Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
En tiedä millainen juuri Nokan kahvoissa on. Noissa omissa, hydefirmasta hankituissa viidessä kahvassa se muovikappale on hyvin yksinkertainen laitos. Tasapaksu pala jossa on reikä akselille ja jousiliuskat ruuvilla kiinni kahta puolta.
Omalla kohdallani tulisi varaosa varmaan tehtyä itse, sopivasta muovilevystä työstäen tai sitten 3d-tulostimella avittaen. Mulla tietysti on mahdollisuus vaikka jyrsinkoneenkin käyttöön, joko manuaali tai cnc... mutta kyllä sen varmaan vähemmälläkin tekniikalla aikaan saisi - vaikka rautasahalla sopivasta levystä.. iltapuhteella :-)
Mä olen vetänyt epämääräiset nurmikynnökset ekaksi kerran lautasmuokkarilla. Ei nouse yhtään turvetta ja painaa ja leikkaa satunnaiset tömpyrät matalaksi.
Siitä on hyvä sitten jatkaa piikkiäkeellä varovasti.
Näin siis kun kuusen alla oleva 60-luvun hankmo ei houkuta mutta lautasvehje löytyy.
Yritin eilen liittää yhden digilehden artikkelin tänne Massikasta. Ei onnistunu käyttäjästä johtuen. Jutussa oli Massikka 7XXX, jarrut porsi metallia hydrauliikkaan. Nyt on ollut vähän yli vuoden korjaamolla, kolmannella, ei toimi vielä. Maahantuojan omia tai sopimuskorjaajia kaikki. Kokoajan työn alla. Vuosimalli 2008 ja tunteja 4800.
Paljonko maksaa? Tuleeko edes kuntoon? Hyviä kysymyksiä myös etuperän kanssa.
Kuulostaa oikeastaan käsittämättömältä. Riippuu varmaan paikkakunnastakin.
Minullakin oli tekijän kannalta melkoisen hankalan puoleinen remontti aikoinaan, mutta kyllä huolto teki siinä parhaansa.
Ei edes kestänyt kohtuuttomia vaikka sanoin että sillä ei ole ollenkaan kiirus, voi tehdä vaikka täytetyönä jos se auttaa. Tämä siis Lahden alueella. Kyllä mulle jäi täkäläisestä huollosta sellainen kuva että voin luottaa jos isompia murheita vielä tulee. Toistaiseksi ei ole tullut.
Onkos kellään muuten hajua, millainen tuo korjaussignaali on? Meinaan siis protokollia sun muita.
Tarkoitatko mitä korjaussignaalia? Tuossa tietoa esim EGNOSista pääpiirteet (luvusta 4 alkaen):
https://egnos-user-support.essp-sas.eu/new_egnos_ops/sites/default/files/library/official_docs/egnos_os_sdd_v2_2.pdfYleistä RTK-protokollista:
http://lefebure.com/articles/rtk-correction-data-formats/Eläköön standardointi.... kai noista ainakin yleisistä löytyy speksit, tiedä sitten esim Trimblen ikiomasta.
Kenellä meni mitäkin sekaisin ?
Automaattiohjausjärjestelmä = omena
automaattiohjaus = banaani
Noista itse tehdyistä äkeistä olen samaa mieltä.
Minä ainakin tarkoitin alussa vain ajo-opastinta ja sen korjaussignaalia. Sitten juttuun liitettiin myöhemmin myös automaaginen ohjaus.
Niin, Geefirman miehillä kun on kerran oma verkko olemassa, niin tyhmäähän se on alkaa suosittelemaan kiinteitä tukiasemia. Kannattavampi bisnes myydä käyttöoikeuksia.
Tukiasemasta muuten, se on myös yksi tymimmistä investoinneista jonka tila voi yksinään tehdä. Siihen ei kovin montaa asemaa vaadita jotta peitto olisi jo melkoinen ja sen alla olisi kevyesti monta potentiaalista käyttäjää. Joku jollain kohdealueella itse ylläpidetty verkko olisi mitä loistavin kimppakohde, koska signaalia voi myydä ydinryhmän ulkopuolellekin.
Tuollainen tukiasema kantaa kai optimaalisesti sijoitettuna muutaman kilometrin säteellä jos aakeeta laakeeta ympäriltä vaan löytyy.
On ollut joskus omana ideana tehdä oma korjaussignaali. Periaatteella tunnettuun kiinteään paikkaan vastaanotin joka ottaa taivaalta sijaintinsa. Sitten laskee todelliseen paikkaansa nähden havaitun virheen ja välittää sen sopivalla radiotiellä lähellä liikkuvalle vastaanottimelle (koneen opastin). Tämä sitten korjaa itse samaan aikaan itselleen taivaalta saamansa tiedon tuolla samalla korjauksella.
On vaan jäänyt ajanpuutteen vuoksi protoilematta - ja näillä näkymin taitaa jäädäkin. Saattaisi kuitenkin saada aika edullisesti suhteellisen tarkan opastimen. Samaan ideaanhan nämä virallisetkin korjaussignaalit perustuvat, niissä virhe mitataan ja määritetään vaan vähän kauempana ja yleisemmin ja jaetaan sitten laajemmalle alueelle käytettäväksi.
Tuollainen tukiasema kantaa kai optimaalisesti sijoitettuna muutaman kilometrin säteellä jos aakeeta laakeeta ympäriltä vaan löytyy.
Kevyesti saadaan 30 - 40 km kantama.
Tää kuulostaa samankaltaiselta kuin leveän pyöräjoustopiikkiäkeen tekeminen itse....saa halvemmalla. Kait niitä ite rakennettuja automaattiohjausjärjestelmiä olisi putkahtanut julkisuuteenkin jos niitä oikeasti olisi.
Joku ne kaupallisetkin on tehnyt. Ei varmaan joka miehen kannata projektiin ryhtyä, mutta jos pöydällä pyörii erilaisia gps-moduleita, niihin sopivia korttikokoisia mikro-ohjaimia sekä lyhyen kantaman lähetin-vastaanotin-moduleita ynnä vielä jotakin näytöksikin etäisesti soveltuvaa, ja lisäksi vielä kehitystyökalut ja jonkinmoinen taito käyttää niitä niin ei tuo ajatus nyt aivan pölhö ole. Äkeen tekemistäkin saattaisi harkita jos olisi runko, piikit, ja pyörät jo pihalla valmiina...
Ei se ohjauskaan rakettitiedettä ole, propoventtiili ja asentoanturi vaan ohjauspiiriin. Ongelma on saada softa laskemaan ja suodattamaan järkevä korjausliike ja liikkeen nopeus kun ollaan harhautumassa suunnasta 7,7 astetta. Siinä tarvitaan muutama parametri mukaan...
Harrasteenakin väkerretään kaikenlaista :-)
Niin, Geefirman miehillä kun on kerran oma verkko olemassa, niin tyhmäähän se on alkaa suosittelemaan kiinteitä tukiasemia. Kannattavampi bisnes myydä käyttöoikeuksia.
Tukiasemasta muuten, se on myös yksi tymimmistä investoinneista jonka tila voi yksinään tehdä. Siihen ei kovin montaa asemaa vaadita jotta peitto olisi jo melkoinen ja sen alla olisi kevyesti monta potentiaalista käyttäjää. Joku jollain kohdealueella itse ylläpidetty verkko olisi mitä loistavin kimppakohde, koska signaalia voi myydä ydinryhmän ulkopuolellekin.
Tuollainen tukiasema kantaa kai optimaalisesti sijoitettuna muutaman kilometrin säteellä jos aakeeta laakeeta ympäriltä vaan löytyy.
On ollut joskus omana ideana tehdä oma korjaussignaali. Periaatteella tunnettuun kiinteään paikkaan vastaanotin joka ottaa taivaalta sijaintinsa. Sitten laskee todelliseen paikkaansa nähden havaitun virheen ja välittää sen sopivalla radiotiellä lähellä liikkuvalle vastaanottimelle (koneen opastin). Tämä sitten korjaa itse samaan aikaan itselleen taivaalta saamansa tiedon tuolla samalla korjauksella.
On vaan jäänyt ajanpuutteen vuoksi protoilematta - ja näillä näkymin taitaa jäädäkin. Saattaisi kuitenkin saada aika edullisesti suhteellisen tarkan opastimen. Samaan ideaanhan nämä virallisetkin korjaussignaalit perustuvat, niissä virhe mitataan ja määritetään vaan vähän kauempana ja yleisemmin ja jaetaan sitten laajemmalle alueelle käytettäväksi.
ja se tarkoittaa; 
Rapistunut, kuivunut, lahonnut... yleensä ajan seurauksena.
Tiivisteestä puheen ollen vanhuuttaan murentunut, kovettunut, heikentynyt, vioittunut jne.
Täälläpäin sanotaan perstaantunut.
Aivan oikea ohjehan tuo on...
Itse ärteekoo ei ole ongelma hinnaltaan, vaan sen ympärille kasattu opastin/automaattiohjausjärjestelmä.
Kannattavaksi se on vaikea saada. Tai mahdoton. Ihan oikeasti. Ei millään torjunta-aine, lannoitus, ajolinja jutuilla saa niin paljoa säästöä, että siitä olisi hyötyä. Näillä pinta-aloilla.
Mutta työtä se helpottaa helvetisti.
Ja onhan toisaalta ruiskuihin ja muihin härveleihin sitten mahdolista laittaa vibstaakeja gepsin mukaan toimivaksi. Ja kameraohjatut harat, niitä ei välttämättä tarvitse ostaa ollenkaan, jos nyt sellaista haluaa ostaa. Haraa voi ohjata itsekin, kun raktori menee samoja jälkiä vuodesta toiseen.
Urakoinnissa voi hyvinkin kannattaa. Jos esim ruiskutettava ala vuodessa lähestyy tuhatta ha. Lisäksi vierailla lohkoilla etu on suurempi kuin tutuilla ja itse kylvetyillä.
Jos harassa on sellainen taimen kiertävä pyörähtävä terä, niin silloin kaivataan vielä kameraa löytämään se taimi. Mutta eipä tuollaisia ole kuin spesiaaliviljelijöillä. Ihan fiksu juttu sinänsä.
https://www.youtube.com/watch?v=qaxwJQ0_FwM
Aihetta sivuten, paljonko tuollainen keksintö vaatii voimaa että sen saa kipattua / takaisin pystyyn?
http://www.ajtuotteet.fi/turvallisuuteen/tynnyritarvikkeita/tynnyriteline-300-kg/462152-3110561.wfTuollainen pelaa kevyesti mutta hintaakin jo eri lailla:
http://www.ajtuotteet.fi/turvallisuuteen/tynnyrien-kasittelyyn/tynnyrikarry-universal/462151-5156784.wfOlen joskus nähnyt toisenlaisenkin, pidempirunkoisen tuota ekaa muistuttavan mutta en nyt muista missä :-(
Tietysti näppärä rakentaja tekee iltapuhteena moisen ihan omin pikku kätösin...
Nimimerkki 'pitkä rivi tynnyreitä'.
Hei ihan oikeasti, miksi pitäisi ostaa uusia raktoreita, jos niissä on tuollaisia vikoja.
Uudella tarkoitan 90-luvun alusta eteenpäin.
En olisi aivan noin jyrkkä.
Minä ainakin otan mieluummin 10 tunnin urakkaan pihasta sen vetäjän jossa kuluneella polvella ei tarvitse koko ajan polkea jäykkää kytkintä, jossa ei vaihteen vaihtoa tarvitse osata suunnitella 3 pykälää etukäteen mäen jyrkkyyden mukaan, jossa voi kuunnella radiota ilman kuulosuojaimia, jossa hydrauliikan hallinta ei ole epämääräistä (kiitos jumittavien vaijereiden ja lonksuvien vipstaakien) eikä tarvitse valua hikeä kun ilmastointi toimii ja pölyt ja melut pysyvät ohjaamon ulkopuolella.
Mutta arvon valmistajat voisivat niissä sähköhimmeleissään tutustua hieman enemmän koviin olosuhteisiin tarkoitettuihin ratkaisuihin ja komponentteihin. Vaikka ne saattavat maksaa 20% enemmän kuin halvimmat vastaavat. Myös rakenteiden toteutuksiin saa kohdistaa enemmän huomiota ja mm. siihen että liittimet ja olennaiset komponentit olisivat mielellään jossakin suojatussa, kuivana pysyvässä paikassa... ja esim ohjaamoon tulevat isot 'runkoliittimet' sellaisella rakenteella että ne voisi tarvittaessa kohtuullisella vaivalla vaikka vaihtaa. Mikään ei ole sen ärsyttävämpi kuin tulipellissä oleva x+19 napainen kummallinen liitin joka on hapettunut piloille ja pinnit 'kadonneet' mutta sille ei oikein voi tehdä mitään purkamatta puolta konetta ja vaihtamalla koko johtosarjat samalla.
Noita sähköpuolen virityksiä kun katselee niin tulee välillä mieleen että ihme että toimivat pitkään niinkin hyvin kuin toimivat.
Alkavat nuo ehdotukset olla huipputasoa :-)
Mutta siltä minusta kuulostaa että jossain on nyt joku menee pahasti pieleen. Oikosulkuun / maihin. Kannattaa pitää jauhesammutin saatavilla kunnes syy selviää.
Sähkökuvatkaan eivät välttämättä hirveästi auta jos kyse on jonkun lisäämästä viritelmästä :-(
Päävirtakytkin ei ole huono keksintö.
5 A tarkoittaa esim tehokkaan työvalon palamista. Vertailun vuoksi perinteinen 55 W hehkulankapolttimo ottaa noin 4,5 A / 12 V .
Tuo kuorma tyhjentää jo akun jos se on vuorokauden päällä.
Voihan se kuorma olla jokin lyhyt sysäys joka polttaa liian pienen sulakkeen mutta loppuu muuten samantien.
Valtroissa oli/on näitä sähköllä ohjattuja päävirtakytkimiäkin, mutta jos tuossa ei sellaista ole niin sitten ei....
