Lainaus käyttäjältä: Milko - 20.12.12 - klo:15:30

Mitäs muuten luulette? Jos joku pikkumeijeri tekisi ison ison satsauksen tuotekehitykseen. Tulisi Valion markkinoille vaikkapa Gefiluksen kilpailijaksi? Esimerkit kun ovat näkyvissä niin kauanko Valio katselisi ennen kuin koittaisi enemmän tai vähemmän reilusti lyödä kilpailijan pois laudalta? Aika iso riski olisi pikkumeijerillä tuon tietäen?

Ketä sinä kusetat? Tietä tasoitetaan 3.5 kertaa valion kokoiselle arlalle.

Tarkottaako tämä nyt sitä, että jos jää laakereilleen lepäämään, niin ne jotka jatkavat kehittymistään, niin prkle niiden täytyy maksaa kompensaatiota pankollamakaaville...

Pankollamakaava kysyy että miten isoja riskejä pitäisi ottaa? Kun esimerkit Aito-maito ja tämä niin kyllä kertovat mitä seuraa jos yrittää kilpailla?

Lainaus käyttäjältä: Milko - 20.12.12 - klo:15:19

On se hyvä huomata että maailmassa on sentään vielä oikeutta ja oikeudenmukaisuutta ja lakeja valvotaan. Olisipa valvottu jo Aito-maito kahinoiden aikaan...

Laki ja asetukset ei ole sama kuin oikeus ja oikeudenmukaisuus eikä laki ole kaikille sama

Satamaidon porukka saattaa olla ainoa hyötyjä tästä.

En valita vaikka hyötyisikin. Tai siis ilolla otan vastaan kun hyötyy.

Mitäkö mieltä? Että maailmassa on vielä oikeudenmukaisuutta ja lakeja valvotaan...

Aika selkeästihän Valio yritti lyödä muut pois markkinoilta ottamalla tuottoa laajan tuotepalettinsa muista osista ja hinnoittelemalla purkkimaidot pohjahintoihin. 0-katteella.

Muuten tuo voitto / tappio kirjanpidossa niin taitava kirjanpitäjä on arvossaan. Taisi kuitenkin kilpailuvirastosta löytyä tarpeeksi ammattitaitoa tällä kertaa? Pieni esimerkki. Jos tuotepaletissa ei ole purkkimaitoja niin riittää kun jakeluauto käy kerran viikossa kaupassa viemässä juustot, jogurtit ja voit. Jos on purkkimaitoja niin on käytävä päivittäin. Silti kirjanpidossa jakelukustannus voi (en sano että on) olla jaettuna niin että jakelukustannus laitetaan kunkin tuoteryhmän liikevaihdon mukaan. Näin vaikka tosiasiallisesti purkkimaito aiheuttaa sen että jakelukustannus on 7x suurempi kuin se voisi olla ilman purkkimaitoja. Näin niin kuin esimerkkinä. Taitavat kirjanpitäjät ovat arvossaan.

Olisi tuo sakko voinut olla suurempikin, tuo 70 miljoonaa on vajaa 10% maitokatteesta eikä vie kuin noin 3 c/l tilityskyvystä.

Mitäs muuten luulette? Jos joku pikkumeijeri tekisi ison ison satsauksen tuotekehitykseen. Tulisi Valion markkinoille vaikkapa Gefiluksen kilpailijaksi? Esimerkit kun ovat näkyvissä niin kauanko Valio katselisi ennen kuin koittaisi enemmän tai vähemmän reilusti lyödä kilpailijan pois laudalta? Aika iso riski olisi pikkumeijerillä tuon tietäen?

Lainaus käyttäjältä: apemies - 20.12.12 - klo:14:04

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 20.12.12 - klo:13:58

Pikkuset sakot Valiolle:

http://yle.fi/uutiset/kilpailuvirasto_esittaa_valiolle_70_miljoonan_euron_sakkoja/6424876 

***Luvassa on vuosien oikeustaistelu, josta hyötyvät lähinnä juristit. Hienoa et suomalaiset virkamiehet tasoittavat kuopat hurrimaidon maailmanvalloitukselle...

Onkos tästä esimerkkejä, kuinka oikeustaistelu on vaikuttanut kilpailuviraston esityksiin, vai meneekö kilpailuviraston esitys useinkin sellaisenaan läpi?

Ja rahaa palaa...

On se hyvä huomata että maailmassa on sentään vielä oikeutta ja oikeudenmukaisuutta ja lakeja valvotaan. Olisipa valvottu jo Aito-maito kahinoiden aikaan...

Valion ja kilpailuviraston vääntö polkumyyntiasiassa tuskin ihan lähiaikoina päättyy. Syyte polkumyynnistä kulutusmaidossa samaan aikaan kun yritys häviää koko ajan kulutusmaidon markkinaosuuksia ei ole ilmeisesti ihan helpoin perustella niin pitävästi että ainakaan tuon tasoisia  sakkoja päästään jakelemaan.
Asian voisi käännellä niinkin päin että maitoa on pikkuisen pakko myydä aika edullisesti jos meinaa kilpailla markkinoista sellaisen yrityksen kanssa joka tekee kymmenkunta senttiä/ hankittu litra tappiota ulkomaisen jättifirman rahoituksen tukemana.
Satamaito on sitten vähän oma lukunsa, sille kulutusmaidon hintataso on paljon tärkeämpi kuin Valiolle tai Arla- Ingmannille, eikä ole isoveljeä joka lapioi rahaa kassaan jos se alkaa tyhjenemään.

Niin että se on sitten jotenkin hyväksytympää kun kotimainen markkinoita hallitseva määräävässä markkina-asemassa oleva firma tekee saman jutun. Laajalla tuotepaletilla ottaa ja kerää rahat muilla tuotteilla ja polkumyy sitten tuotepaletistaan ne tuotteet jotka ovat muiden ainoita tuotteita ja joilla pitäisi muiden kerätä se raha? Tulee tosiaan ihan Aito-maito -kahinat mieleen, systeemi on tuttu...

Mutta että näetkö mitenkäkin suuren eron sillä että kotimainen firma tekee ihan saman tenpun? Pumppaa rahaa kannattavista osista että saa muut sitten polvilleen hinnoittelemalla muiden markkinoimat tuotteet 0-katteelle tai jopa miinukselle? Mitä taas markkinaosuuden häviämiseen tulee niin siinä on muut pienemmät joita yritetään lyödä ulos Aito-maito -tyyliin aika lailla selkä seinää vasten. Kun ei ole muitakaan tuotteita joista sitä rahaa tulee niin on pakko laskea sen ainoan tuotteen hinta alemmas että tulisi rahaa edes siitä. Se sitten saattaa johtaa tappioihin jotka suurempi firma voi kattaa tuotepaletin muulla myynnillä, pienempi ei.

Tässä ketjussa on nyt ollut aika paljon siniklasien vaikutusta ja muuta. Ei muka ole määräävää markkina-asemaa eteläisen Suomen nestemaitomarkkinoilla ja muuta potaskaa... Ihan tulee AitoMaito -kahinat mieleen...

Otetaas ensin muutama tosiasia. Valion osuus maidonhankinnasta on noin 80%. Joten myös kaupoissa myytävistä maitotuotteista suurin piirtein tuon verran tai tuon osuuden voi olettaa olevan Valiolaista alkuperää. Tuonti vie tosin ilmeisesti Valiolta enemmän mutta Valio vastaavasti vie.

Mutta siis. Maitomäärän määräävän aseman lisäksi Valion tuotepaletti on ylivoimaisesti laajin. Jos Valio ei saa jostakin tuotteesta katetta niin se voi ottaa sen muualta. Vaikkapa nostetaan jogurttien hintaa ja myydään purkkimaito 0-katteella tai jopa tappiolla. Tämä taas johtaa siihen että pienemmän tuotepaletin toimijat tai vaikkapa pelkän purkkimaidon varassa elävät joutuvat vaikeuksiin. Näin on helppo hoitaa kiusallinen kilpailija pois markkinoilta. Strategia on jo vanhastaan testattu mutta nyt ilmeisesti kilpailuvirasto (jota ei tainnut edellisten kahinoiden aikaan olla?) ymmärtää miten homma toimii ja pistää Valiota edes jotenkin kuriin ennen kuin se polkuhinnoittelulla poistaa kilpailijat kokonaan markkinoilta.

Ylivoimaisesti paras ratkaisu minkä olen nähnyt ja kokenut on "sivustakipattava". Siinä oli maaston pinnan muotoja käytetty hyväksi, siilo tehty rinteeseen ja kunnon ajotie loivilla nousuilla ja kunnon kääntöalueella siilon yläpuolelle. Oli tosi kätevää ajaa viereen, peruuttaa leveällä peruutusalueella kääntäen kärryn pyörät peruutusestettä vasten ja kippi pystyyn ja se oli siinä. Ainoa ongelma oli jos meni vähän pitkäksi kun oltiin siilon jommassa kummassa päässä niin ylämäkeen peruuttaminen ei täydellä kuormalla välttämättä onnistunut, siinä piti olla tarkkana. Mutta kippauspaikalle saattoi ajaa kummalta puolelta vaan että ei sekään ollut ongelma, piti vaan tulla toisesta suunnasta. Siilo oli korkea mutta melko kapea, vähän tartti siirrellä siilossa sitä kippikasaa. Mutta jos itsellä olisi mahdollisuus tehdä vastaava niin heti tekisin.

Puhe Satamaidon 100 %:n omavaraisuudesta on täyttä itsensä pettämistä. Aivan kuin Arla/Igman/Hämeenlinnan  ym. joukkoon kuuluvat. Ellei Valio uhrautuisi viemään yksin Suomen ylituotannon, olisi teidän toimintanne yksipuolisine jalostusrakenteineen muutamassa viikossa loppu.

Päivän paras toistaiseksi?

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 18.11.09 - klo:19:01

Minä olen epäillyt että Ojala on asentanut rouvalleen Quite wean -läpän kun se (Ojala) on ollut niin pahalla tuulella jo monta päivää  Ihan tolkun mies yleensä, mutta miksi se nyt ruvennut tällaista jäpittämään 

Pikkusen löi vanteelle mulla toi Mehukolmion ja Satamaidon elvistely markkinaosuuden
ottamisesta Valiolta, saatana suoraan sanotaan että sieltä otetaan 

Markkinataloutta? ja miksi suuri ja mahtava markkinajohtaja Valio mitään välittäisi, eihän se edes huomaa tällaisia pieniä nakkikioskeja.

Mää tätä kans taas kauhiasti ihmettelen? Kylmämehut ovat siis selkeästi maidonjalostaja Valion ydinliiketoimintaa ja Valion kuuluu sillä alueella toimia? Hyvähän se sinällään on kun on aikanaan lähes monopolin turvin saatu rahoitettua maitopuolen tuotoilla mehulinjastojen alkuunlaittokustannukset niin kelpaa sitä sitten siinä pyörittää kohtalaisella katteella. Mutta auta armias jos joku muut toimija pyrkii samaan? Niin sehän on sitten selkeästi harhailua pois omasta ydinliiketoiminnasta täysin virheellisillä päätöksillä. En kyllä sitten millään ymmärrä tätä logiikkaa mikä Ojalalla on.

Tuosta voi laskukone vaikka laskea millaiset tukierot tulee tilalle jos on 50 ha peltoa josta puolet rehuviljaa ja puolet nurmea ja sitten 50 lehmän navetta. Voin vinkiksi laskea tuohon maitotuet 8500 keskituotoksella
                               12750 12750 34000 38250 51000 89250
ja jätän sitten laskukoneen pohtimaan että mistäköhän sitä tukieroa mahtaa oikein tulla ja miten päin se oikein mahtaa ollakaan?

Pikaisesti laskettuna eikös tuosta tule kasvipuolen tuet
                               34700 34700 30850 31175 31975 34525
siis tuolle 50 hehtaarin lypsykarjatilalle. Jäähän tuosta vielä tukieroa melkoisesti c-alueen hyväksi kun kokonaistuet ovat
                               47450 47450 64850 69425 82975 123775
jolloin tukiero jo c3:lle on lähes yhtä suuri kuin ab-tilan kokonaistuet ja c4:llä tukea lähes 3-kertainen määrä ab:lle?

Aimo teki niin mielenkiintoisen laskelman että ajattelin että täydennänpä vähän eli ajatellaan sitä 150 hehtaarin kasvinviljelytilaa ja viljelykierto sellainen että 20 ha nurmea, 20 ha rypsi, 30 ha mallasohraa, 30 ha vehnää ja 25 rehuohraa ja 25 rehukauraa ab/c1/c2, paikallissijainnista riippuen onnistuu tai sitten ei, esimerkiksi Iisalmen korkeudella viljellään vehnää. Ja sitten c3/c4 viljelykierto 50 nurmea ja 100 rehuviljaa. Tarkistakaa nyt joku nämä luvut mutta pikaisesti tuosta tulisi tukea
                               81840 82140 85640 84790 82150 89800.

Kyllä nyt minunkin pitää ihmetellä että missä on se VALTAVA tukiero ab-alueen hyväksi kasvinviljelytilalla kotieläintilasta nyt puhumattakaan vaikka kotieläintilalla tuo peltopuolen tukiero onkin vähän viljelykierrosta ja kasveista riippuen ab-alueen hyväksi? Alan vähän minäkin epäillä että laskukoneen matematiikka on opittu MTKn tukimatematiikan kursseilla?