Ei kosketusnäytöistä haittaa ole, jos ne vaan toimivat kuin ajatus ja niiden tarkoitus on perusteltua. Joissain tilanteissa vaan saattaa alkaa vituttamaan, kun jotain arvoa muutetaan hiukan ja koittaa tähdätä sitä kynnen kärkeä oikeaan kohtaan. Tällöin se manuaali pyöritin on kova juttu.

80-luvun katkaisijoita ja säätöpotikoita saa intterneetistä. Usein ovat teollisuuteen tarkoitettuja. Harmillista kyllä, ei ole vielä tarvinnut ostaa varaosaa, kun eivät ole rikki menneet.

Joskus elektroniikka viat korjattiin komponenttitasolla pääasiassa. Nyt räikkä kourassa mennään hyttiin ja otetaan se koivuhalko pois siitä penkin kyljestä ja viedään uus halko sisälle. Niin se aika muuttuu.

Laatuongelmat esiintyy usein liikkuvissa tai liikutettavissa osissa. Joskus tosin vika on ratin ja penkin välissä, kun käyttötavat ovat mitä sattuu. 

Hakkaamallahan ne asiat selviää. Muinoin ihmiset olivat vähemmän sivistyneitä ja asiat ratkaistiin kepein, kivin ja pampuin. Nykyään yllättävää kyllä nuorisonkin käyttäytyminen on siivoutunut.

Paitsi...

Paitsi näiden neekereiden, somalien ja serbien, joilla on vain liian vähän muumeja laaksossa. Tälle faktalle ei voi mitään ja faktan tuominen esille ei ole vihapuhetta tai vihakirjoitusta. Kaikeksi onneksi nämä ruudinkeksijät asuvat pääasiallisesti pääkaupunkiseudulla, joten nou hätä. Ainoastaan kun Ring kolmosen ulkopuoliset joutuvat verovaroin kantamaan tämän taakan, niin esim. polttoaineveron poisto kehäkolmosen ulkopuolelta voisi auttaa rasismivihapuheiden hillinnässä.

Ei tiedä onko noita multia tutkittu kuinka, kun isäntiä aina mietityttää nuo jäämät. Lääkkeet ja huumeet ja sateenkaarieritteet. Kyllähän maaperässä on kavereita, jotka hajoittavat molekyylejä, mutta onko niistä tehty peltotutkimuksia.

Kaikkia kasvejahan ei välttämättä saa edes lannoittaa noilla kierrätyskamoilla. Ei se välttämättä kiellettyä ole, mutta viljelysopimuksissa se voidaan kieltää. Tuskin Jaran pojat hirveästi lobbaa noiden mädätysjätteiden käytön puolesta.

Mädätyshän perustuu anaeorobisessa tilassa toimiviin bakteereihin. Olisi mukava tietää kuinka paljon kompostoidussa mädätteessä näitä bakteereja on jäljellä vai tuhoutuuko ne. Ja kuinka paljon aerobisia bakteereja yleensä on koko mädätysjätteessä. Anaerobinen bakteerikanta kun ei välttämättä ole se paras vaihtoehto maaperälle. Tai ainakin se on huomattavasti huonompi vaihtoehto, kuin aerobinen. Huomattavasti huonompi.

Tietääkö kukaan näistä mitään? Koska olisihan niiden käyttö halpaa verrattuna säkkitavaraan.

Puolueen virallinen kanta on, että lisää karamelliä kabiiniin. Kuitenkin kansan keskuudessa varoitellaan näistä ja neuvotaan ottamaan se vanhempi varmatoiminen.



Hyödykkeiden laatu maailmassa on romahtanut sille tasolle, että vastaavaa voi vain hakea entisen Neuvostoliiton maiden kuluttajatavaroista. Sellaisista, joissa on vähän enemmän logiikkaa ja teknologiaa. Perus ämpärityyppiset jalosteet ovatkin sitten aivan eri sfääreistä.

Valitetavaa on se, että moni tuote kärsii siitä, että energian kulutusstandardit ja kierrätysstandardit vievät kestävyyden pois. Näissä kun on ajateltu, että kun akku tai pesukone heitetään sinne tutun metsäautotien päähän, niin oravat eivät edes huomaa niitä ja ympäristö ei pilaannu.

Joskus ihmiset olivat niin järkeviä, että osasivat lukea ja ymmärsivät lyijyn olevan haitallista elämälle, jos se joutuu luontoon. Sitten syntyi holhousyhteiskunta ja tuotteilta vaaditaan biohajoavuutta siellä norpan pesäkolossakin.

Ja kuitenkin hehkulamppuja saa vielä teollisuusmuodossa ja erittäin lyijypitoista tinaa saa ostettua.





Onko täällä yhtään ketään, joita nykytekniikan laatutaso ei haittaa? Ymmärrän jos rahakirstu tai pussi on niin suuri, että aina voi soittaa puhelimella pojat vaihtamaan poksia.

 

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 30.07.20 - klo:15:51

Yleensä monia asetuksia pitää pystyä muuttamaan ajon aikana, ihan vaan työn jäljen ja laadun vuoksi. Ei varmaan koske kaikkia peltotöitä. Ainakin joissakin 80-luvun traktoreissa tämä on aivan mahdollista jopa katsomatta säätövipua tai potikkaa.

Yleensä foorumilla on lukutaitoista väkeä, ainakin ne jotka osaa tänne kirjoittaa.

Anna nyt se yksi esimerkki 80-luvun traktorista? Eihän siinä niitä säätöjä enempää ollutkaan kuin ne jotka 8S:ssä on noiden mekaanisten säätimien ja vipujen takana.

Mitä säädetään ajossa? Ajonopeutta, onnistuu suoraan kahvasta katsetta siirtämättä ja käsivartta kääntämättä. Nostolaitteen korkeutta? Onnistuu suoraan sen säätöpyörästä katsetta siirtämättä ja käsivartta kääntämättä. Jos konetta säädetään hydraulisesti niin sekin onnistuu omasta joysticista katsetta siirtämättä ja käsivartta kääntämättä.

Ainoa puute on liikunnan puute. Mikään toimenpide ei kehitä lihaksia.

Olisi kyllä hyvä kerätä vähän ajotunteja sekä 80-luvun traktorista että tämän päivän modernista koneesta ennen kuin kovin tiukasti lyö lukkoon mielipiteensä. Kaikki merkistä riippumatta. Muuten alkaa haiskahtaa vahvasti syy mielipiteiden takana.

 

Ja näitä lukuisia muita namiskuukkeleita tarvitaan mihin...?


Totta on, että en ole juurikaan "moderneja" traktoreita ajellut. Muita moderneja koneita kylläkin laidasta laitaan. Ja sen olen poikkeuksetta huomannut, että sähköllä toimivista antureista, säätimistä tai muista niihin liittyvistä jutuista on "vian" sattuessa haittaa niin paljon, että koko kone halvaantuu. Korjaus monesti tapahtuu vikakoodin perusteella ja varaosan hinta on aika suolainen.

Vika yleensä johtuu siitä, että komponentti on yksinkertaisesti sopimaton kyseiseen käyttöön. Tärinästä sekä lämpötilojen ja kosteuden vaihtelusta aiheutuvaa härveleiden vaihto-operaatioita on minusta aivan liian paljon. Ihan vaikka vaan verrattuna sen koneen hankintahintaan. Lyijyttömät kolvaukset, käytetyn elektroniikan arkuus vallitseville olosuhteille ja teko mahdollisimman halvalla tarkoittavat turhia remontteja, jotka yleensä monia ihmisiä pistää vituttamaan.

Täytyisi ymmärtää se, että kun prosessori ja mikro-ohjain tehoja nostetaan ja kotelointia pienennetään, ulkopuolinen häiriöuhka kasvaa. Silti useimmat sähköviat eivät johdu ns. älyn rikkoutumisesta, vaan komponenttien huonosta galvaanisesta yhteydestä toisiinsa. Ja kun känniväylä on periaatteessa liian arka mahdollisille hapettumisille konekäytössä, soppa on valmis.

En henkilökohtaisesti ole vielä valmis maksamaan siitä, että vikakoodin mukaisesti vaihetaan kaapeli vaihetaan poksi. Se tarkoittaa jälkeenjäänneisyyttä digiloikassa ja muussakin, koska tiedän että käytössä olevan koneen mahdollista oikeaa vikaa etsittäessä, tämä remontti tulisi niin kalliiksi, ettei sitä kannata tehdä. Siksi onkin helpompaa vaihtaa se poksi. Laitteet voisivat alunperin olla niin hyviä, ettei sähkövikoja tarvitsisi korjata ensimmäisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Mutta näin ei vaan haluta tehdä. Mahdollista se kyllä olisi.

Ja mitä massikkaan tulee, niin onhan se ihan paska raktori.

En ole ajatellut äänestää ketään seuraavissakaan vaaleissa ( mitä ne ikinä ovatkaan), mutta mielestäni tässä tapauksessa Kulmuni on kyllä paljon edustavamman näköinen. Saarikko sopisi ehkä jonnekin tehyn tai jiihooällän keulakuvaksi. Kyllä Kulmuni varmasti veisi Keskustapuoluetta etupainotteisesti mielummin hallitukseen kuin oppositioon. Siellä voisivat sitten rinta rinnan kilpailla hallitusohjelmista muiden kanssa. Täytyy myöntää, että näinä talouden epävarmoina aikoina jokaisella puolueella on omanlaisensa painolasti, mutta nyky keskustajohdolla se on varmasti suurin. Tihkuvat pussit upottaa laivankin vaikka olisi kuinka pulleat purjeet...  ...no niin taas ...

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 29.07.20 - klo:22:00

Siinä pellolla pomppivassa koneessa kun paskasilla näpeillä yrität tökkiä sitä näyttöä niin tulee ikävä oikeita nappuloita...

Nämä hakaa 100 - 0 mainitsemasi jutut käyttäjän kannalta..

Ei niitä asetuksia ajossa muuteta siinä nappula/vipu-traktorissakaan. Nostolaitetta käytetään edelleen omasta kytkimestään tai päisteautomatiikan ohjaamana jne. Hydrauliikkaa käytetään joystick'ista, asetukset vaan kullekin työlle laitettu valmiiksi sieltä näytöltä.

Tuollaisessa koneessa on niin paljon toimintoja että mikään napppulaviidakko ei toimisi eikä edes mahtuisi sinne hyttiin.

Edelleen niille jotka ei halua likaisilla käsillä näyttöä tökkiä, tuossa on käsittääkseni samanlainen mahdollisuus ohjata näytöllä näkyviä valintoja rullaohjaimella näytön sivusta niin kuin muissakin AGCO:n merkeissä. Tämä siis vaihtoehtona kosketusnäyttökäytölle.

Laittakaapa joku esimerkkitoiminto vanhasta "mekaanisesta" ohjauksesta jonka kuvittelette toimivan kätevämmin siinä vanhassa 80-lukulaisessa niin 8S:n tuntevat kertovat miten näppärästi se toimii tässä. Tuskin tarvitsee kyynärpäätä nostaa käsinojalta. Joysticista toiseen voi joutua vaihtamaan tai jotain niiden näppäintä käyttämään mutta kaikki ranneliikkeen sisällä. Sukkasillaan ajetaan kun polkimiin ei juuri tarvitse kesken työn kajota.

Yleensä monia asetuksia pitää pystyä muuttamaan ajon aikana, ihan vaan työn jäljen ja laadun vuoksi. Ei varmaan koske kaikkia peltotöitä. Ainakin joissakin 80-luvun traktoreissa tämä on aivan mahdollista jopa katsomatta säätövipua tai potikkaa. Ei varmaan haitarikuskitkaan joka nappulaa katso, kun painavat niitä. No se siitä.

Ergonomia raktoreissa nykyaikana on huonoa. Ja sen tekee ne kaikki mahdolliset asiat, joita känni ja muut digitoiminnot ovat tuonneet. Siksi, että kun työskentelyn aikana pitäisi käyttää niitä kaikkia katkaisijoita, potikoita ja diodeja. Koska ne kaikki ovat siihen kyynärnojaan kerran ahdettu. Nappuloiden paikkojen opettelu tuottaa harmaita hiuksia ja ennen pitkää huomaa, ettei suurtakaan osaa nappuloista tarvita ajon aikana.

Nyt kun maailmassa on viime vuosina keksitty tämä digitaalisuus, on hyvä muistaa että 8 keinukytkimellä saadaan 256 toimintoa säädettäväksi. Säätö voisi tapahtua vaikka sillä pienellä tikulla, tönimällä tai vemputtamalla sitä. Ja jos sekään ei riitä, laitetaan riviin 1o keinukytkintä jolloin voidaan valita jo 1024 toimintoa siitä komiasta raktorista. Tämä ehkä on vain teoriaa, koska hytissä pitäisi olla lista toiminnoista, joita näillä nappuloilla koodataan.

Olen aika varma, että suurin tekijä näille nappulaviidakoille ja joystickeille on markkinointi. Koska tollakin on, niin meidänkin pitää saada hyttiin häppeninkiä. Toisaalta sen ymmärtää, kun kilpailu asiakkaista on kovaa, niin kuka uskaltaisi lähteä pois valtavirrasta konkurssiuhan vuoksi. Ja merkkiomistusten määrä on harventunut niin, että näistä useista asioista päättää yhä pienempi politbyroo, joten uusille ideoille on vähemmän tilaa. Antaako esim. Agco jonkun merkin luoda jotain mullistavaa siten, ettei sitä asiaa olisi pakko luovuttaa konsernin omistukseen ja täten myös "kilpailijoiden" saataville?

En tiedä, oliko Neuvostoliitossa kyse kommunismista vai kapitalismista, mutta kohti samanlaista kolhoositouhua monet asiat ovat menossa. Jotkut yritykset alkavat olla jo niin isoja, että ne ovat saavuttaneet tilan, jossa niillä on valtaa valtiotasolla. Siksi niillä on mahdollisuus työntää väkisin ulos sitä ideologiaa, jonka ovat rakentaneet. Näin kävi myös Nokialle, joka upposi äkkiä saavuttaessaan valta-aseman. Kysehän on vaan siitä, onko jollain taholla varaa upottaa laivaa, jos sen jälkiseuraukset ovat katastrofaaliset.

Mihin tuota joystick-kahvaa yleensä käytetään? Kun niin monessa merkissä tuollainen viritys pitää olla. Tällaisena kyynärvarsi paikallaan luksukseen tottuneena en ymmärrä tuon tarkoitusta.

Millä tavoin taivaallisesta agronetistä ilmoitetaan status maalliseen agronettiin?

Joku on ostanut kosketusnäyttö traktorin.

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 28.07.20 - klo:21:31

Yleensä tuosta käsikahvasta, miksi tuollainen yleensä pitää olla. Ja miksi sen takana käden alla on namiskoja. Ymmärrän jos se olisi kyynärnojan jatkeena, niinkuin metsävehkeissä.

Voisiko kosketusnäyttöä korvata näytöllä, jota ei tarvitse koskea. Esim. joku mikseripöytä, onhan siinäkin potikoita tai potikoiden tapaisia induktiivisia härveleitä. Näyttö voisi olla indikaattorina, mitä tapahtuu. Mutta kun sillä pitää ratkoa kaikki ongelmat. En tiedä hajoaako niitä ja kuinka näytöt toimivat, mutta eikö se olisi mukavaa, kun kaikille asioille olisi kytkimet ja säätö ruuvit. Tai sitten vaan pikavalinnan kautta kytkimiä ja ruuveja voisi käyttää useaan tarkoitukseen.

Näin yleensä paremman ergonomian laitteissa. Se, että kun jokapaikassa on kosketusnäyttö, ei tarkoita sitä että sitä pitää tunkea joka paikkaan. Jo kahdeksankymmentä luvulla Nokian keskussanomalaitteessa oli kosketusnäyttö. Mutta sitä voitiin käyttää manuaalisestikin. 80-luku oli vielä hyvää aikaa.

Mopo"miehen" kommentit on trollausta johon ei pitäisi reagoida lainkaan mutta huomasitko että tuossahan on se säätönuppi jolla voi säädellä esivalittuja arvoja jos ei halua hipelöidä näyttöä.

Mietitkö montako riviä näppylöitä olisi nykylaitteessa jos työkoneparametrit, päisteautomatiikkaohjelma, automaattiohjaus, isobus työkone ja vähän muuta valittaisiin omilta kytkimiltä ja potikoilta? Siinä käsivarren pitäisi yltää perävaunun perukoille.

Mikä kahva niitä fobioita aiheuttaa? Ei tuo oven kahva niin erikoinen ole. Vai ottiko joystick silmään? Kumpi? Pitäisikö vaihteenvalitsimia olla rivi hämmennettävänä? Hydrauliikkaako pitäisi ohjata keppirivillä joka on siinä kyynärnojassa käden ulottuvilla? Tuollaisessa on enemmän kuin se 80-luvun fortsonin yksi hydrauliikan liitäntä.

Ja meillä ei ole massikkaa, en silti näe tarpeelliseksi yrittää keksiä jotain negatiivista tuosta uudesta koneesta.

Nimimerkistä päätellen konekokemuksesi perustuu traktoreihin. Ja samoin on traktoreiden suunnittelijoillakin.

Jossain tutkimuksessa oli selvästi tuotu esille se, että kosketusnäyttöjä haluavat ihmiset ovat joitain poikkeuksia lukuunottamatta homoja.

Jumalan valitulle kansalle ei eu-aikaa saa tuoda postilaatikkoa lähemmäksi. Tuotannon ylläpitäminen täysin epäoikeudenmukaisilla tuotantotuilla saa aikaan vaan sen, että banjon soitto lisääntyy. Sisäsiittoiset sukupolvet jatkavat toimintaa siellä, missä mikään muu nykyelinkeino ei kannata. Nämä asiathan ovat faktoja, ei viittuiluja.

Maataloustuilla on nykyyhteiskunnassa niin monta eri merkitystä, jonka vuoksi kapeasta sontaluukusta katsominen ei ole kokonaisvaltaista.

Jos kaikki alkaisivat polttamaan ruohoa, miten kauheat päästöt ja ilmastonmuutosjutut siitä syntyisikään.

Alkoholi ja alkoholimyrkytys ovat yliromantisoituja perinteitä. Reilun alkoholimyrkytyksen saanut on vain sammunut. Tämän sammumisen ja selvän tilan välimaastoa kutsutaan niin monella nimityksellä, että kenelläkään ei ole tarpeeksi sormia ja varpaita niiden lukumäärän laskemiseen. Yksi helppo tapa on kutsua sitä känniksi.

Mutta miten on muiden päihteiden kanssa. Ne kaikki muut ovat huumeita tai yksinkertaisesti aineita. Näiden vaikutuksen alaisena olemisen vertauskuva on yleensä aika negatiivisen sävyinen. Vaikka olla kamoissa tai olla aineissa on helppo tapa yleistää muuta päihdettä kuin alkoholia, on näillä aina halveksuntaa aiheuttavaa kaikupohjaa.

Lääkeiden väärinkäyttöä on helppo yleistää vetämällä mömmöjä tai pillereitä tai nappeja. Näissäkään ei ole sitä kansallisromantiikkaa taustalla, jossa esim. Hietanen korpien kätköissä leikkii lentokonetta. Alkoholimyrkytyksen vaikutuksen alaisena tapahtuva sekoilu pyssyjen kanssa on hyvin arveluttavaa, toisin kuin se että on otettu poika esille.

Mielikuvien luonti alkoholijuomien myynnin edistämiseksi on aina ollut tärkeä osa markkinointia. Niinkuin tupakkikin aikoinaan.

Kosketusnäytön edut lienevät

- vie vähän tilaa
- halpa valmistaa
- softalla mahdollisuus päivittää kaikki toiminnot ja virtuaalinappulat
- se on cool

Miinuspuolet saa sitten käyttäjä löytää ihan itse...

Suurin tekijä on se, että se on cool.

No joo, mutta tuo kahva on väärässä paikassa, jos sitä edes kuuluisi olla. Aika hyvin kaikissa bulkkikoneissa tuollainen joystickki on. Sitä ei pitäisi olla. Kyynärvartta liikuttamatta kaikki toiminnot pitäisi olla käsien ulottuvilla. Nyt ne sitä eivät ole.

Eikä kukaan huoltoasemalle traktorilla mene bööniä bongailemaan. Ei ainakaan pitäisi. Se on jo aivan liian böndeä, ellei jopa moommalaa.