Kun kauppias haluaa kiinnittää hinnan johonkin tiettyyn summaan, on sillä varmaan jokin näkemys asiasta siten, ettei hän saa pahasti takkiin missään tilanteessa.

Tuttu HTM-tilintarkastaja ei pitänyt lainkaan viisaana maatilan yhtiöittämistä. Sanoi, että maatilan sisällä saattaa olla jonkin osa-alueen, esim. broilerituotannon, yhtiöittäminen järkevää.
Verojahan sitä kait yritetään välttää näillä virityksillä, mutta verottaja kyllä ottaa osansa, enemmin tai myöhemmin.

Kuinka monen yhtiömuotoisen maatilan tilit kyseinen tilintarkastaja vuosittain tarkastaa? Ja mitkä olivat perustelut hänen näkemyksilleen? Kannattaako hänen mielestään yhtiöittää muita vastaavan suuruista liikevaihtoa pyörittävää yritystä? Ja mihin perustuu näkemys, että kokonaisuuden osa kannattaisi yhtiöittää?

Tässä ei tainnut mennä omaan reppuun.

Kauranhoidon joka vaiheessa on tietysti varmistuttava, ettei joukkoon ole päässyt peltoon kuulumattomia yksilöitä.
Vieraiden yksilöiden tuntomerkit löydät täältä: http://www.evira.fi/files/attachments-archived/kasvintuotanto_ja_rehut/siemenet/siemenohjeet/hukkakauran_tunnistaminen.pdf

Esarit ainakin, muusta en tiedä...

Jos ostaja meni ostamaan uusia pattereita laskimeen ...

Liian vähän!

Osuuskuntaan ei tarvita kuin kolme jäsentä, toki kahdestaankin saa jo riidan aikaiseksi.

Entä miten olis säätiö. Lain mukaan tosin "Säätiön omaisuus on sijoitettava varmalla ja tuottoa tuottavalla tavalla", joten mahtaisko mennä maatalous PRH:ssa läpi. Eikös säätiö ole paisi itse verovapaa niin myös hyväksi havaittu rahojen veroseuraamuksitta jakelija, vai miten se nyt oli.

FAO:n tilaston mukaan käytettävissä oleva maatalousmaa suhteutettuna väestöön on lähes puolittunut neljässä vuosikymmenessä. Vuonna 1961 oli peltoa 1,6 ha per henkilö ja nyt se on pudonnut tasolle 0,7 ha/henkilö. Suomessa luonnonvarojen kokonaiskäytön nousu on ollut mahdollista kasvaneen tuonnin ansiosta (http://www.findikaattori.fi/88/?show=teema). Satojen kasvun voi katsoa taulukosta: http://www.findikaattori.fi/101/ Viime vuosina viljatase on ollut ylijäämäinen ruista lukuunottamatta, mutta ei montaa viimekesän tapaista tarvita, kun joudumme turvautumaan tuontiin. Lisäksi kannattaa muistaa, että viljan hinnat ovat nyt korkealla, koska Venäjän, Valko-Venajän ja muutamien muiden maiden sadot epäonnistuivat.

Mutta miksi siirto on talvella kalliimpaa kuin kesällä?

"atriian ruokinnassa myös munapuolella käytetään pääosin suomen rehun tuotteita jotka on gmo-vapaita!"

Koskas se Atria on laajentanut toimitaansa munapuolle?

Sen sijaan A-Rehu tuo GMO-soijaa tuottajilleen.

Agrirahaa käyttettäessä ei saa edes normaalia maksuaikaa, vaan korko alkaa juoksemaan heti.

Kyllä nuorisolle olisi hyvä opettaa Suomen luonnonvaraisista eläimistä lisää. Esimerkiksi, että oravat asustelevat puussa, kissatkin menevät joskus puuhun ja tulevat kyllä ajan kanssa sieltä myös itse alas, joutsenet uivat vedessä vaikka on pakkasta jne. Kyllä yhteiskunta säästäisi pitkän pennin, kun ihmiset tietäisivät eläinten lajinmukaisesta käyttäytymisestä. Nyt kun nähdään jokin eläin oudossa tai uudessa paikassa niin heti ollaan soittamassa hätänumeroon ja samaan aikaan joku todellisessa hädässä oleva ihminen menehtyy.

Tällaisesta vois saada lisäpisteitä:
http://www.chinadaily.com.cn/world/2010-11/22/content_11592058.htm

Kenellehän Eu- ja Emu-yhteistyöstä on eniten ollut hyötyä? On ollut nousukautta ja hyvää työllisyystilannetta ym. Nyt kun vähän meno jarrutta niin heti ollaan syyt laittamassa toisten niskoihin. Että pullasta syödään vain rusinat?

Monessa kunnassa kuntaliitosten johdosta on tarpeeseen nähden moninkertainen määrä virkamiehiä. Näille on kaikille keksitty kyllä titteli, mutta mitään tuottavaa työtä heillä ei ole. Ja kun yhditynyt kunta on suurempi kuin aiempi, niin palkkahan on noussut. Nämä suojatyöpaikat kun siivotaan niin säätetään jo melkoisesti. Ja nyt en siis tarkoita opettajia, terveydenhoitajia, sairaanhoitajia, vanhustenhoitajia tai lastentarhanopettajia vaan niitä, jotka ovat organisaatiossa korkeammalla. Eli kunnissa olisi aloitettava yt:t. Jos yritykset, jotka toimivat liiketaloudellisten periaatteiden mukaan, fuusioituvat, niin porukkaa vähennetään heti eikä vasta joskus viiden vuoden kuluttua.