Lähes kaiken sai urakoitsija puitua. Puinti kosteudet olivat kyllä aika korkeita, mutta onneksi suurin osa säilötään murskeviljana laakasiiloon, niin sillä ei ole niin suurta merkitystä. Pari kuormaa kuivautin naapurilla ja kyllä niitä sai ihan riittävästi kuivurissa pyörittää  Noin hehtaarin verran jäi puimatta, tosin olikin sellainen pellon kulma, joka suomaata. Tiesi jo elokuun puolivälissä, että se jää puimatta. Tosin on sieltä nyt ohrat jo hävinneet, kun joutsenet huomasivat sen 

Urakoitsija merkkinen on käynyt levittämässä. Vaunu on Jeantil ja jälki on todella hyvää  . Levitti kesällä ekan rehunteon jälkeen juhannuksen aikoihin nurmelle ja toinen sato tehtiin heinäkuun lopussa. Ei ollut mitään haittaa lannasta. Pistin kyseiseltä lohkolta nyt näytteet muutamasta paalista ja oli täysin priimaa rehua. Tosin sateinen sää saattoi osaltaan auttaa lannan painumista maahan.

Tosin löytyy tuolta hallin takaa Belarus PTU-7, mutta siitä ei voi tässä tilanteessa puhua  . Tosin levitin sillä tänäkin syksynä jonkun 15 kuormaa, kun tuli muutama pieni nurmilohko kyntöön. Oli muuten tekemisen meininkiä  .

Mitenkäs nuo esiaurat tykkää kivenmurikoista, kun täällä päin sattuu sellaisia välillä löytymään, kokoluokkaa nyrkin kokoisista pään kokoisiin...

Nostetaan aihetta ylös...

Eli kynnöt ois finaalissa tältä syksyltä, mutta niin alkaa olla meikäläisen auratkin. Täytyis ensi syksyksi uudet hankkia. Nuo 4-siipiset Överumin sarka-aurat ovat 22-vuotta vanhat ja kyllä sen huomaa, alkaa rauta väsymään. On joutunut näyttämään hitsauspuikkoa jonkin verran tänä syksynä.

Minkälaisia auroja raatilaiset suosittelisivat. Kynnettävää on vuodessa noin 50 ha, josta kolmannes on nurmea. Kaikki kynnöt tehdään syksyllä, koska lähes kaikki pellot ovat hiesusavea eli kevätkyntö  on se viimeinen vaihtoehto. Olen miettinyt neljä siipisiä ilmajäähdytteisiä, mutta minkälaisia varusteita siihen kannattaa laittaa (puukkoa, kiekkoa, kuorimia jne). Merkillä ei ole väliä, kunhan työ sujuu ja jälki on hyvää.

Täälläpäin vanha isäntä ihmetteli vielä tänäkin keväänä, että mikä helvetin kiire sinne pellolle on heti vapun jälkeen kylvämään  . Ehtisi kuulemma hyvin kun äitienpäivän aikoihin alottelisi.

Toissa päivänä, kun kävin vanhemmilla kahvilla, totesin vaan, että ei varmaan olis viljat vieläkään puituna, jos siihen äitienpäivään olisin odotellut  . Isä hörppi vaan kahvia ja noitui, kun aina sataa 

Ne lohkot joilta tehtiin kolmas sato, tehtiin onneks pari viikkoa sitten ennen kovimpia sateita. Samalla tuli korjattua emoille kakkossato.

Nyt vaan aiheuttaa päänvaivaa suojaviljaaan perustetut nurmet. Viljat puitu pois elokuun puolivälissä ja oljetkin kerätty, mutta...
Apila, ruokonata, englanninraiheinä, sekakasvusto maustettuna timoteillä, on jo sellasta 20-30cm pitkää  . Kärsiikö keväinen kasvuunlähtö, kun siihen jää tuollainen kuloheinä. Ai niin kasvusto saa jäädä peltoon, koska en meinaa pilata sitä rypemällä siellä näitten sateiden jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: Hammer - 25.09.12 - klo:22:41

Vähän sais kyllä kuivahtaa ennen kyntöhommia. Tulihan sitä vettä perjantai illasta maantai iltaan 63mm, mut jos se olis nyt vähän kuivempaa koko loppu syksyn. Viime vuonna kynnin viimeiset lohkot tapaninpäivänä, olikin parhaat kyntökelit koko "syksynä" ja mökkiläiset oli huuli pyöreenä, kun viettivät joululomaa ja meikäläinen oli kyntämässä 

http://www.youtube.com/watch?v=No3jbBH16to     

Hyvin se kyllä sujui kyntö tuolloin täälläkin päin, oikeestaan ihan leppoisaa hommaa kinkunsyönnin ohessa 

Vähän sais kyllä kuivahtaa ennen kyntöhommia. Tulihan sitä vettä perjantai illasta maantai iltaan 63mm, mut jos se olis nyt vähän kuivempaa koko loppu syksyn. Viime vuonna kynnin viimeiset lohkot tapaninpäivänä, olikin parhaat kyntökelit koko "syksynä" ja mökkiläiset oli huuli pyöreenä, kun viettivät joululomaa ja meikäläinen oli kyntämässä 

NHK-Keskuksella toimii ainakin mun mielestä hyvin. Eilen aamulla kävin liikkeessä (Jyväskylässä) hakemassa varaosia. Yhtä osaa ei ollut hyllyssä, sanoivat, että tulee huomenna postissa kotiin. Aamupäivästä kaartoikin Itellan auto pihaan ja toi paketin 

Tänään tuli käytyä... kun tuossa melko lähellä on.
Näyttelyn pääalue oli ihan hyvä ja siinäpä ne hyvät puolet ainakin mun mielestä oli.
Huonoja puolia oli sitten enemmän.
Ajattivat meikäläisen parkkiin aivan helvetin kauas ja joutu kävelemään sen pari kilometriä näyttelyalueelle. Sorakuopalla ei ollut juurikaan nähtävää, mitä nyt muutama helvetinmoinen hakkuri teki pienen kökön haketta ja sit se yks kaivinkone seulo hiekkaa.
Sitten se näytöshakkuupaikka  ... Ensin odottelee sen puol tuntii et se bussi tulee viemään sinne alueelle (neljä? bussia ajoi sitä väliä). Sit kävelet sitä tietä, jossa on sitä nyrkin kokoista sepeliä ja välillä näkyy joku kone pyörittelemässä jotain kalikkaa.
Silmiin pisti myös se että moni "varattu" paikka oli tyhjillään, varsinkin "etäkohteilla" 

Tuossa meidän kvernessä (7517) täytyy yleensä kerran tai kaksi kesässä putsata nuo kiristinrullat, kun niihin kertyy muovista sitä liimaa jonkin verran. Nyt siihen täytyi vaihtaa ensimmäisen kerran se muovin katkaisijan jousi, kun alkoi jättää muovin aina joskus katkaisematta. Tosin oli sillä käärittykin jo 14 vuotta, joten hyvin se on kestänyt. Kourallinen putkisokkia mennyt sekä muutama letku, siinäpä ne remontit  .

Olkea ja ruokohelpeä on tullut käytettyä. Välillä on myös käytetty turvetta ja joskus kutteria. Turvetta ostin tuossa pariviikkoa sitten nuppikuorman varastoon. Olkipaaleja on viimevuotisia jonkin verran ja eiköhän niitä kohta saa taas lisää. Helpipaaleja oon hakenut muutamalta viljamieheltä pellonlaidasta, kun ei ne enää oikeen Vapolle tunnu kelpaavan. Ovat tyytyväisiä, kun ei paalit ole seuraavaan kevääseen pellolla niin kuin Vapolla aina kävi.

Joskus muutama vuosi taakse päin, sain viljelyyn yhden lohkon, jossa kasvoi varmaan kaikkia mahdollisia rikkoja. Silloin tein myöhäisen syyskynnön, keväällä äestin ja annoin lohkon odottaa noin viikon. Tällä välin ehti hyvin tehdä muut toukotyöt. Sitten tein kylvömuokkauksen ja kylvin lohkolle ohran suojaviljaksi ja alle heinänsiemenen. Kasvusto korjattiin vihantana heinäkuun puolivälin aikoihin. Syyskuussa sai vielä melko hyvän rehusadon. Seuraavana keväänä oli todella puhdas ja tiheä nurmi  .

Sattui kerrankin niin, että sain vuokrapelto, koska yksi vanha isäntä kyllästyi katsomaan yhden "tukiviljelijän" viljelyä. Ei ollut tyytyväinen siihen ohdake-, savikka-, valvattikasvustoon  , tosin näkyi siellä hieman jotain kahukauraa. Tarjosi vuokralle, tosin sillä ehdolla, että siellä kasvaisi jotain muuta kuin em. kasveja. 

Eli kumpi olisi parempaa seoskasvustossa, herne vai härkäpapu. Ens kesäksi ajattelin laittaa noin 15 hehtaarille. Kasvusto korjattaisiin rehuksi. Lisäksi ajatuksena olisi laittaa joukkoon viljaa (vehnä?) ja ehkä hieman raiheinää.
Kuulopuheiden perusteella ainakaan hernettä ei kannata laittaa yli 60 kg/ha, mutta miten on härkäpavun kanssa. Mitä kannattaa yleensä näiden viljelyssä huomioida?

Ai niin, rehu syötetään appeen seassa liharotuisille sonneille, tarvitseeko ruokinnassa ottaa mitään huomioon.

Meilläpäin kävi yhdelle kaivinkonemiehelle siten, että lähti uudesta Volvosta radio, valoja, polttoainetta sekä muuta pientä. Sähköjohdot oli pätkitty ja koko homma oli viimeistelty tyhjentämällä jauhesammutin koppiin. Kaverin oli aika totinen kun meni aamulla työmaalle...