Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Näin varmasti onkin että pitäjä kohtaisia eroja. Täältä puuttuu nuo karjatilat lähes kokonaan niin ei kai sitä kunnon hintaa olla vielä nähty. Kaikille on silti yhteistä se, että yksikään 5 numeroinen hehtaarihinta ei perusviljelyssä maksa itseään eli raha tulee ulkopuolelta on se sitten palkkatyö, tukkirahat tai elukat. Elukoista en tiedä muuta sioista vähän ja kyllä niistä saatavat eurot nykypäivänä menevät sen homman pyörittämiseen jos siitä vielä aikoo vähän palkkaakin itselle maksaa. Ei niillä rahoilla mitään peltoja ostella. Muista en sitten tiedä.
Hullua lukea kun nyt niin kovasti halutaan valtiovallan toimesta tukirahat ohjata aktiiviviljelyyn ja samalla halutaan suitsia eurojen siirtyminen peltojen hintaan. Kannattavuuskin täytyisi saada toimimaan. Mahdoton yhtälö sanon mä.
Tavallisella kasvinviljelytilalla on mahdotonta kehittää toimintaa esim. maahankinnoilla. Pinta-ala yleensä on aika iso tekijä sadon määrässä. Pelto on liian kallista ostettavaksi ja vuokrat ovat liian korkeat.
Lisäksi vuokramaissa on ongelmana pellon kunto, johon ei yleensä panosta vuokralainen, eikä vuokranantaja.
Siksi on mahdotonta tehdä omalla työllä tilalla rahaa, jotta voisi viljellä sitä kasvumielessä. Ja mitä pienempi tila valmiiksi jo on, niin sitä vaikeampi on saada toimeentuloa siitä.
Velaton iso tila on taas eri asemassa. Siitä saa toimeentulon ja pankolla voi viettää aikaa yhä enemmän. Samalla ehtii olla myös lehtien palstoilla puremassa jyvää ja ihmettelemässä maailman menoa.
Etenkin lypsykarjatiloille on luotu mahdollisuus kehittää toimintaa suurilta osin kansallisin varoin. Toimintaa kasvattavat tai pienet kasvinviljelijät joutuvat etsimään rahansa tilan ulkopuolelta, joita sitten kritisoidaan markkinoita vääristäviksi tekijöiksi.
Usein viljelijöillä on se ajatus, että toiselle pää pölkylle, mutta ei mulle. Ja tämähän näkyy jopa "edunvalvonta" järjestössä.
Tilanne on siinä mielessä järjetön, että tavallista maanviljelyä ei ole kannattavaa harjoittaa, mutta silti sitä joku tekee. Toivoen sitä päivää, että tuotteen hinta nousee pilviin ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Näinhän ei tule koskaan käymään, koska se tarkoittaisi katastrofia ja silloin maataloustuote viedään elintarviketuotantoon vaikka väkisin.
Edelleen jo aiemmin kirjoitin, että kyllä se täällä seudulla on ne sivutoimiviljelijät jotka ovat viimeiset ison rahan peltokaupat tehneet. Niillä tuntuu rahaa riittävän ja hehtaarit senkuin kasvaa..
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.
Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?
Älä pyydä anteeksi, ainahan keskustelu rönsyilee ja se on vain ihan hyvä.
Pikkuisen enemmän mietteitä sivutoimisuudesta ja sen mielekkyydestä toivoisin vielä useammalta virkaveljeltä, kokemuksia siitä, miten ovat onnistuneet limittämään viljelysesongit päivätyöhönsä, miten lomat menee ja mitä lomalla tulee tehtyä. Mitä päivätyö on jne.
Itselläni nettotuloista joka neljäs euro tulee maataloudesta eli siis kolme neljästä eurosta tulee jostain muualta. Vuotuinen Tulotaso ei kyllä paljoakaan nitkahtaisi jos maatalouden lopettaisi kokonaan. Tulisi jopa vuokratuloja.
Velvollisuudentunne, vaihtelunhalu ja tapojensa orja...tässä lienee maatalouden harjoittamisen syyt meikäläisellä.
Joskus aikaisemminkin täällä vastannut vastaavanlaiseen kysymykseen... Itse pajalla päivätöissä, 15 vuotta samassa talossa. Hitsaustöitä pääasiassa, ei nekään sieltä kevyimmästä/terveellisemmästä päästä kuitenkaan jos vertaa vaikka papereiden pyörittelyyn. Peltoa on vuokramaineen 64ha suunnilleen, eli ei enää mene ihan iltapuhteinakaan. Verotettavat tulot menee suunnilleen 1-1,5 € maataloudesta ja 2 palkkatöistä vuodesta riippuen. Suhde ei sinäänsä ole hassumpi vaikkei verotettavat kerrokaan ihan kaikkea. Samalla tuo myös kertoo ettei ne palkkatyöt ole mitenkään rahallisesti onni ja autuus vaikka täällä välillä muuta kovasti vakuutellaankin. Ja jos pitää valita työn ja tilan välillä niin kyseisen työpaikan pukukaappi tyhjenee melko nopealla tahdilla ja tämän tietää myös työnjohtaja.
Miten sitten päivätyön ja maatalouden yhdistäminen? Työnantaja onneksi on ratkaissut tämän ongelman vähän niinkuin puolivahingossa, ylityöt ovat toivottuja ja niistähän sitten saadaan perustunnit pankkiin tunti tunnista menetelmällä ja % osuudet viikkolepokorvaukset jne maksetaan rahalla. Jos tämä ei käy ei tarvitse tehdä ylitöitäkään. Vuodessa tulee 300 ylityö.. anteeksi pankkitunnin verran tehtyä ja noilla tunneilla saa sitten jo mukavasti kevään ja syksyn ruuhka huiput hoidettua. Vuosilomia en ole likan syntymän jälkeen pitänyt töitten aikaan, ne lomaillaan jos ei jotain aivan pakottavaa syytä ole tehdä lomalla töitä.
Miksikö sitten, nyt pitää ehkä siteerata työkaveria "teen jotain mitä en halua tehdä jotta voin tehdä jotain mitä haluan tehdä" eli työssäkäynti on tällä hetkellä pakollinen paha jotta pankki pysyy tyytyväisenä. Sitten kun saa lainat maksettua, tai ainakin lainamäärää vähennettyä pitää harkita asiaa uudelleen. Maatalous on se työ joka pitää mielen virkeänä, näkee omien toimiensa tulokset joka vuosi uudestaan ja aina voi laittaa riman korkeammalle jos tuntuu että mielenkiinto katoaa. Sitä tunnetta ei saa päivä työstä jossa se oma osuus sulaa kokonaisuuden massaan. Toki tämä ei nyt varmaankaan ole "oikeiden" maajussien mieleen kun en ymmärrä pokata ja poistua takavasemmalle tekemään jotain sellaista mitä en loppujenlopuksi halua tehdä, onko järkevää vai ei mutta näin se omalla kohdalla menee. Tekemättä en osaa olla, vaikka tila olisi velaton niin varmaan sitä jotain tekemistä pitäisi ainakin talviajalle keksiä jottei elämä käy liian pitkävetiseksi.
SKI:n kanssa on oltu monta kertaa nokkapokkasilla tästä asiasta ja kai se piikki sieltä edelleen tekstin lopussa tähän suuntaan lentää. Ymmärrän kyllä hyvin ski:n ajatuksen siitä että tekee jotain muuta että voi tehdä sitä mitä haluaa. Näin se varmasti monella viljelijällä menee joka tekee ulkopuolisia hommia. Mulla se raja tulee siinä vastaan mikä alkaa ärsyttämään jos ollaan hyvä palkkaisessa hommissa muualla ja sillä sitten rahoitetaan maataloutta ja sen kehittämistä. Itse kun pelaa elukoitten kanssa joista ei jää kuin työt ja paskat. Päälle saa vielä haukut kun tukiakin tulee niin ja niin paljon.
Niinkuin johonkin jo kirjoitin että jokainen voi laskea paljonko pellosta voi maksaa, jos maksuaika on pankin yleisesti käyttämä 15 vuotta. Se on ab viljatilalla 500e tuella 7500e. Korko on silloin jo maksettava muualta vaikka matala onkin. Kaikki sen päälle on sitten katettava viljelyllä tai jollakin muulla. Niinkuin jokainen tietää niin viljelyllä nyt ei paljoa makseta jos siitä pitää palkka työllekkin saada. Vanhoilla hehtaareillakaan ei mitään makseta jos ovat ennestään jo velan maksussa.
Täällä ei yksikään kauppa ole ollut tuon alle enää pitkään aikaan ja valtaosista kaupoissa pellot menneet sivutoimisilli.
Vain lehmä ja maitotehtaatko on oikeutettuja haalimaan Kaikki pellot ? Entäs suur ropotti navetat jossa lehmäpaikalle tulee 10tonni hintaa ,maksetaanko se lehmäpaikka sillä sen paikan lehmällä 15vuodessa ?
En tiedä tuskin. Tuossa on vaan se ero, että tollasen lehmäpalatsin voi periaatteessa kuka tahansa laittaa pystyyn ja alkaa lypsämään maitoa. Mitään rajoitusta ei siis ole. Broileri on kai suomessa ainut eläinlaji missä on suljettu ympyrä etuoikeutetuille kasvattajille.
Pointtini on siinä että esim. Siellä lypsypuolella toimii vapaa kilpailu kuka tahansa voi alkaa lypsämään jos luulee pärjäävänsä vaikka sillä 10 tonnin lehmäpaikan hinnalla. Kilpailu ja valio kyllä hoitaa ettei ylihintaiset pärjää.
Peltopuolella taas hommaa rajoittaa se, että peltoa on rajallinen määrä olemassa. Vapaa kilpailu toki toimii eli eniten euroja laittanut saa pellot. Mutta mikäli koet että tolla hinnalla ei viljely toimi mutta tällä 50% alhasemmalla toimii niin mahdollisuutta toteuttaa tätä ei ole. Toisin kuin esim. Navetassa, et osta kalliita seiniä ja koneita vaan tyydyt vähempään. Kilpailu toimii näissä tavallaan eripäin. Pellossa mitä enemmän maksat sen varmemmin saat pellot. Navetassa taas toisinpäin mitä vähemmän rakennus maksaa sen varmemmin pärjäät..
En oikein ymmärrä miksi monet itkevät paskaa elämäänsä maatalouden parissa, kun siihen ei ole mitään velvoitetta.
Tuo velvollisuus kuitenkin on kommenteissa usein esillä, eli ne, jotka viljelevät esimerkiksi vain huvikseen, ovat aivan kuin riistämässä elämän pois niiltä, jotka joutuvat viljelemään päätoimisesti.
-SS-
Kyllä nimenomaan siinä kohtaa kun laskutaito puuttuu harrasteviljelijöiltä. Päätoimiselta jos puuttuu laskutaito niin se homma loppuu aika nopeasti. Harrastelija vaan lisää tunteja tehtaan hihnalla tai jotain sellaista...
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.
Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?
Älä pyydä anteeksi, ainahan keskustelu rönsyilee ja se on vain ihan hyvä.
Pikkuisen enemmän mietteitä sivutoimisuudesta ja sen mielekkyydestä toivoisin vielä useammalta virkaveljeltä, kokemuksia siitä, miten ovat onnistuneet limittämään viljelysesongit päivätyöhönsä, miten lomat menee ja mitä lomalla tulee tehtyä. Mitä päivätyö on jne.
Itselläni nettotuloista joka neljäs euro tulee maataloudesta eli siis kolme neljästä eurosta tulee jostain muualta. Vuotuinen Tulotaso ei kyllä paljoakaan nitkahtaisi jos maatalouden lopettaisi kokonaan. Tulisi jopa vuokratuloja.
Velvollisuudentunne, vaihtelunhalu ja tapojensa orja...tässä lienee maatalouden harjoittamisen syyt meikäläisellä.
Joskus aikaisemminkin täällä vastannut vastaavanlaiseen kysymykseen... Itse pajalla päivätöissä, 15 vuotta samassa talossa. Hitsaustöitä pääasiassa, ei nekään sieltä kevyimmästä/terveellisemmästä päästä kuitenkaan jos vertaa vaikka papereiden pyörittelyyn. Peltoa on vuokramaineen 64ha suunnilleen, eli ei enää mene ihan iltapuhteinakaan. Verotettavat tulot menee suunnilleen 1-1,5 € maataloudesta ja 2 palkkatöistä vuodesta riippuen. Suhde ei sinäänsä ole hassumpi vaikkei verotettavat kerrokaan ihan kaikkea. Samalla tuo myös kertoo ettei ne palkkatyöt ole mitenkään rahallisesti onni ja autuus vaikka täällä välillä muuta kovasti vakuutellaankin. Ja jos pitää valita työn ja tilan välillä niin kyseisen työpaikan pukukaappi tyhjenee melko nopealla tahdilla ja tämän tietää myös työnjohtaja.
Miten sitten päivätyön ja maatalouden yhdistäminen? Työnantaja onneksi on ratkaissut tämän ongelman vähän niinkuin puolivahingossa, ylityöt ovat toivottuja ja niistähän sitten saadaan perustunnit pankkiin tunti tunnista menetelmällä ja % osuudet viikkolepokorvaukset jne maksetaan rahalla. Jos tämä ei käy ei tarvitse tehdä ylitöitäkään. Vuodessa tulee 300 ylityö.. anteeksi pankkitunnin verran tehtyä ja noilla tunneilla saa sitten jo mukavasti kevään ja syksyn ruuhka huiput hoidettua. Vuosilomia en ole likan syntymän jälkeen pitänyt töitten aikaan, ne lomaillaan jos ei jotain aivan pakottavaa syytä ole tehdä lomalla töitä.
Miksikö sitten, nyt pitää ehkä siteerata työkaveria "teen jotain mitä en halua tehdä jotta voin tehdä jotain mitä haluan tehdä" eli työssäkäynti on tällä hetkellä pakollinen paha jotta pankki pysyy tyytyväisenä. Sitten kun saa lainat maksettua, tai ainakin lainamäärää vähennettyä pitää harkita asiaa uudelleen. Maatalous on se työ joka pitää mielen virkeänä, näkee omien toimiensa tulokset joka vuosi uudestaan ja aina voi laittaa riman korkeammalle jos tuntuu että mielenkiinto katoaa. Sitä tunnetta ei saa päivä työstä jossa se oma osuus sulaa kokonaisuuden massaan. Toki tämä ei nyt varmaankaan ole "oikeiden" maajussien mieleen kun en ymmärrä pokata ja poistua takavasemmalle tekemään jotain sellaista mitä en loppujenlopuksi halua tehdä, onko järkevää vai ei mutta näin se omalla kohdalla menee. Tekemättä en osaa olla, vaikka tila olisi velaton niin varmaan sitä jotain tekemistä pitäisi ainakin talviajalle keksiä jottei elämä käy liian pitkävetiseksi.
SKI:n kanssa on oltu monta kertaa nokkapokkasilla tästä asiasta ja kai se piikki sieltä edelleen tekstin lopussa tähän suuntaan lentää. Ymmärrän kyllä hyvin ski:n ajatuksen siitä että tekee jotain muuta että voi tehdä sitä mitä haluaa. Näin se varmasti monella viljelijällä menee joka tekee ulkopuolisia hommia. Mulla se raja tulee siinä vastaan mikä alkaa ärsyttämään jos ollaan hyvä palkkaisessa hommissa muualla ja sillä sitten rahoitetaan maataloutta ja sen kehittämistä. Itse kun pelaa elukoitten kanssa joista ei jää kuin työt ja paskat. Päälle saa vielä haukut kun tukiakin tulee niin ja niin paljon.
Niinkuin johonkin jo kirjoitin että jokainen voi laskea paljonko pellosta voi maksaa, jos maksuaika on pankin yleisesti käyttämä 15 vuotta. Se on ab viljatilalla 500e tuella 7500e. Korko on silloin jo maksettava muualta vaikka matala onkin. Kaikki sen päälle on sitten katettava viljelyllä tai jollakin muulla. Niinkuin jokainen tietää niin viljelyllä nyt ei paljoa makseta jos siitä pitää palkka työllekkin saada. Vanhoilla hehtaareillakaan ei mitään makseta jos ovat ennestään jo velan maksussa.
Täällä ei yksikään kauppa ole ollut tuon alle enää pitkään aikaan ja valtaosista kaupoissa pellot menneet sivutoimisilli.
Mä kaipaan jotain muuta kuin SS. En tarvii paikkatietoja tai mitään muutakaan ylimääräistä. Ainoastaan sen mitä viranomaiset vaati. Ruutuvihko saa sitten toimia niinä ylimääräisten kirjausten paikkana. Onko ohjelmaa jossa tapahtuisi vain välttämätön?
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.
Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?
Älä pyydä anteeksi, ainahan keskustelu rönsyilee ja se on vain ihan hyvä.
Pikkuisen enemmän mietteitä sivutoimisuudesta ja sen mielekkyydestä toivoisin vielä useammalta virkaveljeltä, kokemuksia siitä, miten ovat onnistuneet limittämään viljelysesongit päivätyöhönsä, miten lomat menee ja mitä lomalla tulee tehtyä. Mitä päivätyö on jne.
Itselläni nettotuloista joka neljäs euro tulee maataloudesta eli siis kolme neljästä eurosta tulee jostain muualta. Vuotuinen Tulotaso ei kyllä paljoakaan nitkahtaisi jos maatalouden lopettaisi kokonaan. Tulisi jopa vuokratuloja.
Velvollisuudentunne, vaihtelunhalu ja tapojensa orja...tässä lienee maatalouden harjoittamisen syyt meikäläisellä.
Täältä voi olla vähän vaikea löytää samansuuntaisia ajatuksia, niin moni täällä liputtaa tuon sivutoimiviljelyn puolesta.
Monella voisi kuitenkin enemmän vapaa aikaa ja enemmän rahaa kun lopettaisi vaan viljelyn, mutta kai se halu viljellä on niin suuri.
Mä ymmärrän hyvin ajatuksesi ja jos mä olisin ulkopuolella töissä niin en todellakaan enää rassaisi vapaita ja lomia maatappeluiden kanssa. Pistäisin varmaan pellot vuokralle.
Menee jutut vähän ohi aloittamastani aiheesta, mutta jatkakaa toki.
No juu pyydän anteeksi. Täällä agronetissä ei nyt olla oltu aiheessa pysymisessä niin tarkkoja.
Mikä tuossa aloituksessa nyt sitten mietityttää vielä?
Satasen tonnihinnalla kasitonnari ei välttämättä tuota kulujansa 700 euron vuokrapellolta.
Jos on keinolannoitetalous kyseessä. Yleensä kasitonnarissa pitää olla käytössä reilun peruslannoituksen lisäksi viidenkympin kalkkilyhennykset ja toisellesadalle kohoava hiven- ja kasvitautipaketti.
Ruis voi tänä vuonna olla tappiollisin aikoihin, vaikka piruparat tuolla ovat pää täristen ruiskutelleet hybridejänsä precision ruiskutteillaan ja huudattaneet kastelupumppujansa yöt päivät jokivarressa.
Ja tänäkin kesänä sen miltsin noukkii se, jolla kuivaamo hiljaisena nukkuu luomutaivaan alla.
-SS-
Sä oot kyllä tän foorumin negatiivisin tyyppi, mikään ei oo koskaan hyvin viljanviljelyssä. Onnistut aina kaivamaan ne negatiivisimmät asiat esiin.
Kaiketi SS on myös yksi porukan laskutaitoisimmista kirjoittelijoista.
Ihmetyttää tämä epälooginen käyttätyminen, eli jos ja kun viljanviljely suomessa on niin tapoiollista,niin kuin väitetään, niin miksi sitä sitten kukaan yleensä harjoittaa?
No juurikin voimalliset kotieläintilat ja sokerikeisarit ym. avomaa- pakasteherne- ja rapsierikoisviljelijät laittavat liikoja ravinteitaan piiloon viljalla tai tekevät kotoista rehua. Päätoimiset suuret viljanviljelijät siirtyivät sen verran nopeaa vauhtia luomuun, että kannattavuuslaskelmat lienee tehty. Nopein tilakoon kasvu tapahtuukin eläintiloilla ja luomutiloilla. Että jäljelle on jäänyt semmoisia pienehköjä keskikokoisia palstoja, viljelijänä 35 vuotta viljanviljelyä harjoittanut myöhäiskeski-ikäinen harmaaparta. Ehkäpä hänen kuitenkaan ei ole tilaa vapailta markkinoilta tarvinnut hankkia, vaan hiljakseen huojennettuja perintöveroja tai aikaisempia sisarosuuksia maksaneena on viljelijäksi lähtenyt.
Tuo viljanviljelyn tappiollisuus toteutuu, silloin kun pääoman tuottovaatimus otetaan mukaan. Kuitenkin se tuottovaatimukseksi määrätty "pääoman suuruus" on hyvinkin spekulatiivinen, mikä näkyy mm. joissakin likaisen pelin konkurssijutuissa julkisuudessa. Jos voidaankin väittää, että tila on miljoonien arvoinen, ja silti pakkohuutokaupassa menee muutamallasadalla tuhannella päsmärinaapureille, niin mikä olikaan sen pääoman oikea arvo ?
Että toiveiden tuottoa eikä pääoman tuottoa ?
Jos sosialisti säätää lain, että vain tietyllä hinnalla ja tietylle ostajalle saa myydä, kyllä siinä se pääoma, josta tuotto lasketaan, on sen päivän jälkeen aika nollassa.
Se, jolla on vaikkapa kaksituhatta hehtaaria, voi myös joutua hetken odottamaan realisointia, että löytyisi jokin konsernimiljardööri, joka pystyy sen toiveen verran paalua panostamaan ?
-SS-
Tuo on hyvinkin tapauskohtaista kelle pellot siirtyvät. Ss:n seuduille ei ole vielä ilmeisesti pesiytyneet nämä muualla rahansa tekevät viljelijät. Eipä siinä tälläisellä luomu ja elukanpitäjällä ole edelleenkään jakoa.
Se että miksi edelleen tehdään johtuu osittain samasta syystä. Ei lasketa sitä mikä sen pellon tuottoarvo on. Ja jos siihen sidottu raha sijoitettaisiin johonkin muuhun voisi tuotto olla parempi. Toisaalta pelto on turvallinen sijoituskohde jolle maksetaan vielä huima korkokin ( tuki) jos siis sattuu olemaan ihan omaa löysää rahaa.
Jos taas joku 30 vuotta viljellyt ei saa hommaa kannattamaan niin syy löytyy konehallista tai tuvasta. Voi tietysti olla että on mennyt ostamaan tai vuokraamaan itselle yli kallista peltoa joka nyt sitten kyykyttää vuodesta toiseen.
Tuoreilla viljelijöillä on sitten taas tilanne ihan riippuvainen siitä kuinka tilan on hankkinut lahjana vanhemmilta vai kovalla rahalta ulkopuolelta. Lahjatila jos on edes jotenkin kunnossa oleva antaa aika kovan etulyöntiaseman.
Niinkuin huomaat tilanteita on monia... yleisesti kai kuitenkin valtaosa tiloista kannattaa edelleen kun minkäänlaista konkurssiaaltoa ei ole tullut. Ainoat konkurssit ovat päätoimisten tilojen konkursseja joissa sitä palkkatyön turvaverkkoa ei ole ollut.
Kymenlaaksossa piti viime yönä sataa sen 5-10 mm, mutta eipä satanut yhtään, illalla ripsasi noin 1 mm "sateen".
Näin kävi. Noin 20 milli oli ennusteessa jopa lupailtu, mutta ei edes mittarin pohja kastunut. Kesäkuussa ole tullut vielä yhtään kunnon sadetta, josta olisi apua. Tälläinen kesä sitten tällä erää. No juhannuksena sataa se on varma.
Sinähän olet joskus aiemmin sanonut että mieluummin valitset kuivan kesän kuin märän. Vai etkö enää suorakylvä? nyt on taas semmonen suorakylvöä suosiva alkukesä.
Joo en suorakylvä enää kun tuli siirryttyä luomuun. Kyllähän tämä alkukesä kymenlaaksossa on 4/5 aina kuiva, juhannukselta sitten yleensä muuttuu. Tänä vuonnakin olisi ollut suorakylväjän vuosi jos kylvi vasta sen äitienpäivän rankkasateen jälkeen odottaen että pelto varmasti kuivaahti eli siinä 25 päivä toukokuuta suunnilleen. Siinä on jo kuukaus annettu tasoitusta vilja-aittaan. Se äitienpäivän sade oli tosi paha.
Kymenlaaksossa piti viime yönä sataa sen 5-10 mm, mutta eipä satanut yhtään, illalla ripsasi noin 1 mm "sateen".
Näin kävi. Noin 20 milli oli ennusteessa jopa lupailtu, mutta ei edes mittarin pohja kastunut. Kesäkuussa ole tullut vielä yhtään kunnon sadetta, josta olisi apua. Tälläinen kesä sitten tällä erää. No juhannuksena sataa se on varma.
Ennen sieltä pellolta täytyi sentään saada satoa, että sai rahaa. Nykyään riittää, että tukilomakkeet on oikein täytetty. Väittäisin että nykyään maaperä on otollisempi harrasteviljelijälle.
Tukilomaakeiden pelkkä täyttäminen riittää ,niille joilla on paljon omaa peltoa, mutta joiden peltopinta-ala pääsääntöisesti koostuu vuokrapelloista niin täytyy saada myös satoa. Nyt kun viljanostajat ymmärtäisivät maksaa viljasta saman kun Euroopassa tälläisenä huippuvuotena saataisiin maatalouden koneisiin käytetty investointi velka kuitattua. Tällä hetkellä alle sadan uuden puimurin vuosivauhti on liian vähän, samoin kuin 450 vuosittaisen aloitustuki määrän nostaminen on nyt teollisuuden käsissä. Onneksi Prismoja ja Citymarketteja on riittävä määrä ja niitä ei tarvita enään lisää, nyt isot toimijat voisivat siirtää voittonsa alkutuotannon nautittavaksi.
Eiköhän siinä omassa pellossakin ole se ero onko oikeasti omaa vai pankin omistamaa. Ja vuokrapellossa sitten se että maksatko liian kovaa vuokraa? Jos nyt oikeasti katsotaan niin ab alueella ilmoittamalla rehunurmeksi tippuu se viis satanen tukea ja jos ton nyt kerran kesässä käy niittämässä. Perustamisvuonna tietysti enemmän touhua ja rahanmenoa, mutta menee sitten useamman vuoden jos ei välitä edes pysyvän nurmen statuksesta. Kyllä tollakin varmaan sen 400 voi jo vuokraa maksaa laskekoon joku tarkemmin jos haluaa.
Karrikoidusti:
Verkot on vesillä jos kylillä alkaisi joku täysipäinen nuori oikeasti panostamaan ja viljelemään tosissaan, niin luopuminen tulisi kyseeseen.
Joillekkin nimille en edes vuokraisi, mieluummin niitä kuusentaimia ja tuettomia ikiniittyjä rantanäkymin talon ympärille.
Minulla on varaa maksaa viiskymppiä, että m*lkku ei saa satasta. 
Mielenkiintoinen näkökulma. Miten katsot sen että on täysipäinen ja muuten sopiva? Entä mikä on selvä stoppi että tolle ei ainakaan? Täällä suunnalla kun karjatilat on harvassa niin monissa vuokramarkkinoissa on ainakin puhuttu aina paskan ajamisesta. Se yara pussista on hajutonta ja mautonta niin vuokranantaja on siitä mielissään.
Silloin onkin helppo lopettaa, jos on ollut sivutoiminen viljanviljelijä, jonka varsinainen toimeentulo on tullut palkkatyöstä, yritystoiminnasta yms.
Mutku, kyllä mäkin jos,... jne.
Pienenä tarkennuksena kerron, että kaikki tulot ovat tulleet maa- ja metsätaloudesta; ei sivubisneksiä, palkkatöitä tai muuta yritystoimintaa. Eikä metsän osuuskaan päätä huimaa.
Voihan sitä myös sanoa vaikka, että silloin onkin helppo jatkaa jos on sivutoiminen ja maatalouden kannattavuudella ei ole isompaa funktiota.
Voi myös olla, että jos itsellä olisi ollut muuta rahavirtaa, olisi maatalouden pyörittämistä tullut jatkettua ihan huvikseen.
Kyllä vaakakupissa iso paino lopettamisen puolesta oli maatalouteen sitoutuneen pääoman onneton tuotto.
Tämä asia yleenä unohtuu maatalouden arvostelijoilta kokonaan.
Tossa tekstissä on yksi maatalouden suurimmista ongelmista. Päätoimisena et voi valita. Sitä tulosta on joko tultava tai sitten on lopetettava. Sivutoiminen voi valita. Viljelyä voi jatkaa vaikka homma ei niin kannattaisikaan. Ja kun oikein hyvin kannattaa tai kassa on kunnossa niin ei muuta kuin lisämaata hankkimaan. Sä olet ollut kaukaa viisas. Olet laskenut mikä kannattaa ja mikä ei.
Kaakkois-Suomessa ei ainakaan olla varauksettoman tyytyväisiä. Äitienpäivän aikaan tuli 50mm vettä joka lopetti touot viikoksi. Pellot eivät olleet sopivan kuivia koko keväänä..
Ennen sieltä pellolta täytyi sentään saada satoa, että sai rahaa. Nykyään riittää, että tukilomakkeet on oikein täytetty. Väittäisin että nykyään maaperä on otollisempi harrasteviljelijälle.
