Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ennen sieltä pellolta täytyi sentään saada satoa, että sai rahaa. Nykyään riittää, että tukilomakkeet on oikein täytetty. Väittäisin että nykyään maaperä on otollisempi harrasteviljelijälle.
Pelloilla mainiot kasvustot, joskin uuden omistajan aikaan saamat. Sähkötolpatkin katos sopivasti nykyisen viljelijän tieltä, ite niitä joutui vuosikymmeniä väistelemään. Mutta mikä parasta, niin kuluvan vuoden aikana kassavirta on ollut positiivista ihan uudessa suuruusluokassa -eka kerta kun tuntuu että homma kannattaa. Ja tähän pääsi sitten vasta lopettamalla. Vaikka myydyt koneet ja tarvikkeet ovatkin vaihtaneet omistajaa halvalla, niin ainakin eurot ovat virranneet tilille, eikä sieltä pois. Hetkeäkää ei ole kaduttanut, päin vastoin. Eli ei se lopettaminen ja peltojen myynti mikään maailmanloppu ole, vaikka epäilen että monelle ajatuskin siitä olisi kauhistus.
Monia loistavia asioita, kuten ettei kevään tukihausta tarvinnut enää välittää pätkääkään. Sääennusteitakaan tulee enää harvakseltaan seurattua. Jos sataa liikaa, niin toki se on hieman tylsää, jos on liian kuivaa, niin eipähän tarvii nurmikkoa niin usein leikata... Mutta eipä tarvitse kärvistellä kasvustojen kärsimisen takia. Toki toivon että nykyinen viljelijä saa oivan sadon, mutta eipä mahahapot rupee korventamaan jos ei.
Kylvöaikaan tuli käytyä Rodoksella, ei päässyt tulemaan vieroitusoireita. Ja jos homma menee kuten suorakylvöön siirtyessä; ekan syksyn kyntämättömyys oli hieman omituista, mutta seuraavana syksynä jo mutisin vuosikausia turhaan nähtyä vaivaa. Niin eipä ens keväänä enää muista ikinä edes kylväneensä 
Siinä on järkipuhetta. Ei sitä viljelyä ole kenenkään velvollisuus tappiolla tehdä. Ja jokaisella on vain tämä yksi elämä...
Aika monta Osuuspankkia ja koivunlehtipankkia saisi ottaa suomen pankin holhoukseen jos kävisi niin että pellon ja kiinteistöjen hinnat dramaattisesti laskisi. Tätä nähdään jo siitä että alle tietyn tason ei lkv myynnissä olevat kiinteistöt "saa" laskea tappioalueilla. Ja ne roikkuvat vuosia ylihintaisen myynnissä 
Niinpä homma on vinoutunut jo monta vuotta. Ja sama meno taitaa jatkua.
Edelleen pohjimmiltaan homma kuitenkin taitaa mennä niin että kysyntä ja tarjonta määrittelee hinnan ja nyt aina kysyntää ollut riittävästi hintoja nostamaan ja jos hinnat meinaisivat laskea niin ei muuta kuin kuusentaimia istuttamaan..
Niin, ja ettei totuus unohdu niin ei sillä ole mitään väliä onko tuki kansallinen vai EU:n kautta, yhtä lailla se veroista maksetaan... (ja periaatteen tasolla ihan näistä kotimaisista, tosin taidetaan maksaa vähän ulkoimaillekin tukia kotomaan veroilla, tai sitten sitä byrokratiaa)
Viljelijän kannalta ehkä se ja sama, kuluttajan ja veronmaksajan kannalta ei. EU-tuet ovat EU-maksusta saatavaa palautusta. EU-maksu kerätään tosiaan verorahoista. Ja se maksetaan, vaikka yhtään tukia tai maksupalautusta ei saataisi. Sen sijaan kotimaiset tuet ovat ylimääräistä maksurasitusta veronmaksajille, joka tulee tuon EU-maksua varten kerättävän tuen päälle. Joka siis meillä on tuon 60% maksettavista tuista, vertailun vuoksi esim Tanska kansalliset luokkaa 1-2%, Ruotsi luokkaa 5% ja tuo Ruotsin taitaa olla korkeimmasta päästä. Muualla ei haluta lisätä omien veronmaksajien verorasitusta kansallisia tukia varten kerättävillä veroilla vaan tyydytään EU-tukina saatavaan maksupalautukseen. Ja tuo tuki kohdistuu niin, että tuo 60% on koko maan keskiarvo. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on kotimaisen rahoituksen %-osuus. Lapissa aika korkea? Siitä vain ollaan aika hiljaa? Varmaan siksi, että veronmaksajat eivät alkaisi kysellä, että miksi maksan kalllisti kotimaisesta kaupassa ja sitten vielä tukina veroissani.
Asiassa unohtuu myös se että investointi tuet on myös osittain eu:n rahoittamia. Osuudet menee karkeasti 33% EU, 33% kansallisesti ja 33% pankki rahalla. Viime vuonna jäi käyttämättä Suomelta 100 miljoonaa juuri näitä koheesio rahoja. Tanskan ja Ruotsin rakentamiskustannukset eroavat Suomesta karkeasti 50%! Täällä' navetan parsipaikka maksaa heittämällä yli 8000€/paikka vaikka tekisi vain pihatto hallin! Tanskassa päästään koko navetan osalta kaikkineen parhaimmillaan alle 5000€/parsipaikka! Samoin Ruotsissa. Pelto maksaa Ruotsissa Tampereen korkeudella 2000€/HEHTAARI! Suomessa 20000€/HEHTAARI! Tähän jos otetaan Vielä Viro, niin pelto maksaa 1/3 Suomen hinnasta, työvoima 1/3 suomen hinnasta ja tuotantorakennukset 1/3 suomen hinnasta!
Ei tarvitse olla mikään einstein että suomessa joko pitää maksaa kansallisia tukia tai myydä pelloille kuusen taimet!
Tuohon pellon hintaan on monta syytä. Korkeat tuet varmaan yksi syy, mutta kyllä mä väitän että syy on viljelijöiden laskutaidottomuudessa sekä siinä että rahaa syydetään sen pellon ostamiseen muualtakin. Jokainen nyt voi laskea ihan itse minkä verran näillä tukitasoilla voi hehtaarista maksaa jos maksuaika on 15 vuotta mikä on yleinen katto. Ei noita 5 numeroisia lukuja tuilla makseta kokonaan normaalissa viljelyssä. Jostakin muualta se raha raavitaan.
Se että jos tukia tiputetaan niin korjaako se ongelmaa. Voi olla että korjaa voi olla että ei. Äkki pudotusta ei ainakaan voi tulla koska siinä ei kaatua pelkästään maahan investoineet tilat vaan paikalliset pankitkin alkavat jo köhimään. Korttitaloa on pakko pitää pystyssä.
Systeemi tervehtyisi. Ne joilla on rahkeita, jatkaisivat toimintaa. Jos tuotanto kannattaa, se siirtyy hetkessä sinne, missä se kannattaa.
Ai niiku sillee et ne joilla on kantaa rahaa bisnekseen ulkopuolelta jatkaisivat ja bisnes tervehtyisi.. ***** mitä paskaa..
Niin, ja ettei totuus unohdu niin ei sillä ole mitään väliä onko tuki kansallinen vai EU:n kautta, yhtä lailla se veroista maksetaan... (ja periaatteen tasolla ihan näistä kotimaisista, tosin taidetaan maksaa vähän ulkoimaillekin tukia kotomaan veroilla, tai sitten sitä byrokratiaa)
Viljelijän kannalta ehkä se ja sama, kuluttajan ja veronmaksajan kannalta ei. EU-tuet ovat EU-maksusta saatavaa palautusta. EU-maksu kerätään tosiaan verorahoista. Ja se maksetaan, vaikka yhtään tukia tai maksupalautusta ei saataisi. Sen sijaan kotimaiset tuet ovat ylimääräistä maksurasitusta veronmaksajille, joka tulee tuon EU-maksua varten kerättävän tuen päälle. Joka siis meillä on tuon 60% maksettavista tuista, vertailun vuoksi esim Tanska kansalliset luokkaa 1-2%, Ruotsi luokkaa 5% ja tuo Ruotsin taitaa olla korkeimmasta päästä. Muualla ei haluta lisätä omien veronmaksajien verorasitusta kansallisia tukia varten kerättävillä veroilla vaan tyydytään EU-tukina saatavaan maksupalautukseen. Ja tuo tuki kohdistuu niin, että tuo 60% on koko maan keskiarvo. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempi on kotimaisen rahoituksen %-osuus. Lapissa aika korkea? Siitä vain ollaan aika hiljaa? Varmaan siksi, että veronmaksajat eivät alkaisi kysellä, että miksi maksan kalllisti kotimaisesta kaupassa ja sitten vielä tukina veroissani.
Tuosta muuten on aika vaikea päästä poispäin. Tai tarkoitan sitä, että jos nyt yhtäkkiä kansalliset tuet lopetetaan niin aika ongelmallista tuosta tulee. Tuotanto kun on jo siirtynyt pohjoiseen ei se sieltä hetkessä palaa takaisin..
Onko tietoa mitä mahtaa esim. Ruotsin eu:lta saama tuki olla? Eikö näissäkin ollut sitä eroa, että osa sai eu:lta enemmän tukirahoja kuin toiset?
Toiset saa tilan lahjaksi, toiset perinnöksi. Toisilla on enemmän hakkuukypsää metsää kuin toisilla, toiset ostaa kovalla rahalla ja käy töissä, että saa kaikki maksettua. Ihme kadehtimista, tehkää enemmän töitä.
Loppuu tunnit kellosta ja pitäis joskus ehtiä tekemään muutakin...
Vasikkapulan takia niiden, jotka eivät kuulu parhaaseen a-ryhmään, kannattaa olla huolissaan. Hupenevat vasikat ei riitä kaikille. Teurastamot haluavat keskittää loppukasvatuksen muutamille isoille yksiköille, jotka sijoittuvat kartalla heidän mielestään parhaiten. Lopuille kyyti on kylmää, jos on velkaa. Velattomana pystyy kuitenkin lopettamaan hallitummin. Myös niiden kannattaa olla huolissaan, joilla on maksamatonta osuuspääomaa LSO:n suuntaan, jos käy se huonoin vaihtoehto. Joutuu konkurssipesälle maksaamaan osuutensa täyteen. Karjaportin vastaavassa joillekin kävi näin.
Tuossa se ero, että karjaportti harjoitti lihaliiketoimintaa osuuskuntana. Lso omistaa hk:n osakkeita eli vaikka hk menisi konkurssiin niin lso menettää ainoastaan hk:hon sijoitetut varat....
Sivutoimiviljely on isänmaallista.
Päätoiminen rock'n roll viljelijä jalostaa jopa miltsin tukieuroista nollatulot.
Valtio jää nuolemaan näppejään. Kuluttajat maksavat nekin elintarvikkeet kahteen kertaan,
ensin veroissaan ja sitten ostaessaan.
Sivutoiminen viljelijä jalostaa palkkatöillään valtiolle jopa kymmenien tuhansien verotulot,
joista sitten kuittaa muutamankymmenetuhannet tukitulot, usein pienemmät kuin ylitöistänsä
rangaistut veroprogressiot.
-SS-
Totuus löytyy jostain tuolta välistä. Ne päätoimiset hehtaarihirmut kilpailevat niistä vikoista hehtaareista itsensä ahdinkoon niin ettei tuloa juuri jää ainakaan paperilla. Jos vuokramaita niin helposti häviää tulot sekä rahat ja jos ostettuja niin sitten häviää vain rahat.
Sivutoimi viljelijä, pidempään jo hommaa tehnyt ja talouttakin seurannut saattaa maksaa kyllä todellisuudessa hyvin veroja vaikka maatalouden tulot menisikin jo osittain pääomatuloiksi. Verokikkailuun ei ole haluja tai mahdollisuutta. Tälläinen on tietysti yhteiskunnan kannalta hyvä viljelijä. Kääntöpuoli tässä on sitten se minkä olen jo monesti täälläkin maininnut, että harrastuksena kun maataloutta teet laskematta kannattavuutta niin kuset muiden viljelijöiden toimintaan. Sama asia jos mä tulisin sun työpaikalle polkemaan palkkoja..
Teen tätä viljanviljelyä/-kasvatusta täysin sivutoimisesti. Olen kohtuullisen hyvällä tuntipalkalla päätyötä tekevä aliurakoitsija, lähinnä maanrakennusalalla.
Olen aika lailla miettinyt sitä, paljonko itselleni/kaltaisilleni sivutoimisille viljamiehille ja -naisille jää katetta tuosta viljelyhommasta. Kun viljavarastoni ovat kovin pienet, joudun suurimman osan viljoista myymään heti syksyllä pois. Ja mihin hintaan, sitähän ei keväällä kylvöjä tehdessään tiedä.
Meikäläisen kohdalla sivutoimisuus tarkoittaa sitä, että pellolla ei saisi paljoa aikaa hukata, koska joka ikinen työtunti pellolla on pois työtunnista vaikkapa kaivurin puikoista. Ja vaikkapa näissä aliurakointikaivurihommissa, kunhan muistaa tulla työmaalle ja astua huom. jonkun muun eli siis pääurakoitsijan omistaman kaivurin puikkoihin, voi helposti velottaa jokaisesta työtunnistaan 30-35 euroa tunnilta, alv. tietysti 0 %
ja nyt tärkein: riippuen a) työstä ja työpäivän pituudesta b) viljan senhetkisestä hinnasta...
yhden ainoan työpäivän kuluttomilla ansioilla voisi ostaa 1500 - 4000 kiloa rehuviljaa. Kyllä: yhden ainoan työpäivän ansioilla.
Toki maanviljely on kiva harrastus ja vaihtelu arkirutiiniin, mutta ...
Onko tässä mitään järkeä?
Ei.
Monellakaan sivutoimisella ei ole viljelyssä mitään järkeä. Jos on hyvä päätyö siis palkan muodossa niin kannattaisi ennemmin keskittyä siihen päätyöhön ja kysellä sieltä vaikka lisä/ylitöitä jos töitä haluaa tehdä sen 8 tunnin lisäksi tai lomilla.
Silti moni tuntuu haluavan harrastaa ja jotenkin koetaan velvollisuudeksi jatkaa sukutilan pitoa. Mutta ei siinä monestikkaan taloudellisesti ole järkeä. Tai no jos osaa optimoida tuet mahdollisimman pienillä kuluilla niin homma varmasti kannattaa ja maataloudesta tippuneet tukirahat voi sitten sijoittaa uudestaan maatalouteen lisämaan muodossa. Päätyö hoitaa sen elämiseen vaadittavan rahan.
Näin olen huomannut aika monen nykyään tekevän. Maatalous kun ei enää elätä. Tukipolitiikalla on tässäkin iso merkitys..
Lähetin nöytteet tänää erikoispikana. Lupaavat tulokset viikossa. Näytteenottopäivän laitoin jo maaliskuulle.Papereihinhan voi aina merkata kylvöpäiväksi kesäkuun lopun niin silloin pitäisi jo olla näytteet kunnossa. Jos ei sitten satu tulemaan tarkastus heti ensiviikolla. Mahtaakohan tuo lannoittamatta jättäminen auttaa? Eikös viljelykasvilta pidä olla aina näytteet, lannoitti tai ei?
Jostakin muistan lukeneeni että näyte oltava ennen seuraavaa lannoituskertaa. Eli jos et ole lannoittanut (merkannut papereihin) niin ei kai vaadi näytettä. Sitten taas toisaalla puhutaan että voimassa olevat näytteet oltava. Mokomastakin asiasta saatu monimutkainen..
Ei tullut kymenlaaksossa oikein nimeksikään näistä sateista. Seuraava yritys sitten perjantaina..
Näin kävi, muokkasin kosteuden ja pelto oli sepeliä vielä heinäkuussa. Oli muuten nopeaa puinti. Pitäisi varmaan ostaa suorakylvökone.
Suorakylvö on ihan jees, mutta omat niksit siinäkin on. Ihan samoihin satoihin sillä ainakin meillä päästiin, että sen puoleen ei ongelmaa. Ei myöskään ole hätäisen viljelijän kone.
Mutta tärkein on juuri se, että millaiset ne keväät on siellä teilläpäin. Täällä kun normaalisti kuivaa juhannukseen asti niin tuolla saa kivasti säilytettyä sen vähäisen kosteuden jyvälle. Vähentää myös mukavasti työtä tai ainakin jaksottaa sitä kivasti.
Suurin ongelma on se, jos tulee vettä reilusti silloin kun viljassa on muutama lehti. Tällöin oraat hukkuvat herkemmin kuin muokatuissa. Tälläisiäkin vuosia sattui kohdalle. Ohra on kaikkein herkin suorakylvö vilja ja jos tukiehdot mahdollistaa jatkossakin ja muuta rajoitetta ei ole niin ohra lohkot kannattaa muokata jo syksyllä..
Tänään kävi kovin myräkkä tällä markilla miesmuistiin. Vettä ja rakeita tuli alle puoleen tuntiin 20mm. Oksia tippui pihapuista, ja tenavien trampoliini lenteli lähimetsikköön. Harvoin tulee ukkosia pelättyä, mutta nyt kattelin suhteellisen huoletuneena, että mikä puu kaatuu tuvan päälle.
Mikäs se paikkakunta oli? Satakuntaan taisivat ainakin radiossa kovimpia ukkosia luvata..
Viime kesänä taisi käydä niin , että luultiin satoa pieneksi ja vieläkin joku siitä toitottaa. totuus vaan oli, että sato oli normaali ja varastoissa on viljaa ja hinnat tippuu. No toki se ennen puintia ollut valitus nosti hetkellisesti viljan hintaa, eli oli siitä valituksesta jollekkin hyötyä. Totuuden kanssa sillä nyt ei ollut mitään tekemistä.
Edelleen alueelliset EROT, oli suuria viime vuonna.
Lisäisin tohon kyllä vielä, että viljelijä kohtaisetkin erot olivat valtavat. Toiset muokkasivat keväällä sen kosteuden johonkin ja taivaalta kun ei tullutkaan vettä niin siinä sitä sitten oltiin. Pahimmat kadot osuivat kaiketi varsinais-suomeen jossa oli okran aikaan ihan tyhjiäkin peltoja.
