Ei täällä kenelläkään ole aikaa olla kesken heinänteon.
***Ei ole totta. Urakoittijathan heinät tekee.
Niin taitaa... Ei vaan tiiä kumpi tulee ensin urakoitsija vai sade... Kyllä tämä on nöyrryttävää odottelua...
Sitä ei voi tietää.
Mutta molemmat yllättää asiakkaansa housut kintuissa, varsinkin tuo urakoitsija.
Olen miettinyt "saadakseni hyvän palvelun urakoitsijalta tai edes kohtuullisen", millainen on hyvä asiakas.
Yritän tänä vuonna näitä:
1. Tervehdin, kiitän ja olen muutenkin kohtelias.
2. Kun joudun jonottamaan (nyt jo kuukausi), käytän ajan hyödykseni miettimällä tulevaa (esim. mitä haluan syödä seuraavaksi)
3. Urakoitsijan saapuessa, kaivan lompakon ja ennenkaikkea rahat. Muistan kysyä käykö S-bonus kortti. Kun urakoitsija kertoo ettei hänelle käy S-bonus, niin esitän hölmöä siis olemalla ihan luonnollinen ja alan tinkaamaan paalaushintaa.
4. Yritän unohtaa tyhmät ja turhat vitsit. Hän on jo kuulleet ne kesänmittaan kaikki. Kuten vitsi: "rahalla vai luonnossa". Kyllähän urakoitsija rahaakin tarvitsee...
5. Yritän kuunnella mitä urakoitsija minulle sanoo! Todella vaikeaa, mutta en ainakaan vastaa joo, jos kysymys alkaa kumpi -sanalla.
6. Yritän muistaa, että urakoitsija ei ole syy minun huonoon päivääni. Se ei ole myöskään urakoitsijan vika, jos paalit joudutaan käärimään kolmeen kertaan tai paali jumiutuu kammioon. Huutamalla ja räyhäämällä en voita mitään. Yritän muistaa kehua claasia. Sehän on maailman merkki!
Käytiin oikein leipomossa kahvillakin... Voi sanoa, että taas maistuu...
