Lainaus käyttäjältä: timotej - 07.02.20 - klo:09:26

Kyllä sianlihaa tulee hyvin nopeasti lisää, jos hinta vähänkään nousee.

No tosi nopeasti.  Ensikkoa voi alkaa siementämään jo 8 kk iästä alkaen, siihen kantamisaika 117 pv ja sitten possu saattaa kasvaa teuraskuntoon puolessa vuodessa = 18 kk.

Sisäistit juuri sikasylkin ytimen? Tuohon kun vielä lisää rakennuksen rakennusajan niin aletaan olla likellä.

Milloinkahan joku tutkija tai tohtori tekee havainnon siitä, että kyllä lihaa tiskille tulee tuottajan saadessa paremmin hintaa tuotteestaan. Miksi kummassa markkinalait ei toimisi elintarviketuotannossa?

Itse asiassa ns sikasykli on taloustieteen ja professoreiden hyvin tietämä. Taloustieteen ja teorioiden eräs malliesimerkki. En nyt löytänyt parempaa linkkiä.

http://harhala.blogspot.com/2010/11/

Se 10% haamuraja lähestyy kovaa vauhtia.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006397535.html

"Kommentti: Kellot soivat keskustan Kulmunille – 10 prosentin haamuraja häämöttää Ylen katastrofigallupissa"

https://yle.fi/uutiset/3-11193715

"Ylen kannatusmittaus: Keskustan kannatus sukeltaa jälleen, vihreiden suosio kasvaa ja perussuomalaisten kannatushuippu takana"


Saapa nähdä, mitä seuraavat kertovat. Veikkauksia? Onko Kulmuni keskustan puheenjohtaja vielä elokuussa?

Mistä  varat ,   ruotsissa ei ole varaa  tuollaiseen.   Aika nopesti  töihin  se nostaa työllisyys %  Ruotsissa.   

Siis sehän on kepun tavoite ja unelma, että lapset kasvatetaan perheessä kouluikäisiksi. Eivät saa lapset turhia uusia vaikutteita muualta.

Eiköhän ne noi tulot ainakin perustu johonkin muuhun kuin omaan ilmoitukseen tai ainakin niitä lukuja suhteutetaan veroilmoituksiin. Lisäksi jos vastailee "mitä sattuu", niin tilastotieteen ja tilastoinnin tarkoitus on eliminoida liikaa poikkeavat havainnot tai asettaa niiden merkitys pienemmäksi.

Pahimmat käsin repien, pumppuhapottimen työntäessä happoa vielä silloinkin kun tukos on tosiasia, tai ainakin virtausmittarin ja suutinten välisen letkun valuessa tyhjäksi. Ps. tarviiko kukaan pientilan  hyvin säilöttyä jf 80 silppuria

Siitä on aikaa se 35 vuotta noin, mutta käsivarressa on edelleen sellainen 5*1 senttiä karvaton valkoinen kohta. Happo poltti niin pahasti, että meni ihan mustaksi hiileksi. Käsivarteen happoa ja ei vettä huuhtomiseen missään, kesti ainakin vartin verran ennen kuin sai huuhdottua ja vahinko oli aika syvä ja paha. Mutta että kyseisestä laitteesta on positiivisia kokemuksia.

Ai se on siis sittenkin totta? Minä luulin, että se oli vain huhua. Meinaan se, että Valio lopettaa kokonaan maidon vastaanoton tiloilta, jotka eivät täytä vastuullisuuskriteerejä. Oliko se 2021 alusta loppuu? Olkoon E-luokassa eli ei, mutta jos tuotanto-olosuhteet eivät ole kohdallaan, niin maitoa ei enää oteta vastaan.

Onhan näitä joskus mietitty. Ei ne tuet 60 % liikevaihdosta ole. Turhaan kellään sen takia jöpöttää.

https://yle.fi/uutiset/3-10396691

Omituisista syistä sullakin jöpöttää? Mutta tuosta linkistä

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&ved=2ahUKEwjmo5Tr-qXnAhUyzqYKHck9D7sQFjACegQIARAB&url=https%3A%2F%2Fmmm.fi%2Fdocuments%2F1410837%2F4961219%2F2019%2BHA%2Btulostavoitteet.pdf%2F22c3af97-e8c2-5cee-3433-ab622695cf78%2F2019%2BHA%2Btulostavoitteet.pdf&usg=AOvVaw3QYty-7BLpyN19sEka7FQ1

löydät Jari Lepän allekirjoittaman dokumentin, jonka mukaan maataloustuotannon arvo on ollut 3,820 - 3,370 - 3,290 mijardia euroa vuosina 2015 - 2016 - 2017. Kun tuet samaan aikaan ovat noin 1,9 - 2,0 miljardia euroa, niin aika tarkkaan ne tuet ovat 60% aikaansaadun tuotannon arvosta. Onko se sitten liikevaihto niin on eri juttu.

Lainaus käyttäjältä: JäyhäJököttäjä - 27.01.20 - klo:20:17

Lainaus käyttäjältä: Härö - 27.01.20 - klo:10:12

Siitähän se poru syntyisi, jos ruoka maksaisi tuotantokustannusten verran. 

Niinpä, mutta kenen tuotantokustannusten. Poru varmasti syntyisi, mutta tuskin kuluttajien toimesta, kuten tunnut toivovan. Meidän täytyisi saada laskettua tuotantokustannukset vähintään tasolle Saksa, Ranska, Hollanti, Tanska ja koska tukitasomme on sellainen, että tuotantokustannus on sama kuin tuet, niin kustannuksista pitäisi karsia puolet pois. Varmasti poru syntyisi.

Poruhan syntyisi myös kuluttajien toimesta,  jos joutuisivat maksamaan tuontiruuasta nykyistä kovempaa hintaa. Mutta se maksaa joka syö.

Saat vapaasti uskoa noin, jos se helpottaa. Mutta jossakin Tanskassa tuki on luokkaa 5% tilojen liikevaihdosta vs kun meillä se on luokkaa 60%. Jos tuo tuki häviäisi Tanskasta ja tanskankinkku tai Arlan tanskalainen juusto kallistuisi tuon 5%, niin eivät kuluttajat sitä juurikaan huomaisi, ainakaan niin paljon, että siitä porua syntyisi. Sen sijaan, jos meillä häviäisi tuo 60% liikevaihdosta, niin uskoisin siitä syntyvän melkoisen porun. Mutta oletko mitä mieltä?

EU-aikana hehtaarikohtainen fosforilannoitteiden käyttö on alentunut runsaasta 30 kg:sta alle 10 kg:aan ja typpilannoitteiden 115 kg:sta alle 80 kg:aan hehtaaria kohden. Tämän muutoksen seurauksena fosforitaseet alenivat  noin 60 % ja typpitaseet 35 %. Lannoitteiden osalta karjalannan käyttö on suurin pullonkaula. Koko lantamäärän ravinnesisältö pelloille tasaisesti levitettynä tuottaisi fosforia hehtaarille noin 8 kg ja typpeä lähes 50 kg. Nyt koko lantamäärä käytetään vain karjataloustilojen pelloille, noin 30 %:lle peltoalasta.

Kun tilat kasvavat, niin karjatiloille kaivattaisiin "lannoitetehtaita", niin ettei levitysalan puute aiheuta ylilannoitusta.

Alat olla ongelman ytimessä. Ongelma on se, että osassa pelloista on päästy siihen, että fosforitase on lähellä +-0. Osassa taas fosforia menee vesistöihin että rapina kuuluu.

Siitähän se poru syntyisi, jos ruoka maksaisi tuotantokustannusten verran. 

Niinpä, mutta kenen tuotantokustannusten. Poru varmasti syntyisi, mutta tuskin kuluttajien toimesta, kuten tunnut toivovan. Meidän täytyisi saada laskettua tuotantokustannukset vähintään tasolle Saksa, Ranska, Hollanti, Tanska ja koska tukitasomme on sellainen, että tuotantokustannus on sama kuin tuet, niin kustannuksista pitäisi karsia puolet pois. Varmasti poru syntyisi.

Oletteko harrastaneet peltojen jyräämistä suorakylvön päälle? Siitäkin on ilmeisesti etua tietyissä olosuhteissa.

Suorakylvön glyfottelua jaksan ihmetellä. Mielestäni sitä juolavehnää ei pitäisi sinne tulla, kun maa on käsittelemätöntä. Perinteisessä, äkeellä tulee vedeltyä pellon reunoista ja kulmista vähän kaikkea liikkeelle, vaikkei pitäisi. Olen nyt lähtenyt sille tielle, että glyfon tilalla koitetaan käyttää valikoivia rikkaruohomyrkkyjä kuten Attribut superia. Vehnällehän nuo käytännössä ovat, mutta sitä kun tulee aina olemaan kierrossa, niin pitäisi mennä kaikki pellot läpi ennemmin tai myöhemmin. Kollega on tätä nyt harrastanut muutaman vuoden, kun kyllästyi glyfon heikkoon tehoon syksyllä. On ollut kovasti tyytyväinen, eikä ole glyfosaattia käyttänyt. Joka tapauksessa tässä taitaa olla valikoivat aineet edessä, kun glyfosaatti täälläkin varmaan kohta kielletään.

Syksyllähän glyfon teho on paras mahdollinen, ei sen parempaa ajankohtaa olekaan. Niin siis kun ruiskuttaa ennen puintia.

On.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 24.01.20 - klo:08:34

mistä sen näkee??

Ehkä sen sit tuntee.

Musta tuntuu? Sitä ns lätkämailamallia on paljon kritisoitu, mutta trendistähän sen näkee. Jos nyt otetaan vertailukohtaa vaikka jalostuksesta, niin siinähän yksittäinen eläin on aina jotain, mutta se mitä seurataan, on trendi. Valitaan joku tavoite ja valitaan sitä parhaiten toteuttavat yksilöt. Ja sen jälkeen seurataan sukupolvi sukupolvelta miten käy. Mikä on trendi, paraneeko tuotos, korjaantuvatko jalat jne. Joskus huomataan, että ei ja on palattava takaisin ja niin edelleen.

Mutta tällä hetkellä kun seurataan säätä, niin näyttää siltä, että trendi menee tiettyyn suuntaan. Koko ajan lämpenee, jäätiköt pienenevät, sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Se on trendi. Ja se viittaa siihen, että ilmasto on lämpenemässä. Voidaanko sille tehdä mitään ja voidaanko palata takaisin ja muuta on toinen asia, mutta trendi on selkeästi tietyn suuntainen. Vaikka jotkut väittävätkin, että dataa on muokattu ja vääristelty ja jopa väärennetty.

Tulihan se päätös sieltä. Vanhasta linjastosta jäi poistamatta vajaa 7 milj€ https://preproduction.hkscan.com/fi/uutishuone/press-releases/2020/01/hkscan-investoi-siipikarjamarkkinan-c3544976/

Se on Terolle potkut ilman irtisanomisaikaa jos toi homma menee munilleen. Jos siis on enää pystyssä firmaa, joka ne potkut voi antaa. Toi alaskirjaus lisättynä entisiin tappioihin on aika paljon. Tero ei niihin ollut syyllinen, mutta jos tämä investointi kohtaa vastaavia käynnistysvaikeuksia niin se on loppu lähellä.