Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
***Esim. Jobbari ei voi sietää ajatusta että dynavt on käytännössä helvetin hyvä kaikissa töissä.
Jos se olis 100% hydraulinen pakilla niin silloinhan täytyis olla jokin esim sakarakytkin mikä
kytkisi planeettapyörästön kokonaan pois käytöstä.
[/quote]
Josko antaisit esimerkin millä kohtaa olen mollannut pirkka fenriä tai jotain muuta merkkiä.
Jos vaikka rupiais arkistoa pönkimään niin ei tarvi koko nuoruuttaan viettää että nimimerkillä Timppa löytyy toisten merkkien vastaisia kirjoituksia.
Kysehän oli vain teidän ylhäisyyden väittämistä.
Joten itse itseäni toistaen kuten totesin tämän viesti ketjun ensimmäisessä puheenvuorossani
"Timppa älä puhu paskoo"
Rupeaahan se juttu taasen rönsyilemään Eli paljon puhetta ilman minkäänlaista faktaa.
Itse alunperin kommentoin timpan käsittämättömiin väitteisiin varjon pakituksen toiminta periaatteista, jotka olivat tasolla ettei emmännän värkistä voi tulla virtsaa tai muutakaan eritettä kun on käyttöominaisuuksilttaan niin ylivoimainen ja tuntuu kikkelistäkin niin mahottoman hyvältä.
On totta että alkusarjan varjoissa (Joihin ojanlan 700:kin kuuluu) ei pienenpään alueeseen voinut vaihtaa kuin alle 3 km/h vauhdissa, ylöspäin ei rajaa kuin ainostaa ei tiukkaa rajaa. Nykyisin tämäkin nopeus rajoitus on poistunut ja vaihto onnistuu kunhan vain ollaan kyseisen alueen nopeusalueella.
Olen tarkka myös termeistä.
varjossa on portaaton voimansiirto.
kilpailijoiden virityksissä on portaaton vaihteisto.
Timppakin voisi perehtyä ihan aikuisten oikeesti siihen pirkka fenrinsä toiminta periaatteeseen ennen kuin rupeaa kertomaan ehdottomia totuuksiaan sellaisille jotka ovat perehtyneet käyttämiensä laitteitten tekniikkaan.
En viitti väitellä viisaampieni kanssa.
On aivan totta että varjo teoreettisesti ei kulje täysin hydraulisesti vain noin 99 prosentin osuudella.
Aikaisemmin kysyin ainoastaa hydraulipumpun pienemmästä kulmasta pakkittaessa, mutta viisaammat voivat kertoa miksikö hydraulimoottori(tai moottorit sillä 900 sarjassahan näitä on kaksi)
eivät käänny mihinkään reversellä.
Se jolla on tieto voi *****illa, se kellä ei voi jauhaa paskoo.
Tuskin osaa ojalakaan selvittää.
Mitä nopeammin mennään sitä enemmän on mekaanista vetoa.
Sama myös pakilla ajettaessa.
Tuskin Timppakaan ymmärtää mistä puhuu.
*****illakseni kysyn että minkähän takia varjon voimansiirron pumppukulma on perittäessä pienempi kuin eteenpäin ajattaessa.
On se rankkaa kun tietää, ettei tarvi puhua paskoo.
Tuo on tietysti totta.Isoin periaatteellinen ero on että hydro84 on 100% hydraulivetoinen.Toteutettuna tuon ajan tekniikalla hyötysuhde=vetoteho,taloudellisuus yms asiat eri planettalta kuin nykyraputtomissa.
Kaiketi samaa luokkaa kuin Fendt pakilla.....
Fendt/Massikka portaaton menee pakilla ihan samal tavalla kuin etiäpäin.
Elikkä pakki ei ole sen hydraulisempi kuin etiäpäinmenokaan.
Elä Timppa puhu paskoo
Kyllähän sen hollanterin kuormitusanturin säätö/tarkistus on helppoa kuin lapsen lyöminen.
ohjain poksista vain kattelet kyseisen anturinarvot näytölle missä tämä näkyy sekä voltteina että pystypalkkina. Palkin kyljessä on raja arvot merkattu aakosin että oliskohan tässä tapaukksessa pyrkimys päästä B ja C väliin. Eliikkä toinen ruvvaa kyseistä jenka tankoa ja toinen tarkkailee monitorista arvojen muuttumista. Arvoa en muista ulkoa volteissa, mutta oliosikohan ollut jossain 6voltin kieppeillä. Voltti arvolla ei sinänsä merkitystä koska oikea arvo näkyy näytöllä graaffisesti.
Hankkii kokki pojan (KOCK&SOHN) paripyöränkiinnikkeet niin ei tarvi arpoo.
Mikäköhän olis hyvä?
Centaur
Topdown
Lemkkenin joku
Horchin joku
Joku muu?
Eihän 5000 tuntia ole kuin sisäänajo? Eihän se ole maksanu etes ihtiään takasi millään niille tunneille 
Metsäkoneillakin ajetaan 20-25 t h ennenkuin pannaan vaihtoon, yleensä lähtevät venäjän savotoille tai baltiaan...
Kyllähän toi väite sopii täpinöitsijöille, elikkä kyllä koneen pitää olla suurinpiirtein tienannut itsensä 5000 kohdalla.
Tämän jälkeen seuraavat 5000 mietitään vaihtoa.
On totta että etenkin metsäkone puolella tilanne on sairas sillä eihän voi olla taloudellisesti kannattavaa ajattaa kyseisen hintaisia laitteitta suorastaan naurettavan alhaisella hinnalla. Tällöin päästään yhtälöön että moto rupee tienaan vasta kolmannen konkurssin jälkeen.
Monessa kone hommassa niin sanotut freelancerit (täpinöitsijät)tulee pilaamaan markkinat.
Renkaan kokohan on monen summan kompromissi, joten sen joutuu ihan ite pähkäileen, mutta merkkinä Pirelli/Trelleborkki mielestäni joka paikan paarumina paras.
Niin miksei mikkeliini, sehän pelto pyöränä ehdoton mutta kuitenkin suhteessa järkyttävän hintainen etenkin 42 koossa.
Tällähän ei tietenkään niin suurta merkitystä jos rengasta kuluttavaa tieajoa vähän.
Juuri pirrelit hankkineena koossa 710/42 + 650/34
Näissä sarjan verollinen hintaero mikkeliiniin luokkaa 5000 ekua.
PS. JA nyt oikein näin sen paperilla että itsellä pelkkä rengaskulu per tunti yli 3ekua
asiasta vähän tietävänä en ymmärrä tätä vastakkain asettelua eri tyyppisten telineiden välillä.
Ainakin minä olen nähnyt pihatoissa kuin myös laitumilla ammuja kyljellään makaamassa, joista suurella prosentilla kaikki ovat nousseet täysin terveinä.(on muuten kova homma käydä hätistelemässä kaikki kylkimyyryt pystyyn jos vähänkin eläviä)
Kippaavan telineen voi hyvin heiveröisesti yhdistää vaikkapa rasvamonttuun, jossa haetaan parempaa ergonomiaa ja työturvallisuutta oli sitten kyseessä lehmä peltinen tainen elävä.
Jäi vastaamatta varsinaiseen kysymykseen.
Jos sulla on rakkori jos on manne pannuna, niin ei ole huolesta häivää.
kokemuksia ainoasataan 30 kilo/tuntia tai vähän rapiat
Suurin ero taitaa olla teknisesti että näistä vuosituhannen alkupään laitteista puuttuu poljinajo tai niin sanottu tms.
Ittellä o kylläkin käytössä teroituspenkki.
Todella hyvä laite tämmöselle kädettömälle, kun terät tulee aina kerta vedolla oikeasti teräviksi.
Aluslevy tuli hankittua myös paalaajan terille.
