Loppupelissä tavanomaiset ja luomu tuottajat tulevat tarvitsemaan toisiaan koska kummallakin puolella on ne eväät joilla voidaan torjua nälänhätä maailmassa. Vastaväitteiden sijaan kumpikin sektori tulevat jakamaan omaa tietoa ja taitoa yhteisen asian puolesta eli ruoka.  Sen takia kummankin osapuolen pitää tukea toisiaan, muuten käy kalpaten. Ajatelkaa missä paratiisissa me asumme (Suomessa), vettä ja vihreetä piisaa ja sopivasti aurinkoa/lämpöä sekä kylmyyttä, elämme nooan arkissa.

Oikein Vastakkainasettelusta ei ole kenellekkään etua.

Esimerkkinä mineraalifosforin niukkuus maailmassa. Kun kaivokset ehtyvät, joudutaan väkisinkin hyödyntämään lantaa ja jopa "kansantuotetta" kasviravinteiden lähteenä - käsittääkseni luomupuolella osataan paremmin ns. orgaanisten lannoitteiden käyttö.

Mitä Suomeen tulee, niin äkikseltään sitä ei tosiaan tajua, että tämä paikka on maatalousalueeena yksi maailman parhaita. Tuotantoa tietysti joudutaan sopeuttamaan olojen mukaan, mutta silti. Kun vertailukohta heaetaan Euroopan parhailta alueilta niin ollaan heikoilla, mutta esim. maatalousmahti Australiaan verrattuna olemme ilmaston ja satomäärien suhteen huomattavasti paremmassa asemassa. Vai mitä mieltä olette vuosikausia kestävistä kuivuusjaksoista tai tappohelteistä, joissa vilja palaa karrelle keskenkasvuisena?

Se on parempi silloin, jos on viiva hatussa, jättää antamatta wiskiä tutuille. Kuukerin Nelli ei myöskään ole tervetullut silloin. Sumppi pihisee aamulla lupaavasti, naapurin isännän hallussa piiska.

Kuukerin Nellihän teki lasikukon sen jälkeen kun olivat käyneet Kuvosen Hellin kanssa Wiklundin hattukaupassa hattuja vilkaisemassa.

Kimiltä taisi tosiaan mennä pellit kurseeseen. Melkein kynsi maata turvallaan. Nyt on pakko huristella pyörällä kun ei autolla pääse

Entäs uimaseuran narut?

Net on viety Kettulan vintille. Kuten myös Muurisen salkku, jonka luultiin pitkään olleen Pikkaraisen hallussa. Mutta kunnollinen tullimies (niitä kyvykkäitä onkin harvassa) selvitti jutun ja pelasti samalla turvattomat karkulaiset

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 20.07.09 - klo:21:08

Onko rypsillä tukioikeutta jos toistuvasti kylvetään kesällä ja puidaan "keväällä" . Koskelta löytyy sellainen tila jossa toistuvasti näin menetellään .  

Mieli tekis käräyttää vai?   akkojen hommaa.

Kevätpuinti on ihan luvallista hommaa jos satoa ei kerran syksyllä laariin saada ja jotain puitavaa keväällä pellosta vielä löytyy.

Kylvön aika jatkuu hakuoppaan mukaan 30. 6. asti, joten siihen taisi jäädä toukohousulle oikein parin viikon ruhtinaallinen turvaväli. Touhun kannattavuus ja mielekkyys on sitten toinen asia   Mutta on se varmaan mukavaa kun ei tarvitse puintipoutia syksyllä kytttäillä

Muistuu sitä mieleen kaikenlaista. Voisi äkkiä luulla, että sitä ollaan varsinainen täystuho . Tiedä vaikka pitäisi paikkansa

Pari takalasia rikottu joko peruuttamalla tai nostamalla peräänkytkettyä konetta sopivasti. Traktorin ohjaamon ovi säpäleiksi ahtaassa ladonoviaukossa (kumma kyllä oli noita ovia kaupan varastossa ja sain heti mukaan ).

Puimurin jakajat tuli muotoiltaviksi äkkiä kun kuskasin niitä liikenneturvallisuuden nimissä pöydässä syöttörummun edessä: tulin pellolle, puhuin kännykkään ja siitä eikun puimaan. Pöytä oli onneksi niin löysään säädetty että meni juntteriin. Seuraavalla kerralla ei niitä sitten enää otettu pois siirtoa varten.

Yhdestä kännykästä on ajettu päältä, työkaluja hukattu peltoon ym. ym.

Mutta Miihkali ei ollut pesunkestävä

Tuli käytyä autoilemassa,ja kyllä on oraat kauttaaltaan hyvinkin vaaleita.
Elis typpeä on säästelty. Tietää taas rehuvehnä tulvaa syksyllä.Mitäs muut havainnoineet.

Tässä vaiheessa vaaleus saattaa johtua siitä ettei kasvi saa ravinteita. Syitä esim. lannoitteen liukenemattomuus kuivuuden takia ja/tai matala sijoitus (muokkauskerroksen pohjalla, ei yhtään alempana, savimailla erityisesti rapidimiesten helmasynti).

Jopa fosforin puute saattaa vaikuttaa. Starttifosforihan tunnetusti vaikuttaa oraiden kasvuun ja myös väriin. Aika moni taisi laittaa vehnän ja vähän muidenkin viljojen evääksi pelkkää salpietaria.

On näköjään edustusrauhanen taas aiheuttanut päästöjä keskellä yötä 

Mitenkäs rypsi kestää kuorettuman rikkomista, onko kokemuksia? Viljat ovat pääosin jo pinnassa mutta rypsi sai kunnon rankkasateet niskaansa pian kylvön jälkeen.

Eipä taida kestää. Taimi menee poikki, eikä toivu siitä. Jos kuorettuma on ihan pinnassa ja itu vasta aluillaan, voi selvitä mutta muuten ei ainakaan minun kokemuksen mukaan.

Toki hyvällä tuurilla voit saada sopivasti kuorettumaa pehmittävää sadetta, mutta sittenkin saattaa kesä mennä aukkoja katsellessa ja syksyllä potuttaa.

Uusintakylvö on helpoin ratkaisu, eikä välttämättä niin kallis tai työläs kuin äkkiä voisi ajatella. Ja ne lannoitteet siellä maassa vissiin jo on vai mitä? 

Pinnasta on 30 - 40 senttiä sulaa sekä kynnetyllä että sänkimaalla. Routakerroksen paksuus oli yleisesti puoli metriä eli ei niin paljoa enää jäljellä sitä lajia. Eilinen ja toissapäiväinen tuuli kuivasi pinnan harmaaksi, mutta muutamasta sentistä alkaa märkyys. Pakkasta oli viime yönä kovimmillaan varmaan kymmenen asteen luokkaa.

Tasausäestyksiä joudutaan varmaan aloittelemaan aikaisin, ellei mitään tasoittavia sateita tule. Mikä on hyvin todennäköistä. Kahden kuukauden pouta taas odotettavissa

Oma veikkaus on että Loimaan-Mellilän alueella mennään tasailemaan ennen vappua, hätäisimmät saattavat jo kylvääkin jotain, mutta iso remmi pannaan päälle toukokuun ekalla viikolla.

Toiseen aiheeseen kirjoitin havaintojani vuosienvarrelta mahdollisista bankrotin aiheuttajísta. Seuraavaksi listaan jonkun asian joka minun mielestä pitää voudin etäällä.

   Velkaa reilusti alle vakuuksien arvon.

  Lainojen hoito tai maksusuunnitelman muutos ajallaan.

  Edullinen tehokas konekanta, vähän tai ei lainkaan uusia koneita.

  Vakiintunut tuotanto. Talousvaikeudet ovat usein niitten ongelma jotka laajentavat tai muuttavat tuotantoaan jatkuvasti. "Laajene tai kuole" ei pidä paikkaansa ainakaan maataloudessa.

  Tarpeellisten panosten hankkiminen etukäteen.

  Pienet tai olemattomat palkkamenot. Kaikki raha jää omaan taskuun.

 Listatkaa lisää jos tulee mieleen. Tuossa noita pääkohtia. Luulen että jos noista mikään kohta ei toteudu niin on vaan ajan kysymys milloin menee "vasaran alle". Olisin voinut tuohon vielä listata sisääntulevan rahavirran maksimoimisen,etenkin tukien ja ulospäin liikkuvien rahavirtojen torppaamisen mutta niiden vaikuttavuudesta ei minulla ole selvää näyttöä.
   Jos yksikin asia mielestäsi ei pidä paikkaansa niin asiasta olisi mukava väitellä. Ja minä voin kyllä myöntää jos olen jossain erehtynyt...

Velan määrä suhteessa tilan tuottoon on aika lailla ratkaiseva tekijä - ei auta vaikka tekisi hommat kuinka nuukasti ja vanhoilla vehkeillä, jos tuotto ei kerta kaikkiaan riitä. Ja päinvastoinkin homma toimii: jos tila tuottaa hyvin, kestetään melkoisia velkapotteja.

Viimeaikaiset navettailmiöt ovat esimerkki tästä: varmaan oli laskettu viimesen päälle kaikki kuntoon kun investointia aloitettiin ja tuotannon alkutaipaleella vielä ehkä homma toimi. Mutta kun markkina meni huonoksi ja/tai tuli hankaluuksia niin jouduttiin suohon.

Konekannan ei välttämättä tarvitse olla vanhaa, mutta sen on oltava tehokkaasti käytössä ja rahoitettu niin, ettei pankkiiri ala heikkona hetkenä kuttuilemaan. Taas se velan määrä ja laatu...

Ulkopuolisen työvoiman käyttö voi olla perusteltua useista syistä. Liialla työllä on useampikin ns. kannattava yritys ajettu alas jonkun osallisen loppuunpalamisen takia.

Kolme talvea ollut käytössä. 80 kW palopää, joka varustettu arinakoneikolla. Koneisto on sisätiloissa. Lämmitettävää alaa asuinrakennuksen lisäksi 300 neliötä konehallitilaa.

Poltettu haketta, viljan esipuhdistinroinaa, lajittelujätteitä, jäteviljaa + kaikenlaista palavaa roinaa mikä menee ruuvista läpi. Tosin ei mitään kovin karkeaa, myös hake on ollut melko "siistiä".

Viime kesänä meni jossain ukkosrytkyssä ohjausyksikkö sekaisin, eikä sitten käynnistynyt syksyllä. Lähettivät uuden murikan (600 €), jonka itse laitoin paikoilleen.

Tämä on tähän asti ollut ainoa ns. isompi ongelma. Muut sotkut ovat syntyneet mm. virheellisten säätöjen johdosta tai silkasta huolimattomuudesta. Esimerkkinä arinakoneikon virheellinen säätö poltettaessa esipuhdistajajätettä, palopää tuli vähän täyteen tuhkaa, sittenpä palaminen tapahtui putkessa. Automatiikka pysäytti vehkeen eikä mitään kummempaa sattunut.

Jutut asiallisista kirjoituksista täällä olisi muutama päivä sitten otettu vastaan kehnona aprillipilana. Maailma saattaa muuttua joskus (ei ehkä ollut aivan asiallinen kommentti..)

Omasta puolestani voin tunnustaa, että panttasin vehnää vähän liian kauan ja tuli jonkin verran virtuaalitappiota. Rypsikauppa meni sentään melko lailla nappiin. Muut vapaasti myytävät älysin (vehnäkokemuksesta ihme kyllä vähän viisastuneena) kiinnittää jonkinlaiseen kohtuuhintaan nykyisiin nähden

MTK:n rooli nykyisessä edunvalvonnassa rajoittuu miltei pelkästään tukien valvontaan.  Yleinen markkinavalvonta ja "omien" yritysten kautta tapahtuva edunvalvonta on jätetty aika lailla kesannolle tunnetuin seurauksin. Tämä ongelma tiedostetaan myös Simonkadulla, mutta parannusta siihen ei ole saatu aikaan. Osittain syynä lienevät ristiriidat esim. maantieteen ja viljan hinnan suhteen - toisen päätuote on toiselle suuri kuluerä.

Kieltämättä porukka maakunnassa on aika lammasmaista, eikä osaa vaatia tai edes käyttää kunnon taustatiedotusta omien päätösten tueksi. Päätökset tehdään liian usein perinteen, mutu- ja naapurituntuman perusteella edes selvittämättä päätösten seurauksia tai vaihtoehtojen mahdollisuuksia.

Toisaalta voidaan ihmetellä että onko se MTK:n homma tuottaa tietoa viljelijöiden tuotannollisten päätösten tueksi. Tätä varten on muitakin instansseja, esim. ProAgria, Työtehoseura, PTTL ja MTT. Myös maatalouden ammattikoulutuksen painotuksia voisi vähän miettiä: valmistuuko meillä kouluista ja opistoista hyviä työhevosia vai hyviä maatalousyrittäjiä?

Timo Jaakkolan kirjoituksiin vielä palaan: "jokaiselle tilalle pitäisi perustaa muutaman neliön tunnevapaa vyöhyke, jossa päätökset tehdään laskelmien ja olemassa olevan tiedon, eikä tunteiden perusteella".

Kiva kun tulee keskustelua 

Tuosta hinnoittelusta: jotakuinkin noin se meillä menee niin kuin Torppis asian kuvasi. Ja niinkuin Poronpurija totesi, Metsäveli siteeraa eri alueiden ennustajien kommentteja ja veikkauksia. Pitkällä sihdillä metsäveli lienee oikeassa eli hinnat ovat nousussa. Lyhyen aikavälin (vuosi ja alle) hintakehitystä arvaillessa kannattaa kyllä käyttää lähempänä olevia tietolähteitä, eikä odottaa nousun ihmettä pelkästään Argentiinan tai Australian tilanteen perusteella.

Maailmanmarkkinoilla loppuvarastojen tilanne taitaa selvitä oikeastaan vasta kun uutta satoa on alettu korjata. Mutta missä kohtaa vuotta se loppuvarastopiste oikein on? Minulle ei ole vielä selvinnyt.

Merkitystä varastoilla  alkaa olla erityisesti siinä vaiheessa kun toimitusketjuun  uhkaa tulla ns. ilmakuplia eli toimitukset asiakkaille eivät tapahdu enää aikataulussa. Edellisvuoden hinnannousussa oli osittain kyse varastojen pienuudesta, mutta myös ns. pelurit vaikuttivat hintoihin pörssikeinottelun kautta.

Sitkun-kitkun ajattelu tosiaan vituttelee, mutta tilanteeseen ei taida olla ihmelääkettä. Sitä vaan kitkutellaan, ellei sitten lopeteta viljelyä tykkänään.