Ettei vaan olisi mennyt ajoitus väärin? Vaikuttaisi siltä että ruiskutushetki on myöhäisellä. Mikä kone?

Auttaisi kyllä jos tietäisi mistä nyykkäristä on kysymys?

Kokeile vaikka seuraavaa, toimii -40, -60 ja TM ainakin useimmissa:

Vetokoukun nostotangot yläpäästä irti ja maahan makaamaan

Nostolaite aivan alas, jos ei kopin vivusta laske, käytä lokarien nappeja. Jos ei sittenkään laske, sammuta kone ja päästä ulkopuolisen nostosylinterin liitoksesta öljyä pois niin että nostolaite on aivan alhaalla.

Sammuta traktori, käännä hallintapaneelista kaikki nupit kaakkoon, eli ääriasentoon oikealle. Laske nostolaitteen vipu aivan alas jos ei jo ole.

Paina nostolaitteen pikahallinnan kytkintä alas jousta vasten ja pidä se siinä. Käynnistä traktori, päästä pikahallinnan kytkin keskiasentoon. Näytössä lukee CAL.
Moottoriin n. 1200 r/min.

Nosta nostolaitteen vipu aivan ylös, näyttöön tulee joko 0 tai 1. Odota rauhassa kun nostolaite tekee kalibrointiliikkeitä, lukemat suurenee ja lopuksi END.

Sammuta traktori, kalibrointi pitäisi olla valmis.

Muista tarkistaa vetokoukun tankojen oikea pituus.

Miten tehon lisäys onnistuu sameissa joissa on se sähköinen moottorin ohjaus, jonkinlainen pumppusuutinkone se vissiin on? Kyseessä silver w105 -04

Mulla on tuon Samen kaksoisveli Lambo 1060. Siihen laitettiin 130 hp ohjelma moottoriin pari vuotta sitten. Ei se ihmeitä vaikuttanut, ruokaa saa ainakin savusta päätellen riittävästi. Turbo laitetaan kevääksi niin katsotaan sitten mitä vaikuttaa.

Käytettynä ostin aikoinaan ihan samoista syistä kun sinäkin. 2000h ajetun 6-koneen sai halvemmalla kun 4-koneisen "laatumerkin" jolla ajettu yli 10000h. Lambo tuli taloon ns. kolmoskoneeksi. Apevaunua tuolla pyöritetään talvella ja lietepumppua ja ruiskua kesällä. On täyttänyt paikkansa noissa hommissa ihan kiitettävästi.

Yksi tuon koneen parhaita puolia on nelinopeuksinen ulosotto 540/750/1000/1300. Apevaunua on hyvä pyörittää 750 ulosotolla, kierroksia moottorissa n. 1800. Moottori on sitkeä ja pieniruokainen. Sähköinen moottorin säädin pitää kierrokset just eikä melkein. Tuo on hyvä ominaisuus mm. ruiskutushommissa.

Suurempia murheita ei ole ollut. Kytkin ja kytkinakseli on vaihdettu, paljon parjattuun ulosottoon ei ole tarvinnut kajota. Kone on ihan näppärä perustraktori, jota pystyy tarvittaessa korjaamaan itsekin, ainut sähköhimmeli on moottorin ohjaus mutta siinä ei ole ollut mitään ongelmia. Vaihteisto on ihan peruskamaa 5x4 suunnanvaihtajalla. Koppi on ihan OK, ilmastointi tosin puuttuu. Toinen puute on tuo tässäkin ketjussa mainittu käsikaasun puute. Sen olen korjannut vanhasta Nyykkäristä lainatulla vivulla, joka vaijerin kautta liikuttaa kaasupoljinta.

Käsikaasua korvaava "tamakotsi" on toisaalta ihan kätevä kun sitä oppii käyttämään. Siihen saa ennakkoon asetettua kaksi kierrosnopeutta jotka saa käyttöön nappia painamalla. Tuo on kätevä esim ruiskutuksessa, kun oikean kierrosnopeuden saa heti käyttöön ilman hakemisia.

On minulla parempiakin koneita kun tuo Lambo, mutta uskallan väittää että tuossa on kuitenkin hinta/laatu/käyttöominaisuudet aika lailla kohdallaan.

no emmäkää ny aiva tolloo...


tuollaanen siis....
http://tuotteet.etra.fi/main.html?nodeUid=2776583&catalogUid=2224442&parents=%7C2756597%7C2776569%7C2776573&path=1


lähti se, kuori kahtena palana, rikki män.. oli kuppa kiinnittäny aika tehokkaasti, lämpöjä en tohtinu liikoja antaa kun pelkäsin tefoja, kuori poks, sitte sai annettua iskunki molemmi päin ni sitte läks toki sorvasin ennemmin holkin puskehen vasten.. ei sitä näköjään saa ehjänä enää kun o istahtanu kii

Ei noita laakereita kyllä ehjänä pois saa. Murskan valssimyllyssä on tullut yritettyä. Saa olla tyytyväinen jos saa tuon kartion kierteineen pysymään ehjänä, eikä tarvitse vaihtaa muuta kun laakerin (a 250€ ). Laakerin vetäjällä voi yrittää, siis sellaisella jossa käpälät laitetaan sopivasti laakerin ulko ja sisäkehän väliin ja sitten liukuvasaraa tai ulosvetäjää. Tuolla voi saada irti, mutta pinnat ottaa kuitenkin itseensä eikä ennuste ole kovin pitkäaikainen. Sama koskee holkin hitsaamista heppaamalla laakerin sisäkehään ja siitä sitten liukuvasaralla, siinäkin pinnat ottaa itseensä. Tuho seuraa ennemmin tai myöhemmin.

Olen kylmästi vetänyt laakerin halki hitsipillillä, tuo on ainut keino mikä tuntuu toimivan. Laakeri on mennyttä mutta kartio kierteineen säästyy.

Tein vastaavan päivityksen vaihtamalla Tumen Potila Masteriin. Välirahalla olisin juuri ja juuri voinut saada uudet s-piikit. Muuttui muuten äes kerralla paremmaksi, vaikka ei tuo Tumekaan huono ollut.

Mulla on rehusiilot otettu tuohon käyttöön. Siiloja on kaksi leveys yht 12m ja pituus 14m. Tehtiin avattavat etuaidat ja portti keskiseinän perälle. Kuivitus on takaa. Homma toimii hyvin kun elukat kuivitetaan takaa, siellä paskapatja kasvaa n. 120cm korkeaksi. Karsinat tyhjennetään edestä, siis ruokintapaikka, perää ei ole tyhjennetty koskaan. Perälle kertyvän paskapatjan korkeutta voi säätää sillä miten kauas etuosa tyhjennetään. Tyhjennyksen ajaksi elukat ajetaan perällä olevasta portista toiseen siiloon. Sitten vaihdetaan. Normaalisti tuo peräportti on auki niin että voivat kulkea siilosta toiseen. Ruokintakourut ovat irralliset ja ne nostetaan tyhjennyksen ajaksi trukkipiikeillä sivuun.

Tuossa tilassa on nyt 30 n.400kg sonnia. olkipaaleja laitetaan kumpaankin karsinaan n. 3kpl/viikko. Pudotetaan vaan kokonainen paali, sonnit hoitaa kyllä levityksen. Ruokintapaikan tyhjennys on tarpeen n. kerran kuukaudessa. Hyvin toimii.

3130 jontikka kaipaisi uutta istuinta. Tahtoisi vähän tasokkaamman kun tuo alkuperäinen. Ongelmana on tuo tilan ahtaus, eli ainakaan tuollaiset penkit ei käy joita nykykoneissa on. Onko joku vaihtanut tai tietääkö muuten mikä penkki sopisi? Tarvikepenkeissä ei tahdo olla strategisia mittoja saatavilla eikä viitsisi yrityksen ja erehdyksen kautta mennä.

Tupakkia, siis sitä tupakka mitä vedetään filtterin läpi ei ole eläissäni mennyt kun kaksi kappaletta. Eli en tupakoi.

Hyvä sikari, hyvästä syystä on yksi elämän suuria nautintoja. Nytkin on "Montecriston punainen paholainen" odottamassa sitä päivää kun puinnit on puitu. Niin ja siihen tietysti kuuluu hyvää wiskiä mutta kohtuudella.

Kyllä näitä sattuu. Muutama vuosi sitten oli aika kun jouduin joka aamu "keräämään" kuolleita sonneja aidan päältä. Aita oli liian matala että olisi estänyt ylihyppimisen mutta liian korkea ylipääsemiseen. 

Miten tuo appeeseen siirtyminen olisi hyvä tehdä? Kerralla erillisruokinnasta täys-appeeseen vai jotenkin vaiheittain? Onko kukaan käyttänyt ainoana viljana kauraa appeessa, ja miten toimii? Olisiko perus viljan, rypsin,
Kivennäisten ja säiliksen lisäksi jotain mitä kannattaisi kokeilla heti esim. Optigen? Ja tekeekö proagriab suunnitelmilla
Mitään?

20 vuotta sitten mietin tuota samaa kysymystä . Päädyin siihen yksinkertaisimpaan ratkaisuun, eli samat rehut ja sama määrä mitä vuorokaudessa kului erillisruokinnassa, laitettiin apevaunuun. Kertarytinällä, ilman mitään siirtymiä ja yllätys yllätys, ilman mitään ongelmia. Nuo hifistelyt on pääasiassa rehukauppiaiden hyödyksi Aperuokinta ei niitä vaadi, perus-setti riittää. Säilis, kaura, rypsi, ruokintakalkki, suola, kivennäis-seos, siitä se lähtee ja sillä toimii. Sitten kun aletaan käyttämään ns. "sivutuotteita" silloin kannattaa ottaa laskenta-apua mutta silloinkin kannattaa miettiä että keneltä. Kokemuksesta voin kertoa että ei ainakaan rehufirmojen agenteilta eikä välttämättä kaikilta agrian tusinaneuvojiltakaan.

Tänään saatiin vasta puinnit päätökseen sateiden takia ja siksi suojaviljan kanssa perustettu apila + nurmi pääsi kasvamaan melkein viljan mittaiseksi.    Puimurikuski joutui puimaan pitkään (20-30 cm) sänkeen, että puinti edes ylipäätään onnistui. Heikentääkö sänki ensi kesän säilörehun laatua, vai onko se vain kosmeettinen haitta? Yksi vaihtoehto olisi tietysti ajaa jollakin kesantomurskaimella sänki silpuksi, mutta työtähän se lisää.

Anna olla vaan. Monen vuoden kokemuksella kerron. Pitkä viljan sänki auttaa talvehtimaan ja apilalla on juurivarastoissa energiaa. Ensi vuoden niittoon tulee vähän "kuloa" mukaan mutta siinähän tulee

Rapsauttaa varokkeen heti kun kääntää avaimesta. Vika tuli päälle kun kone tärähti kunnolla kuljettajan ajovirheestä, pihalla suuntaa vaihdettaessa.

Mulla oli Lambos kerran samanlainen vika. Purkasin puoli traktoria ja vikaa ei vaan löytyny. Ulosoton sulakkeen kans poltti. Loppujen lopuksi vika oli päävirtakytkimessä. Starttasi kyllä normaalisti mutta kun lähti käyntiin moottorin tärinä katkoi yhteyttä ja virta alkoi kulkemaan vääriä reittejä.

Mietin vaan että jos vika ilmeni täräyksessä, olisiko sama vika. Tai kopin maadoitusvika.

Kokeilisin myös irrottaa käsijarrun kytkimen ja ilmapenkin johdon ennen kun alkaisin enemmän purkaa.

Onko pöytä kahdella sylinterillä?

On

Elikkä Krone Combi 1500V multicut on ongelmana paalinpudotus käärintäpöydältä. Ongelmaa on esiintynyt uudesta alkaen ajoittain mutta nyt on selvästi pahentunut. Käärintäpöytä ei ikään kuin jaksaisi kipata paalia pois. Paalin saa pois kun pitää traktorin kierrokset n.2000 kun alkaa sitomaan paalia ja pudottamaan käärittyä. Joskus ei auta tämäkään vaan pakki päälle ja jarrulla äkkipysäys. Onko muilla samanlaista ongelmaa?

Mahdollisia vikakohteita olen kartoittanut; käärintäpöydän anturi, hydrauliikan paine, käärintäpöydän kolaketjun kireys, käärintäpöydän takatelan etäisyys/korkeus, käärintäpöydän pudotusasetusten muuttaminen. Mitä muuta?
Huoltogurut tuntuu lomailevan ja paalata pitäisi.

Neuvosta kiitollinen.

Verkkomerkillä on Kronessa väliä. Piipon sininen toimii suht. hyvin, hybridillä on koko ajan telan ympärillä. Parhaiten on mulla toiminut Nettex ja JD.

Kietominen väheni huomattavasti kun putsasin telat hienolla hiekkapaperilla. Kaveri pyöritti akkuporakoneella hihnapyörän päästä ja hyvä tuli.