Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
MTK/kepun toimet heti EU-jäsenyyden alussa vaikutti suuresti Etelä-Suomen maatalouden alasajoon, mm. EU:n tänne määräämät investointituet pois jne jne jatkuvaa myyräntyötä
Monelta etelän tuottajalta jäivät investoinnit suunnittelun tasolle, koska MTK veti maton alta junttaamalla etelän investointituet pois.
Kaikki nämä etelän tukileikkaukset lähtivät Simonkadulta, EU ei niitä vaatinut.
Niin,mutta mitä v...ua ne investointituet auttavat jos se itse tuottaminen on tehty tappiolliseksi...
Iskra on asian ytimessä: jos toiminta itsessään on tappiollista, eivät investointituet auta. No, ehkä sen verran että tulee entistä komeampi konkurssi!
Tervetuloa ekskursiolle tänne B/C-rajan jakamaan maakuntaan: C-alueen puolella on Maaseudussa ilmoiteltu kuluvana talvena useammasta uuden pihaton avajaistapahtumasta. Hankkeiden kokoluokka molemmin puolin sadan lehmän. B-alueella onkin sitten ollut jo piiitkään hiljaisempaa. MUTTA 5 c/ltr tukierollahan ei ole mitään merkitystä! 
Ei sillä tuki erolla ole oikeasti mitään merkitystä.Se hupenee korkeampina rahtikuluina ja muina korkeampina hintoina pois.Kauppiaat on huolehtinu siitä että vaaka menee tasan
Nyt näyttää siltä,että maahenki tuottaa tulosta,kun saan raivioilleni täydet tuet.Ja hakijaryhmän etusija järjestys kun vielä,alle 40v ja kotieläintila.
kiitoksia Sirkka-liisa.
laitetoimittajilla on selvä intressi myydä nelirivistä pohjaa, koska siihen on kunnolla toimiakseen aina ympättävä automaattinen rehunjako. 6-7 vuoden välein tulee ostettavaksi mattoruokkijaa, täyttöpöytää tms. joten rakennusvaiheessa on hyvä luoda markkinat valmiiksi 
Taitaa se apevaunukin samassa ajassa aika pehmeeseen kuntoon mennä
tua 60 lehemää syä jo tuan 800 ja risat paalia?
Legendaarinen paaliväittely
Oletetaampa, että paalissa on 350 kiloa kuiva-ainetta, mikä on paljon. 35% ka-pitoisuudella paali painaisi toista tonnia=iso paali.
Saadaan 297500 ka-kiloa. Nuorikarja syö noin 6 kakiloa päivässä/nuppi, jos ei anna vapaasti tai laimenna oljella. Tuon lisäksi tarvii hiukan startteria ja rypsiä hiehoille. Lähtee 109500 ka-kiloa (juu-u, hiehot syö kolmanneksen rehuistanne ) Lehmille jää 188000 kiloa. Jaetaan 60 tulee 3133.33..kgka per vuosi. Kymppitonnin lypsävä tarvii noin 7 tonnia kuiva-ainetta (lypsy+umpikausi) vuodessa, joten 55% väkirehutasolla toi on ihan totta.
Jos paali on pienempi (niinkuin veikkaan) vr% on korkeampi tai tuotostaso matalampi
Adami osui lähelle, minäkin haluan arvata...
Laaturehun tuottamisesta kun on kyse, voisi ajatella korjuukerralla satoa kertyvän 2500 kg ka. 297 500kg ka : 2500 kg ka/ha= 119 ha korjattavaa alaa.
Tuo 800 paalia kun tehdään tuubiin,tulee toteutuneilla urakointitaksoilla paalauksesta ja käärinnästä tarpeineen kustannusta 8000€. Lisäksi niitto 119 ha x 25€/ha = 2975€. Paalien kuljetus pellolta käyttöpaikalle voidaan hoitaa monella tapaa, esim pölliauto ajaa tuota määrää, keskimatkalta 5km, 30 tunia x 70€/h = 2100 €. Virhekäymisen riski paalirehussa on niin pieni, että sitä ei käytännössä ole, joten säilöntäaineen käyttö ei ole perusteltua. Kokonaiskustannus siis 13 000€
Sama noukinvaunulla: Niitto+karhotus+noukkari 150€/ha x 119 ha = 17850€. Siihen lisäksi siilolle pyöräkuormaaja tms 40h x 50€/h = 2000 €. Noukinvaunurehu säilyy hyvin, kunhan se tehdään hieman kosteampana ja reilulla hapolla. Ko rehuerästa voisi tulla 1000 tn noukkaritavaraa johon happoa 5l/tn = 5000l x 1€/l = 5000€. Sitten tarvitaan vielä se varasto, siilo tms. varastointikustannusta muovi ym kuluineen voisi laskea vuositasolla 5000 €. Kokonaiskustannus siis jotakuinkin tuplat paalirehuun verraten.
9 metrin perhonen, 16 metrinen karhotin, ajosilppuri, 4 kärriä, niihin traktorit ja pyöräkuormaaja aumalle. 150 hehtaaria 10 tuntiin. Kauanko itse tai urakoitsia ajaa paalauskoneella sitä 150 hehtaaria? viikon vai kaksi?
Paljonko d-arvo laski siinä paalauksen sivussa.
No tulipahan paljon enemmän rehua,kun ei suotta hötkyile kiireen kanssa
Jos paalaimena muuttuvakammioinen Krone,nii paalin paino vaihtelee ihan luonnostaan jonkin verran.ja paalipöydällä oleva paali,on aina jonkun verran purkautunu,joten kyllä uudelleenlaskenta on ihan ok.
Voihan se toimia niinkin,et akaks laitetaan määrä x vaikka tuoresäilöttyä viljaa,ja sit muut komponentit automaattisesti.uudelleen laskenta on ihan välttämätön.
Kyllä sekoitin sen kestää,niinhän se putoo vaikka nostais traktorillakin.Halkaistu paali kiilautuu ruuvin väliin helposti,ainakin jäinen.
Mut tuskin siitä paalirehulla millään muotoa täysin automaattista saa.
Mut jokatapauksessa tarvitaan ohjaus järjestelmä joka osaa tehdä nk.uudelleen laskennan.Esim tehtävä seosmäärä olisi 2000kg,siihen tarvittais vaikkapa 1500kg säilörehua,ohjaus pyytää sitä 1,5 tonnia,pöytä lähtee käyntiin,ja pudottaa vaikka 1800 kg.
Tällöin ilman uudelleen laskentaa homma olis menny vituiks,mut grphics tässä vaiheessa pysäyttää sekoittimen,punnitsee tavaran tarkasti,tekee uudelleen laskennan,lisää muut komponentit reseptin mukaisiks,ja tekee appeen loppuun.
paali vaan on sellanen että sen käyttäytyminen ei aina ennustettavissa.
Joo,ei niitä kuoruja saa pysymään siellä kunnolla millään.Mut kyllä miettisin useamman kerran tämän katon laittamista,jos nyt olisin rakentamassa.
En saa kuvaa tänne,tiedosto liian iso,mut voin puhelimella halukkaille laittaa yv:n kautta.
Tehtaanmies eilen kyseli asiasta onko esteitä,ei kuulemma saa laittaa.
Meillä ei ole yhtään estettä.Eipähän tuo kestä ilmankaan.
Onko kaikilla kestäny Thermisolin valmistama ja suunnittelema katto?Itelle sattu aamulla,kun lumi tuli katolta,niin räystään kohdalta elementit väänty alaspäin 10m:n matkalta.Huomenna tulee tehtaan ukko käymään ja katsomaan.
Mut saattaapa niitä fiksumpiakin kattoja olla kun tuo,pitäähän nyt lumen kestää tulla katolta pois.
