Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Raktori kärryineen on myös aika haastava saada menemään pienestä lävestä kun on niin paljon kattottavaa. Leimaavia kohtia kun on raktorin etupyörä, Raktorin takapyörä, tukitassu ja sitten kärryn pyörä ja viimeksi se pisin tukki. Itseasiassa vie aika paljon energiaa että tällainen taittuu jyrkästä mutkasta ilman kolhuja.
Minusta ajouria ei kannata yrittääkään mitoittaa niin ahtaiksi että juuri ja juuri pääsee läpi kieli keskellä suuta. Se on itsensä huijaamista ja kiusaamista. Siinä yleensä sitten vaan nuljutaan juurenniskat ja juuret kun yritetään mennä 20 cm marginaalilla.
Toisinaan syyllistyn tuohon virheeseen itsekin - ja sitten viimeisellä kuormalla kolhitaan kuitenkin ja vielä se parempi puu niistä kahdesta...
Ei niitä ylijyrkkiä mutkiakaan pitäisi niin paljoa tulla etteikö nyt muutamaa puuta raatsi lohkolla poistaa.
mutta pienempi kone, enempi tunteja ja vähempi puita...ei edes sitä vähäistäkään tuloa ensiharvennuksilta 
Perimmäinen ongelmahan on tuotteen (tässä puun) hinnassa eikä teknologian rajoitteissa. Liian hyvin ei kannata tehdä kuin silloin kun ei odota palkkaa tekemisistään...
Erään toisen alan alihankkijan ominaisuudessa kävin kerran koulutustilaisuudessa. Siellä purnattiin tietysti alihankkijan heikkoa tilipussia. Vastaus oli 'tehostakaa, älkääkä turhaan tehkö 10 euron laatua 5 euron osaan. " Voiko sitä selvemmin sanoa..
Kävin tuollaista Timbearia joskus kokeilemassa, jonkinlainen yhdistelmäkone sekin
https://www.youtube.com/watch?v=86mJ2aKCNuYMitäs raati on tuontyyppisestä mieltä ? Kauppoihin asti en mietinnässä päässyt. Mutta vaikutti kohtuullisen toimivalta ja rakennettu ihan kunnollisista komponenteista. Ei liian painava, mutta silti suorituskykyinen ja ketterä. Tuota 'perävaunua' ei tietysti käytetä kuin väljemmillä työmailla.
toiselle puiden ajaminen on täysin tappiollista hommaa.
Näin äkkiseltään ajatellen siinä on nyt jotain hassua että saman pöllin siirto omassa metsässä on paljon arvokkaampi kuin jonkun toisen metsässä.
Minusta sen ei pitäisi olla. Jos sitä ei kannata ajaa naapurin metsästä, ei sitä kannata omastakaan. Ellei siis pidä kehittävästä harrastuksesta... ja siinä olen samaa mieltä että aika tuottamattomia investointeja isännänlinjalle tehdään.
Päätehakkuut eivät tietysti tähän juttuun kuulu, ja toisaalta maataloudessa on muita nostotarpeita.
Siitähän se on kiinni mitä tekee, missä tekee ja kenelle tekee.
Helpossa maastossa ja omissa puuhasteluissa menee heikommatkin systeemit, ja joidenkin yksittäisten tuulenkaatojen hakeminen voi olla niin periaatekysymys kuin harrastekin samaan aikaan. Siinä voi sitten vaikka vinssailla, puljata sitä ja tätä ja ajella pikku nökkösiä kerrallaan jos ei täysi kuorma kulje.
Sitten kun joku muu sanoo että puut on juu tuolla parin mäen takana, reittihän menee tuosta rinnettä mistä edellisen hakkuun ajokones meni ja sitten siitä mätästetyn aukon yli. Pinon paikka on so***** tuonne tien kulmaan, ei kai siinä muuta?
Silloin on vähän pakko olla sellaiset systeemit että homma onnistuu.
Vedottomalla kärryllä on vetäjän painolla ratkaiseva merkitys, turha siihen on jotain höyhensarjan A93:a eteen tarjota. Joku >6 tonninen alkaa jo pärjätä kohtuullisessa maastossa. Tässä lajissa paino on voimaa ja ylipaino ylivoimaa - ja nyt ei ollut siis kyse suoleimikoista... Tai sitten pitää käydä pinolla jokusen kertaa useammin ja tyytyä vajaisiin kuormiin. Myös tavaran pituudella on suuri merkitys, 61 tukit alkavat olla vähän epäedullisia painonjakautuman suhteen. Tässä talvena eräänä asiakas teki kaikki suurimmat tyvet tuohon mittaan ja niiden kanssa sai pikkuisen vehdata. Paksuutta tyvissä sen verran että huskulla piti sahata kaatokolonkin puolelta keskeltä että sai ne kannosta irti. Pituudelle oli kyllä hyvä peruste - tarvittiin sen pituista hirttä.
Ei olis näin käyny (varmaankaan), jos olis ollu Evi 
https://www.youtube.com/watch?v=5vjLU7o8xHo
Mua alkoi ahdistaa tuollainen nujuaminen, turhan takia.
Kunnon ketjut. Joka nurkkaan.
Ja vetäjä jossa toimivat lukot joita uskaltaa vielä käyttää.
Sitten ei muuta kuin nautiskelee ja etenee rauhallisesti.
Metsäautotielläko tulee sellaisia tilanteita, että metsäkärry pitää tyhjentää ojan toisella puolella olevaan kasaan?
Mulla on varmaan puolet pinoista sellaisia että jonkinlaisen ojan yli touhutaan. Yleensä metsästä tullaan lyhintä reittiä tielle ja pino tehdään sitten siihen tien varteen johonkin sopivaan kohtan ojan taakse puutavara-auton ulottuville. Paljon helpompaa tehdä koontiajo tietä pitkin kuin ajella pitkästi metsässä, ylitellä ojia ja vastaavia. Täällä ei monesti ole erikseen varsinaista metsäautotietä, vaan pinot tehdään valtion tien varteen sopivaan paikkaan, ei välttämättä edes metsän kohtaan.
Samoin kaikki mitä kesällä ajelen valmiita pinoja polttopuuksi jne niin kaikki ne yleensä kuormataan joltakin tieltä kyytiin. Siihenhän ne metsänomistajan omat puut on yleensä ajettu tien varteen firman pinojen jatkeeksi. Pinon takana on usein ison koneen jäljiltä sellainen liejulampi ja urat että sinne ei ole mitään mielenkiintoa harrastevehkeillä lähteä sukeltamaan :-((
En ole ikinä ajellu sammakkojalallisella mutta ajatuksena on että joutuu enemmän kattoo mihin pysähtyy että puu ei osu nosturin kohdalle. Samoiten voi tiellä olla pitempi matka kasalle koska jalka pitää olla tien kantavalla osalla eikä ojan päällä.
Mitä tohon hydevetoon tulee niin tollanen napamoottori ja ketjutettu pyörä lienee aika hyvä. Taitaa muuttaa vähän kärryn luonnetta kun kääntöpiste on etupyörän kohdalla ja vetävä pyörä ei nyt ainakaan jarruta. Kallis taitaa köyhälle olla vaan.
Se on totta että puita/esteitä joutuu katsomaan ettei osu jalan linjalle. Sammakkojalan saanee myös helpommin rikki jos ei muista nostaa ylös ja jos sylinteri ei ole suojattu niin voihan senkin kolhia. Teleskoopi taas tukee huonommin ja saattaa vähentää maavaraa.
Leveämmältä tukevalla jalalla ei pääse yhtä lähelle ojaa, tietty. Jos pino on ojan takana niin olen talvella usein nostanut jonkun tyvipöllin siihen ojaan johon on hyvä nojata.
Mulla tukijalat ovat omaa designia, ja luultavasti vielä hieman pidemmät kuin kaupasta löytyvät.
Pidän napamoottorivetoa parempana kuin kitkarullavetoa, napamoottorit pitäisi vaan olla kaikissa neljässä pyörässä ja vielä riittävän suuret. Jos vedon tarve on vähäinen niin asialla ei kai niin väliä. Jotkut rullavetosysteemit (moottorit) on suojattu niin heikosti että pelkäisin mitä tapahtuu jos vaikka tukki lipsahtaa kourasta arkaan paikkaan. Tai kolauttaa kouralla pankkojen välistä..
Mutta kun on saanut työkierron viilattua tehokkaaksi ja optimaaliset työkalut ja työstöarvot G-koodiin paikalleen, niin sitten niitä viikatteita syntyy naapurikylänkin tarpeisiin :-)
Tuo on oikeasti mielenkiintoista tuo NC-ohjelmointi. Jos siis sellaisesta tykkää, ei ehkä kyläsepän tarvitse vielä alkaa noita opiskelemaan... Minua ainakin kiehtoo yhä se miten helppoa on tehdä tarkkoja ja vaikeita muotoja. Ja se miten hankalaa on tehdä yksinkertaisinkin asia :-)
Harmi vaan kun itselläni ei ole käytettävissä kuin sellainen hobbyluokan CNC-jyrsin.
Tuossa tehdään Al-murikasta V8-lohko - ei välttämättä tehokkain ja taloudellisin tapa mutta esittelee hyvin 5-akselisen koneen kykyjä.
https://www.youtube.com/watch?v=QsmiIeAkE-o
Vähän vielä tuohon tukijalkajuttuun.
Jos kärry on kevyt ja nosturi vähän tukevampi, niin teleskooppijalkojen tukileveys voi olla liian pieni. Eli kärry kippaa vielä maassa olevan tukijalan ylitsekin. Se on aika ärsyttävää kun viimeistä taakkaa kurottaa pinoon ja kärry nuukahtaa juuri kun luulee saavansa nipun pinon päälle.
Mitä sitten traktorin ja kärryn väliin rakenteleekaan (pumppua, akselia, letkuja..) , niin kannattaa katsoa että systeemi sietää kärryn kaatamisen suuremmitta vahingoitta. Myös niin että traktorin nokka on alempana tai ylempänä ja aisakin vielä linkkussa. Nimittäin joku päivä se tulee kuitenkin ainakin tyhjänä kaadettua, varsinkin jos ei ole kovin pro-malli.
Joku 4 tonnia tyhjänä painava metsäkoneen teleillä oleva nyt ei kippaa ihan niin helposti.
Mix te tappelette noiden sateenkaari-ihmisten selainten kanssa vuodesta toiseen
Netscape navigator on edelleen ainoa ja oikea selain... 
Mul on Mosaic...
Mun eka selain oli Netscape Navigator 0.93b ja tcp/ip-pino saatiin win 3.1x Trumpet Winsock -nimisellä palikalla. Käyttöjärjestelmä ei itsessään sitä osannut. Gopher oli oikeastaan ainoa keino löytää verkosta jotain organisoitua dataa (lähinnä yliopistojen verkoista), se oli aika tasavertainen http-protokollan kanssa. Eipä ollut Googlea vielä, josain vaiheessa tulivat Lycos ja AltaVista. Ja Google.
Näkyvät gopher-systeemit olevan vieläkin jollakin tapaa elävien kirjoissa, ehkä 160 serveriä maailmassa.
Tuon proxyn läpi toimivat nykyselaimillakin jotka eivät gopher-protokollaa enää osaa:
http://gopher.floodgap.com/gopher/gw?gopher://gopher.floodgap.com:70/1/world
Webasto/eberi ja mitä niitä on tuohon niinkuin paikallaan..
Suosittelen juu.
Ainoa moite noissa on ollut hienoinen epäluotettavuus ja kranttuilu. Toimiessaan ovat tehokkaita ja käteviä. Ja varaosat on hinnoiteltu kannattavasti.
Omaanikin on taidettu pariin otteeseen rempata, joku tiiviste sisällä alkoi vuotaa, yksi termostaateista hajosi ja jotain muuta vielä.
Ei sellaista enää tarvitse kehittää, niitä on kehitetty puoli vuosisataa sitten jo riittävästi :-)
Penikka tai ponydiesel, rakkaalla poikasella on monta nimeä.
Fiksuimmillaan sen poikasen jäähdytysvesi lämmittää vähän ison koneen vettä, ja poikasen pyörittämä öljypumppu pitää koko ajan pääkoneen öljynpaineet ylhäällä ja öljy kiertää ja lämpenee vaikka kone ei muuten vielä liikahdakaan.
Se on sitten Kirovetsin paikka, siinä noin taitaa olla. Tehty Venäjän haastaviin olosuhteisiin :-)))
Tai joku 60-luvun telakones. Mitä isompi, sen varmemmin sieltä penikka löytyy. Ei mikään huono keksintö, se ei vaan ole enää oikein 'seksikäs'. Parhaimmillaan narusta käyntiin, ei kiusaa sähkön puute, ja on aika varma peli jos on kunnolla tehty.
Ilolla maksan sen että joku muu käy metsässä laikuttamassa/mätästämässä tai ojat perkaamassa. Joskus ihan pahaa tehnyt kun on kattellut kivikossa/kannokossa keikkumista telakoneen kanssa.
Hattua nostan korkealle sille joka noilla hommilla elantonsa tienaa.
Se hyvä tuossa urakoitsijan käytössä on, että aina saa sopivan koneen töihin. Jos ei ittellä ole ihan jumalattomasti jonkin tietyn sorttista kaivu- tai lastaustyötä, niin sitten on tukku hommia mihin se oma kone ei oikein sovikkaan. Toki kauhanpyörittäjä auttaa paljon lisäämään näppäryyttä, mut maksaa taas lisää $$$
eräs urakoitsija jutteli jotta paras kone jolla mätästänyt oli 32 tonnin kone, ei enää niin hirviästi keikkunu ja tuli mätäs isommin kakistelematta.
Joku paja tekee sellaista alavaunumodausta jossa telarunkoja voi hydrauliikalla erikseen liikuttaa toisiinsa nähden, kuin kärryn telejä. Helpottaa aika paljon keikkumista kun saa telat maaston mukaan. $$$ ....
Mä en ole noin 13 tonnista suurempaa pelto-ojalla kaivannut.
Täällä pelloilla kun ei vastaan tulle kuution kiviäkään.
Suomaita kyllä löytyy ja väärään aikaan ei ojan päälle ole aina menemistä, isompiin ojiin ei koskaan. Sivulta perataan sitten.
