Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 02.09.21 - klo:08:21Nopeasti kuivuu loppujen lopuksi maa. Muokkausvalmista jo ja kantaa.
Viime yönä oli eka halla, salossakin kuulemma ollu.
Nyt on hyvä kylvökeli.
Nopeasti kuivuu loppujen lopuksi maa. Muokkausvalmista jo ja kantaa.
Viime yönä oli eka halla, salossakin kuulemma ollu.
Mites ne kylvöt jakselee, itse sain kaikki viljat kylvettyä ennen näitä sateita, heinänsiemen kylvön muutamalle pikkulohkolle ehtii sit myöhemmin sateiden jälkeen.
Tasainen orastuminen varmaa sateiden ansiosta, ellei sitten kuorettumisia tule, mut nehän hoituu kevyellä ja nopeasti tehdyllä pintaäestyksellä.
Sen verran tullut vettä viime päivinä, että pinnan alla maa on nyt melko taikinaa. Sateet aiheuttivat myös sen, että ruoho lähti kasvamaan ja kuivuminen ja samalla toukoaika päättyi tälle vuotta. Jos sanoin taannoin, että maksimissaan 3cm kylvö, niin osui ennuste kyllä nappiin. Syvemmältä kurasta ei nyt jakseta ylös tulla. Ennustekin näyttää niin epävakaiselta, että jatkossakaan ei jyviä parane kovin syvälle haudata, vaikka myöhemmän kesän hellemahdollisuus takaraivossa ahdistaisikin. Ne idut täytyy vaan saada ylös sieltä ja siihen ei oikein muuta konstia nyt ole kuin matala kylvö.
Ruista ei kauheasti kylvössä näytä täälläpäin olevan. Jääntivilja on tehnyt niihin jonkinverran aukkoja. Ihan hyviltä nekin pääsääntöisesti näyttävät.
Syysvehnä ei enää hirmuisesti vettä tarvitse, eikä se toisaalta ihan helposti hukukaan. Tautitorjunta ennen kukintaa on yleensä paikallaan. Leipälaatua ei välttämättä kannata yrittäkään. Teollisuusvehnästäkin pääsääntöiseti saa kohtuullisen hinnan.
SS aina valittaa kuivuudesta, kuitenkin, tuossa sadetilastossa vuosilta 1981-2010 Salon seudun kohdalla on kaikkein tumminta, eli tuolla ajanjaksolla siellä on ollut sateisinta, muutaman muun seudun kanssa.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot
Oletko noin yksinkertainen vai esitätkö vain taitavasti? Tuo vuoden KOKONAISsademäärä tuolla alueella on kyllä suuri. Mutta kun sataa paljon elokuusta huhtikuulle ja sitten touko-kesä-heinä jolloin pitäisi sataa, niin on kuivaa kuin Saharassa.
No tuosta väitteestäsi pitäisi olla jotain tilastollista faktaa. Vähän epäilen että SS liioittelee noita kuivuusjuttujaan. Kun SS niin rakastaa tilastoja, niin vois sitten näyttää että noina vuosina 1981-2010 juuri kesäkuukaudet on olleet niitä vähäsateisimpia. Mitä en oikein usko. SS:llä on ehkäpä valikoiva muisti, mieleen on jääneet vain kuivat kesät, normaalisateiset on unohtuneet.
Voihan sitä uutisoida ja kun kaveri tykkää olla parrasvaloissa, niin mikäs siinä. Todellisuuden kanssa ei sillä ole mitään tekemistä, kun ei olla riippuvaisia massista. Sitähän kaverilla riittää.
Ala-Tikkurilan shellille ei ole jäänyt yhtään apulantasäkkiä, kun ruis kasvaa.
Mutta tavallisen viljamiehen arjesta uutisointi on kaukana. Toivottavasti nyt kaikki jutun lukijat sen
ymmärtävät.
Kai kaikilla on mahdollisuus viljelykiertoon?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.488413
Viljelykierto on kunnianhimoinen ja on kaikille hyvä esimerkki, jos vaan muillakin jusseilla olisi siihen mahdollisuus.
Kesäkuun sademääräksi jäi 45 mm.Yhdeksänä päivänä kertyi mittariin vettä,kuivuus alkaa näkymään paikoin.Etelä-Pohjanmaa,paukkuja riittää täällä .
16 mm Salon seudulla, paikoin vähemmän. Vähäsateisilla alueilla näkyy matala kasvusto, epäterveen tumma väri, kuihtuminen. Olisiko jokin ylisuolaisuuden aiheuttama oire.
-SS-
En kyllä ole havainnut, että rehevillä kasvustoilla olisi jäänyt sato tulematta muuten kuin glyfosaattiajautuman takia. Sen kyllä olen nähnyt, että kuivuuden vallitessa sato on jäänyt tulematta, ruiskutat mitä ruiskutat, tai olet ruiskuttamatta. Kosteampina vuosina loppuu lannoitus kesken. Valkuaissato ei silloin suurene yhtään, se vaan jakautuu massan ja valkuaispitoisuuden yhdistelmäksi.
On tautiainevalmistajien tiedossa, että tautiruiskutusten yksittäiset satovaikutukset saadaan näyttämään kovin hyviltä, kun valitaan sellaiset vuodet, joina on suuria ongelmia kosteuden aiheuttamien tautien takia. Tietenkin yhdistetään samaan pakettiin viljelykierron puuttuminen ja kyntämättömyyden vaikutukset. Eikä tehdä riittävästi kerranteita alueittaisesti eikä myöskään eri puolilla maata, koska se vain olisi liian työlästä. Silloin kun MTT vielä mittaili tautiainevaikutuksia savimaan asemillaan, lajike-erot olivat dramaattiset, ja monella kestävällä lajikkeella ei satoero ollut sataakaan kiloa. Asia oli oikeasti hankala monelle lääkenarkomaanilajikkeen markkinoijalle, ja sittemmin nämä vertailut on jätetty tekemättä, ja hyväntekijämme Basf ja Bayer ovat saaneet monopolin käppyröiden esittämiseen. Oheistan muistin virkistämiseksi mittaamani sademääräerojen aiheuttamat tuhansien kilojen keskisatovaihtelut. Vuosi 2016 näyttää poikkeavan trendistä; se johtuu siitä, että neljännes pinta-alasta, parhaat ja kosteimmat lohkot olivat sänki/apilakesannolla odottamassa syysrapsin kylvöä.
-SS-