Vähän jäänyt sellainen kutina, että moottorit kestävät nykyisin paremmin kuin voimansiirto. Ilman virityksiäkin.

Käväisin aikanaan hyväksytyn katsastuksen jälkeen paluumatkalla kaupassa. Peruutin ruudusta, kävelyvauhtia, etupyörät täysin käännettyinä. Joku tuli sivulta lujaa, ja painoin terävästi jarrua - etupyörä kaatui siihen kun läpimätä alatukivarsi lähti irti... onneksi levisi siihen eikä satasen vauhdissa tiellä kotimatkalla.

Että ei se katsastuskaan aina kaikkea huomaa.. oli kultaista 80-lukua ja C-Kadett :-))