Miten pelkkä raiheinä käyttäytyy aluskasvustona? ja millaisia määriä sitä uskaltaa laittaa viljan alle? eli kuin pienellä määrällä sieltä nousee vielä jotain, et loppusyksyllä olis sellainen tasainen vihriä kasvusto. Viljasta läpi tunkevaa kun ei kehtais kasvattaa, kun puinti kuitenkin olis suotavaa onnistua ilman isompia ongelmia.
Kun raiheinän kilohinta vähän toinen kuin seoksien, mut tietenkin kylvömäärät sit ratkaisee todellisen ha kustannuksen.

Arki marketin nettikaupan apilunurmiseoksen hinta pompsahtanut vuoden takaisesta. Hyvin tuntuu olevan myyjillä tiedossa satasen lisätuki, joka napsahtaa kerääjäkasvista.

Elhon ja ylön pneumaviskat oli kyll sellaisia et ei niistä paljon kerrottavaa... Idea hyvä toteutus "todella" hyvä.
 Elhoa ei saanut kasaan ilman uusien korvakereikien porausta puomien hydr. Sylintereille. Maalaus sitä perussettiä et pesu ja maali päälle.
 Syöttölaitteet molemmissa se todellinen murheenkryyni, ne kun olis olleet toimivia, niin olisi ollut sitte jo hyvä kampe. Maalauksen heikon laadun olis jopa voinut sitte jollain tavalla hyväksyä jos tekninen puoli olisi ollut kunnossa.

Olisi tarkoitus rakentaa 4"kairan yhteyteen peittauslaite tuollaisella
http://agropoint.fi/kauppa/product_info.php?cPath=28_154&products_id=985
Miten suuttimen sijoitus, onko parempi paikka sumuttaa nieluun vai tehdä putkeen reikä johon sijoittaa suuttimen?

Olisikin hyvä jos saisivat pikimmiten toimimaan, niin pääsis tuskailee kasvulohkopiirosten kanssa. 
vois tulla myös sellaisella ominaisuudella, että gps tiedot vois syöttää karttaohjelmaan ja se näyttäisi sitte ne lohkoilla, vai onko jo olemassa?
Alkaa toi mittanauha homma pikkasen jo kyllästyttää joka kevät tahi syksy plus se et hommaa kaveri niille päiville nauhan perään juoksemaan. ku vois syksyllä gps:llä käydä yksin mittailee ja merkkaa lohkot ja sitte laittaa koneelle suoraan, niin olis keväälle valmiina kasvulohkot piiretty.

Milloin karttaohjelma alkaa pelaamaan veppivisussa?
eikös ne lupailu jykylän näyttelyssä syksyllä kertoa tulevasta, mut ei tullu käytyä näyttelyissä enkä ole kuullut mitn sit syksyn koko ohjelmiston tilanteesta.

No tota...

Onko nyt kollektiivisesti päätetty, että mistä kauppaketjusta me maatalousalan toimijat saamme sitä kotimaista ruokaa käydä ostamassa 

Ilmeisesti Lidl, S-ryhmä ja K ovat jotenkin boikotissa 

Jokaisen pitää varustautua omavaraistalouteen 😜

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 19.01.15 - klo:06:16

15.8 on sikäli ymmärrettävä raja, että jos muokkauksen voi aloittaa 1.10, niin ehtisi edes vähän kasvaa. 15.9, ehtisi kasvaa vain pari viikkoa. Jos aikaraja olisi myöhempi, tulisi todennäköisesti pakko säilyttää kasvusto kevääseen asti.

Mun mielestä mitä järkeä tuota on muokata syksyllä se ideahan siinä just on, että kerää ravinteita varsinaisen satokasvin jälkeen. Ja ainakin etelän talvet ovat sellaisia, että eivät ole alkaneet kunnolla edes tammikuussa.
Ainoa, että muokkaus syksyllä olisi mahdollista jos kylvää syyskasvia, mutta lokakuun alussa nyt ei kylvetä kuin korkeintaan vehnää.

Olisiko ehdot pitänyt muotoilla jotenkin näin, että mikäli peltoon ei kylvetä syysviljaa peltoa ei saisi muokata syksyllä ja kylvää saisi puinnin jälkeen. Jos taas kylvää syyskasvin kerääjä kylvettävä viimeistään kesäkuussa ja muokata saa heti kuin tarpeellista syyskylvöä varten.

Pitää muistaa että herran pelko on viisauden alku, et ei sitä voi niinku järkiperäisesti ajatella noita tukihommat, muuten ei olis enään herran pelkoa...
Jos lukasee noita arvailuja ja esityksiä mitä herraskaiset kirjuutellu juumassin pään menoksi tulevaksi 5v. Kaudeksi, niin onko koko touhussa järkeä???
Se on muuten kunnon vanhan ajan meininki ku on 5v. Kaudet ja leimaa ja lippua ja lappua pitää täyttää niin p.......sti, että joku eugeni tuloo sitte kaikille tasapuolisesti ja yht aikaa. Enään ei puutuko kk valtion kustantama vodkapullo joka jampalle.
taitaa jäädä maksun puolelle, jos joutuu laittaa huiskia ym. Et saa kylvettyä kerääjät peltoon. Meinaan tuosta hyödystä,et jos kylvää myöhäisimpään sallittuun aikaan ja kääntää heti ku mahdollista, niin onko järkevää, maassa tuskin ehtii tapahtua kovin mullistavia tuona aikana.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 19.01.15 - klo:07:16

Tässä meidän kuntarupusessa on tuo kauppapahanen nimenomaan se vanhusten tietotoimisto. Minua joskus melkein ahdistaa, kun on se apina fiilis, että kaikki tuntee minut, mutta minä en kettään.. Mutta huumorilla yritetään selvitä..
Paras on kyllä naapurikunnan huoltoasemaparlamentti, kerran olen sisälle eksynyt ja ensimmäinen kysymys päivän jälkeen oli, että onko isäntää löytyny... Että aika hyvin vielä voimissaan ainakin täällä päin..

sepä se juuri onkin sitä lähimmäisenrakkautta ja huolenpitoa, jota meillä pitäisi olla enemmän. siihen pitäisi vain osata asennoitua myönteisesti eikä pitää sitä aina kielteisenä kyttäysmentaliteettina

Ja huumori sitä pitää olla ja osata ottaa nimenomaan itsekin huumorilla asioita.
 Kyllä kyläyhteisöt on katoavaa kansanperinnettä, kun kaik keskitetään, ensi hävisi kaupat, sitte koulut.
Ei kyläläiset enää tunne toisiaan niinku ennen...yhteisö piti huolto toisistaan ja toisten omaisuudesta, ei yleensä tarvinnut pelätä ilkivaltaa tai et tavarat nyysitään.
By the way karkas vähän ohi aiheen...
K ja S haluaa varmasti ttip ku kauppa tietää mitä immeiset ostaa eli halvinta sontaa mitä kaupasta löytää... Tästä on niin monta tutkimusta tehty vuosien mittaan. Yks esim. Kinkkukaupasta joulunaikaan vuosia sitte, kun haastattelivat immeisiä kaupan mennessä,että ovat menossa kinkun ostoon, jos oli niin kysyivät kotimainen vai ulkolainen, niin valtaosalla vastaus kotimainen. Mut kun haastattelivat samat ihmiset pois tullessa, niin suurimmalla osalla oli tuontikinkku, miksi? Hinta oli kuulemma ollut halvempi, siinä syy.

äsh-ryhmä yrittää tavoilleen uskollisena esittää pyhimystä mainostamalla alennuskampanjaansa, vaikka onkin ryöstöpolitiikallaan puoli vuotta myöhässä muiden ryhmien alennettua hintatasoaan jo viime syksynä.

tuo kyläkauppojen kohtalo on surullinen. ihmisten pitäisi ymmärtää, että kyläkauppakin on/oli osa maaseutumme kulttuuria eikä vähäisin arvoltaan.
entisaikojen ihmisille, myös vaimoväelle, se oli kohtaamispaikka josta löytyi paikallinen tietotoimisto viimeisimpine juoruineen. apua löytyi myös moneen huoleen ja murheeseen nykyaikaiseen psykologiin verrattavine palveluineen kuuntelijoiden ja neuvojien, myötäeläjien muodossa.

yritäppä nykyisen marketin kassalla jäädä kyselemään neuvoja naapurin lintan mieshuoliin, niin johan alkaa jupina jonossa ja persiille paukuttavat kärryillään.
taikka jos jäät sen marketin rappusille tupakehtimaan kaljapullo kourassa, niin linnaanhan siitä joudut.

tämä toisesta välittäminen ja tietynlainen kiireettömyys ovat asioita, joita vanhempi polvi kaipaa, nuoremmat eivät tiedä niiden olemassaolleenkaan, mutta ne ovat hävinneet. myös maaseudulta.

Tuo oli kyllä niin naulan kantaan...
Kyläkauppa oli ja meni, mut ei sellaista palvelua enään saa mistään kaupasta.Oli kotiin kuljetus samaan rahaan ja kauppias ajoi mm.taksia, niin koulukyytimatkalla keräsi portin pielessä kauppakassit matkaan ja iltapäivällä tuli tavarat kotio.
Lidl ollut vielä monesti se kauppa joka muistaa tuottajaa eli maksanut parasta hintaa tuottajalle...

On se nyt kumma miten muka Eskot on huonoja. -83 ostettu kai pienin Eskon malli kesti hyvin yli 25 vuotta. Vetovarrentapit on joutunut vahvistamaan ja syöttöruuvia kerran hitsattu. Yhä käytössä sukulaisella. Tosin 2000-luvun samanlainen (Virossa tehty?) linko on heikompi.

Vuos tuhannen alkupuolella Eskon lingon rungot tuli Virosta ja maalaus, kasaus ol Suomessa. Teräkset suomalaista alkuperää kuitenkin. Toi lapasyöttö on ns.ruuvilla muistaakseni norjalaisten keksintöä alunpitäen.
 toi linkojen kestäminen on sit aika käyttäjä kohtainen, toisilla samat kamppeet vain jostain kumman syystä kestää vuosisotalla ja toisilla ne on het p....na.
Tää suomalainen laatu on sitte omakäsityksensä monessa muussakin asiassa/tuotteessa...

Vesien kierrättämiseen liittyvää tulee varmaankin jossain vaiheessa, kun nytkin pystyy saamaan tukiaisia säätöojituksista ja säätöojitusten vesien kierrättämiseen.
Vihreilyt siirretään sitten kätevästi perusosiin, et "saa" sitten ilman lisäosia pakolla kylvää kerääjäkasveja,sun muita viheraloja, kun tarpeeksi isot alat kylvetään nyt satasen toivossa.

Lainaus käyttäjältä: Ripcord - 14.01.15 - klo:22:02

Ja kylvöikkuna onkin sangen piiiitkä, aina elokuun puoliväliin asti?

Saattaa olla liian helppoa tienaamista, varmasti sovellusohjeet tulevat tarkemmin siinä vaiheessa kun siemenet on hankittu ja nimet paperissa.

Tehoplus-hankkeessa saatiin aluskasvina parempi hyöty kuin puinnin jälkeen kylvetyllä, jos huomioon otetaan typensidonta.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93981/TEHO_Plus_Viherlannoitusopas_2013.pdf?sequence=2

Hiukan häiritsi raportissa tehdyt lukuisat oletukset kerääjäkasveista, että "tutkimustietoa ei vielä ole, mutta voidaan olettaa, että maan rakenne paranee [samalla tavalla varmaankin kuin toisissa olosuhteissa ja toisenlaisella viljelykierrolla tehdyissä monivuotisissa viherlannoituksissa] "  Sadonlisät oli oletettu 5% tuosta vaan vuodesta riippumatta, sekä viherkeruuun lannoituksen arvo kiloissa. Jos projektiryhmä takaisi rahallisesti tuotot, niin miettisivät enemmän tosissaan. Muutenhan voi heitellä mitä vaan oletetuista tuotoista. Jos ei tule, niin SEVO.
Kerääjäkasvien siemenbusineksen vetäjät ja typpiymppijobbarit ovat kylläkin ryhmä, joka tällä tienaa.

-SS-

Jussit koekaniineiksi, kun ei ole tietoa, niin ei tarvi tutkimushankkeiden etsiä rahoitusta, kun myö satasen kiilto silmissä tungetaan aluskasvia joka paikkaan..
Jos ja kun tulee näitä kerääjäkasvikylvöjä olemaan, niin olisi kiva kuulla sitten jatkossa, että miten kävi...

Oli viikinki y1 alle nelisatkun ennen vuoden vaihdetta ku tarjouksia kyselin. Neuvottelujen jälkeen jäi noi kaskisten tuotteet kaskisiin, et muilla mennään ensi kesänä. tän päivän hinnoista ei tietoa, nostivat vissiin viikinki tuotteita kuitenkin uudelle vuodelle. Ainakin joulukuulla uhosivat näin tehdä.

tuntuu vaan typerältä kylvää jotain ns.kerääjäkasvia ensin viljan alle ja sitten jos haluaa laittaa vln, niin kylvä seuraavana keväänä uudelleen pelkkä vln kasvusto. Äkkiseltään tuntuu aika turhalta hommalta kylvää esim. Yhden kesän vln.
Jos menis kerääjästä vln:in suoraan ilman välikylvöjä, niin eihän siinäkään kuitenkaan tulisi päällekkäisiä tukia samalle vuodelle, mut maa pysyisi yhtäkyytiä vihriänä. Ymmärtääkseni tämä tässä kerääjäkasvi hommassa ideana. Mut eihän se tietenkään käy ku jussi saisi tuen tekemättä mitn kylvöjä. Kuitenkin nurmi melko erinäköistä esim. Juhannuksen aikaan, jos vertailee keväällä kylvettyä ja edellisen vuoden suojaviljasta lähtenyttä.