Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Avittaahan sillä käpälällä kyllä voi.
Tuossa oli kyllä niin helppoa maastoa että. Kyllä tuolla ajelee mielikseen.
Kaivuri menee kivasti ojista ja sellaisista, mutta sitten kun pitää mennä hieman jäiseksi muuttunutta 25 asteen rinnettä vinosti kivien välistä pujotellen niin ollaan totuuden alkulähteillä :-(
Aikamoisen tehottoman näköistä mun mielestä! Samalla hinnalla saa kaivurinkin tekemään tuota hommaa ja tapahtuu hieman eri tahtiin homma...
Siis niinq näin... https://www.youtube.com/watch?v=VVRuUPcVlYM
Joo, kone on reilun kokoinen mutta työtekniikassa paljonkin sanottavaa 
Kalikka kerrallaan ei puomin liikeet saa olla isoja. Ainakin äkkiseltään näytti siltä, että kuski oli vasta harjoittelemassa kuten Nuffimasterikin 
Samaa mieltä. Mitä olen itse opetellut nipsuttelemaan niin nuo ojanreunat ovat nopeita ja tehokkaita tehdä. Puuta tarjolla vieri vieressä ja tarvitse vaan vaan siirtää pikkuisen sivuun kasan kohdalle ja pitkälleen. Keräävällä kouralla voi vielä pienempiä koota monta lähekkäistä tai latvoa monta pitkää ennen tuota siirtoa ja kippaamista. Toisinaan melkein nautinnollista työtä.... vähän aikaa.
Metsässä asia muuttuu, pitää suunnitella reittejä joista pääsee, ylettyy ja uran alle jää vähiten hyödyllistä puustoa. Kunnon tureikossa ei isoille kasoille ei tahdo löytää luontevaa paikkaa ja suuntaa josta ne olisivat inhimilliset kuormata ja ajaa. Tureikossa ei tahdo edes nähdä tyville ja rungot ovat turhan lähellä toisiaan. Ja koko ajan saa varoa säästettäviä puita, aina siihen viimeiseen poistettavaan asti jolloin se säästettävä tulee kolhittua :-))
Korjasin !
Jos joka paikassa kuten te useimmat aina valitsette sen tuontituotteen niin kohta Suomi on taloudellisessa umpikujassa jollei jo ole.Pienistä puroista se suuri jokikin koostuu muistakaa tämä.
Nyt puhut asiaa. Pienistä puroista tosiaan. Se on maan petturuutta polttaa jalostuskelpoista puuta. Vaihtotasetta ei saada kuntoon omaa tupaa lämmittämällä ja toinen toistemme pihoja auraamalla. Jotain pitää kaupata maasta ulos. Ainoa millä pystyt osaltasi talkoisiin osallistumaan, on myydä puut vientituotteiksi jalostettaviksi. Jos et tuota sähköäsi kotimaisin aurinkopaneelein tai itse tehdyllä vesi/tuulivoimalalla, niin sinunkin käyttämästä sähköstä 25% tulee tuontitavarana, haluat tai et. 
Vaihtoehto viennin kasvattamiselle vaihtotaseen tasapainottamiseksi on myös tuonnin vähentäminen. Siis vähemmän sähköä, öljyä ja kivihiiltä :-)
Ymmärtääkseni metsäteollisuus ei suuremmin kärsi raaka-aineen puutteesta. Ilmaisen raaka-aineen puutteesta tietysti aina... ja joskus korjuukelit pistävät hanttiin.
881A taitaa lukea siinäkin mitä olen joitakin satoja hehtaareja vetänyt (kone ei ole minun).
Muista merkeistä ei ole kokemusta, mutta mielestäni tuo on ollut hyvin ongelmaton kone.
Laitoshan on hydraulisesti levitettävissä joten karhon leveyttä (ja samalla työleveyttä) voi noin säätää jos tarvetta ilmenee.
Karho on hyvin tasainen ja nätti, se keskellä oleva erotuspressusysteemi tahtoo toisinaan repiä karhoja mukaansa jos joutuu ajamaan yli jo tehdystä karhosta. Siitä loppuu 'maavara' silloin.
Laitos selviää nätisti myös kuivan ruokohelpin karhotuksesta, jota alussa vähän epäilin. Kuljetuspyörien raideleveys on sen verran leveä että kannattaa varoa kanttikivet ja vastaavat kun tiellä ajelee.
Vaikuttaa hyvin ja ajatuksella tehdyltä koneelta, kerää tarkasti mutta ei raavi maata. Facebookin tapaan sanon että 'tykkään'.
Muuta remonttia ei ole tehty kuin yksi pikkupyörän rengasrikko.
Minusta näitä energiakouria on kahta tyyppiä.
Toiset ovat isoja ja tehokkaita ojapuskien ja vastaavien hävittämiseen. Isokin pehko lähtee kerralla, nikottelematta. Ei tarvitse olla keräävä.
Nämä ovat lähinnä kaivuriin sopivia.
Jotkut kourat taas sopivat metsään, silloinkin kun pitää napsia pois 5 koivua 20 sentin päässä kuusesta.
Minkäskokoisella rattorilla onnistuis kyntäminen 4 siipisillä kvernelandin kääntöauroilla, kiekkoleikkurit ja hydr. leveyden säätö. Ja aina ajan 20 tuumaa leveällä. Esim joku 4 pyttynen 100 hp vanha zetori , pysyykö keula maassa jos on nokkapainoa vaikka 450 kg ja saako auroja maasta ylös?
Mikä vanha nelos-Zetka on 100 heppainen? Vähän wiriteltynä ?
Maat kukkamultaa tms jos aurat 20" ?
Vaihteita tietysti löytyy aina pienempiä, mutta nostovoimat taitaa olla tiukoilla. Konedatan mukaan 9145 saakka nostovoimaa olisi 3400 ja se on kyllä painavalle Variomatille herkkuineen kovin niukasti. 10-, 12- ja 16-sarjoissa luvataan 4000 kg eikä sekään mitenkään ruhtinaallisesti vielä ole. Tietysti maalaji määrää lopullisen totuuden, savikosta ei 3,5 t nostovoimalla pitkä aura välttämättä nouse kuin peruuttamalla...
Kylvin kerran pikaratkaisuna yhden joutopläntin lannoitepuolelta. Siis laservantainen JC ja maa HsS.
Ajoin ristiin ettei jäänyt niin harva riviväli.... kyllä siitäkin jyviä tuli lähes normaalisti.. ei niitä kyllä punnittu :-)
No tämä ei ole mikään ratkaisu ongelmaan, kunhan nyt muistelin menneitä.
Rajun koneen mekaanisen ahtimen pyörittämiseen tarvitaan voimaa...
... Top Fuel dragstereiden ahdin taitaa tarvita enimmillään yli 600 hv. Ei niissä turhaan ole hieman leveämpi hammashihna pyörittämässä.
No koneesta voidaan saada sitten tehojakin luokassa 6000 - 10 000 hv hetkellisesti joten kyllä sieltä joku 500 hv voidaan 'huomaamatta' ottaa ahtimellekin.
Ahtopaineet liikkuvat 4-5 bar.
Isoilla pojilla on isot (ja kalliit) lelut.
Miks ei näihin rakvaattoreihin niit ol tullu vaikka autois melkee joka merkil? Niis ainakii huomattavast parempi teho-alue.....
Onko noissa tuplaturboissa ajatus se että toinen on kevyempi ja herkempi kiihtymään ja yhdessä kattavat myös laajemman kierroslukualueen?
Työkonepuolella ei ehkä niin arvosteta tuollaisia ominaisuuksia, raskaat työt pyritään tekemään siellä tasaisella optimaalisella kierrosluvulla jota ei juuri muuteta. Mieluummin se portaaton vaihteisto sitten. Alakierrosvääntöä sen verran peliin että liikkelle pääsee. Karkeasti sanoen käyttökierrosalue on joka tapauksessa pieni, sanotaan vaikka 1200 - 2000 rpm. Aluetta kokonaista 800 kierrosta. Toisin se on jossain sporttikinnerissa, haarukka voi olla 2500 - 6000 ja siellä yhden turbon avulla on vaikeampi hallita koko alue - 3500 kiekkaa.
Työkaäytössä ääripäänä sama idea kuin jossain veturissa tai laivassa - raskaassa dieselissä koko ajan vakiokierrokset ja voimansiirto totetuttaa tarvittavat nopeustoivomukset.
Älä ihmeessä osta tuollaista lyhytperäistä. Kysäseppä konekeskon huoltomiehiltä ensin mielipidettä.
uuvesta asti ollu -07 e-mallin 135 eikä voi pahasti moittia. reipas kymppitonni tunteja takana ja kerran pumput uusittu ja yks napa.
tietty jotain kuluvaa...rullia yms.
Eikö tuo kymppitonni ole hieman lyhyt ikä pumpuille? Jokin aika sitten juttelin yhden Hitachi-kuskin kanssa joka suunnitteli ekaa pumppuremonttia, koneessa tunteja about 30 000.
Riippuu tietysti pumppujen laadusta, käytöstä, suodatuksesta, öljyhygieniasta ja taivaankappaleiden asennosta. Jos kone seisoo puolet tunneista kaivannon reunalla tyhjäkäynnillä, kaupungin työmaalla äijien ihmetelessä kaapeli- ja putkiviidakkoa vs. lastataan louhetta keskeytyksettä niin onhan siinä eroa. Tuo 30-tonnari oli mätästyksessä ja metsäojilla.
tuhoutunutta huoltovapaata kulmavaihdetta
Mutta huoltoahan ei tarvinnut tehdä 
Olisivat mainostaneet vaihtovapaata kulmavaihdetta. 
Hihii...
Noita 'huoltovapaita' juttuja on kyllä monessa muussakin vehkeessä. Valitettavasti :-(
Ihan turha on eloperäisillä mailla edes haaveilla ajavansa toplinella tai potilan vastaavalla! Multivaa kokeillu itse ja potilaalla ajoa katsonut kyydistä. Kaks kertaa kun potilalla ajoi kulmasta kulmaan, ohran sänkeä josta oljet kerätty, niin sitten oli hyvä kyntää... Mää olis vaan sitä mieltä että oikotietä ei multavilla mailla ole. Lautanen toimii joskus, kultivaattori joskus ja aurat
aina!
Siltä tuo minustakin näytti. Vaan omaa TopLinea en omista enkä metriäkään siis ajanut. Sivusta vaan katsellut.
Topline Super XL:ää olen vetänyt kultivoidun jälkeen. Ei tukkeutunut oljesta ja oli helppo säätää. Jälki oli todella hyvä kerta-ajolla ja varpajyrä on ihan ehdoton. Päälimmäisenä jäi mieleen yleinen helppous ja mukavuus.
Sinulla lienee ollut sopiva maalaji :-)
Minä yhtenä keväänä katselin vastaavalla keväällä sänkeen ajettua multamaata ja siitä ei voinut sanoa että jälki olisi ollut todella hyvä :-(
Pehkumättäitä ja kaikenlaisia kökkäreitä, onneksi kylvinkoneessa oli pyörivä alakerta. Puimurissa oli kyllä ollut ihan asiallinen silppuri mutta sänki oli paikoin ylipitkää tai lakoista.
Toki kohde oli sen laatuinen että auroja lukuunottamatta mikään ei-pyörivä muokkausväline ei siitä luultavasti olisi voinut kunnialla selvitä.
Tuli tässä mieleen että letkupumppu (peristalttinen pumppu) saattaisi olla tuossa käytössä fiksu ?
- liemen kanssa tekemisissä on ainoastaan se letkunpätkä siellä sisällä
- letkuja löytyy kaikille mömmöille, myös hapoille
- tuotto ei riipu paljoa vastapaineesta, ainoastaan kierrosnopeudesta
- kestää kuivakäyntiä ja luultavasti jäätymisenkin
- toimii pysäytettynä suljettuna venttiilinä
- imee jonkinverran kuivanakin käynnistettäessä
- varaosahuolto sisältää oikeastaan vain sen letkun joka on helppo vaihtaa eikä edes kallis.
Tuoton säätö vaatii sähköisen kierroslukusäätimen tai säädettävän ohivirtausventtiilin.
Tuotto on 'jäykkä', ts kierrosluku X antaa periaatteessa aina tuoton Y. Vähän kuin mäntäpumppu tuossa suhteessa.
Joskus olen moisen johonkin teollisuuden annosteluun laittanutkin...
