Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 06.06.19 - klo:13:08

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 06.06.19 - klo:08:20

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 05.06.19 - klo:22:11

Tuo sadonkorjuupakko on kyllä typerin keksintö eturiviläisiltä vähään aikaan. Kyllä kohta kannattavuus heillä nousee 😂

Sadonkorjuu velvoitteen poistossa ei kyllä aikoinaan ollut järjen häivääkään. Toki se monen viljelijän elämää on helpottanut.

Toivottavasti sinne tulee oikein pirun märät syksyt, niin voit sitten hakea poikkeuslupia. Surkialla tolalla ollaan jos oma kannattavuus on naapurin korjaamattomuudesta kiinni.

Eturivin olosuhderiskinottopeltoja kohdellaan todennäköisesti eri tavalla kuin pienviljelijän puimattomia pikkuflisuja. Lisäksi noin alkaen 150000 hehtaaria tulee erityiskohtelun alle, ei korjuuvelvoitetta, vaikka ovat käytännössä energiakasveja tai heikosti onnistuneena kesantoa.

Harjoitustyöksi jää arvioida, mitäpä hehtaareja nämä olisivat...

-SS-

Pysyvät nurmet on oikein hyviä peltoja tuohon hommaan. Ja hehtaaritkin varmaan sopisi

No mitkä on raadin ajatukset maatalouslinjauksista? Korjuuvelvoite, luomu, aktiiviviljelijä, hiilensidonta, ympäristöystävällisyys ja kilpailuasema mainittu 😁

Korjuuvelvoite: Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy, lue rahan meno
Luomu: Tulevaisuuden viljelytapa kahdenkymmenen vuoden päästä
Aktiiviviljelijä: Porukka pienenee koko ajan eläköitymisen ja lutun poistamisen takia. Huolestuttava suunta
Hiilensidonta: Sitä olemme jo tehneet kesannoillamme, Kesantoprosentin nosto 30 prosenttiin ja kesantokorvauksen tuntuva nosto poistaa hiilensidonta ongelman, samalla fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee.
Ympäristöystävällisyys: Lannoitteiden hintaan 50 prosentin korotus, sillä Itämeren rehevöityminen lopetetaan. Samalla päätöksellä myös hankaloitetaan maanviljelijöiden tulonmuodostusta liikaa. Jolloin näivetään jo vaikeuksissa oleva Suomalainen ruuantuotanto.
Kilpailuasema: Vaatii isoilta viljanostajilta hyvää markkinoiden seurantaa vientiviljan suhteen.

Älä huoli, Lukelta tulee satoennuste jo parin viikon päästä, viljat kasvavat hyvin ja sato tulee olemaan runsas. Jos saat kiinnitetyksi tuohin 180 euroon eikö kannattaisi ottaa.

Eikö se MTK Hämeen pykäämä viljaosuuskunta kiinnittäisi hintoja jo valmiiksi. 455 viljelijää jo jäseninä, 56500 ha viljoja. Keskimääräinen osakaskoko on 124 ha, ei mitään nappikauppaa.

-SS-

Viljojen kiinnitys on hienoa uutta ajattelumallia viljan viljelyssä. Itse suhtaudun kriittisesti johonkin mitä ei ole. Ja tässä tapauksessa viljaan jota ei ole puitu jyvääkään ja hinta muka kiinni jossain euroo per tonni.

Viime vuonna nähtiin kun porukka kiinnitteli viljojansa 150 e/ton ja avaushinnat oli sitten jotain paljon korkeampaa. Sitten kakisteltiin ostajille että kuivuus vei viljat..ja myytiin naama leveenä johonkin mihnä saatiin paljon parempi hinta. Itse en syyllistynyt tälläiseen, koska en ole kiinnittänyt hintoja. Viljelysopimuksia kylläkin tehnyt ja vieläkin tuotanto perustuu pitkälti niihin.

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 27.05.19 - klo:09:05

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 27.05.19 - klo:08:16

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.05.19 - klo:07:39

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 26.05.19 - klo:23:37

Taitaa mennä glyhvosaatti kieltoon.

Millä perusteella? Ollut menossa jo monta vuotta kieltoon eikä ole silti mennyt. Joku aineosa on vaarallista vaihdetaan aineosa. Glyfosaatti on vaihdetaan koko aine toiseen. Eiköhän monsatolla ole jossakin pimeässä kellari labrassa odottamassa aine jos ja kun glyfo kielletään niin uusi aine tulee tilalle. Ongelma tuossa on se että viljelijä maksaa taas sillä tuskin uusi aine on saman hintainen kuin vanha glyfo. Maailma ei sillä pelastu yhtään sen enempää.

Vaalitulos. Vihreät, ja toisaalta hörhöoikeisto jossa riittää kannatusta jos jonkinlaiselle salaliitolle, nostivat kannatustaan Eu-parlamentissa.

Glyfosaatin käytön poistaminen toisi nälänhädän myös Eurooppaan. Joten siihen ei ole pelkoa. Samalla fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy jos glyfosaatti kielletään. Ja tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kariintuisi. Joten valitettavasti glyfosaattia ei voida kieltää.

Savossa ollaan näköjään virkeänä ja mieli kirkkaana. Mutta tuo viljelykierto kuulostaa vähän silltä kuin.... öööö.... oltaisiin oikein oivallista ainesta PTT:n tutkijaksi tai peräti tutkimusjohtajaksi kyseiseen puljuun. Tai on hengitetty kylvötöissä liika peittusaineita, lannoitteita ja sienirihmostoja sekä niiden itiöitä pölyjen mukana ja nyt ollaan ihan jossain muissa maailmoissa.

Hienoa Pasi rakentavasta kommentista, juuri sinunlaisia ihmisiä tämä maailma tarvitsee. Itse en millään tavalla kannata glyfosaatin käyttöä, päinvastoin. Jos se kiellettäisiin, niin , sitten tekisin omat johtopäätökseni. Omasta henkilökohtaisesta viljelystä. Suurella todennäköisyydellä siirtyisin luomutuottajaksi. Ja toivoisin monen muunkin tekevän niin.
 Eniten glyfosaattikielto vaikuttaa Eurooppalaisiin viljelijöihin, ja sitä kautta myös meihin positiivisella tavalla raaka-aineen hinnan nousun muodossa. Ihmettelen suuresti miksi sitä ei ole vielä kielletty.

No jos "ilmastonmuutos" on peruste glyfon käytön sallimiselle, niin sitten sen käytön voikin lailla lopettaa... 

Kyllä me kaikki tiedetään, että fossiliisia polttoaineita kuluu enemmän jos glyfosaatti kielletään kokonaan: Kyntö lisääntyy, kuivausajat pitenevät kun rikkakasvien määrä lisääntyy. Kasvipeitteisyysvaatimukset hankaloituivat. Ja hiilenviljely hankaloituu lähinnä hiiliviljelypeltojen lopettamisen kohdalla.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.05.19 - klo:07:39

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 26.05.19 - klo:23:37

Taitaa mennä glyhvosaatti kieltoon.

Millä perusteella? Ollut menossa jo monta vuotta kieltoon eikä ole silti mennyt. Joku aineosa on vaarallista vaihdetaan aineosa. Glyfosaatti on vaihdetaan koko aine toiseen. Eiköhän monsatolla ole jossakin pimeässä kellari labrassa odottamassa aine jos ja kun glyfo kielletään niin uusi aine tulee tilalle. Ongelma tuossa on se että viljelijä maksaa taas sillä tuskin uusi aine on saman hintainen kuin vanha glyfo. Maailma ei sillä pelastu yhtään sen enempää.

Vaalitulos. Vihreät, ja toisaalta hörhöoikeisto jossa riittää kannatusta jos jonkinlaiselle salaliitolle, nostivat kannatustaan Eu-parlamentissa.

Glyfosaatin käytön poistaminen toisi nälänhädän myös Eurooppaan. Joten siihen ei ole pelkoa. Samalla fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy jos glyfosaatti kielletään. Ja tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kariintuisi. Joten valitettavasti glyfosaattia ei voida kieltää.

Kylvöt tehty jo viikko sitten ja siihen päälle satanut siististi 40 mm vettä, viikon aikana joten voiko maanviljelijä olla muutakuin tyytyväinen. Itse ainakin olen. Vieläkun viljan avaushinnat alkaisi noin 180 euroa tonni. Niin tästä hommasta voisi jäädäkkin jotain viivan alle. Lue maltillinen 10 000 Euroa.

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 13.05.19 - klo:10:55

laskujen kokoa pienemmäksi, niin 40 vuotiaan viljelijän se kannattaa tehdä Myelistä. Eläkeikä on kolmenkymmenen vuoden päästä ja sukupolvenvaihdosta ei kannata suunnitella aikaisemmin, kun se mahdollisuus on poistettu. Ja maatalouden kannattavuus näkymät niin huonot ettei investointeja pysty/kannata tehdä. Just tuossa laskeskelin, että mun toinen kuivuri on 70 vuotias kun itse olen pääsemässä eläkkeelle. Sellaisenko jättäisin jatkajalle.

Ongelmaa on katsottava rohkeasti sellaisenaan: Seuraavalla tukikaudelle valveutuneemmat viljelijäpiirit selvästi näkivät suoraviivaisen pelastautumismahdollisuuden: Luomu, nimenomaan puutarha- tai eläinluomu. Jos omaa peltoa on paljon, se tärkein, eli lainojen maksu jatkuu, samalla tai paremmalla kannattavuudella kuin nykyisellä tukikaudella. Luomuala on nousussa 400000 hehtaariin vuoden 2020 jälkeen.

Mutta yksittäisen viljelijän tukirahoituksen osalta luomujuna meni jo, todennäköisesti toiset 400000 ha metsitetään, loput miljoona hehtaaria jäävät syömään seiniä tai sitten jäävät agrobusiness-kasvajat yrittävät kasvaa 2000 ha:n suuruisiksi entistä isommilla rumpupuimureilla ja telajontikoilla. Horisontti kuitenkin siirtyy edellä, rakennemuutosviljelijät ovat vähintään jo yli 10000 ha:n kokoisia muissa maanviljelysvaltioissa.

Selvästi näkyy, että pienenevän tukipotin kanavointi suppilomaisesti noille tulevalle hallitusohjelman 20% eli 400000 hehtaarille on jäänyt aika monilta huomaamatta ?

Hehtaarit vähenee, pidot pysyvät edes entisellään. Mielenkiintoinen on tämä jo yli vuosi sitten pohdittu EU:n tukipotin vähenemisen ennakointi:


https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.211432

-SS-

Tuon artikkelin täytyis jokainen 50 000 viljelijää leikata jääkaapin oveensa ja pohtia kuinka isoja miinuksia siinä on joka kerta kun kaapille on asiaa. Tietysti mitä harvemmin kaapille on asiaa niin sitä vähemmän sitä tulee mietittyä. Isossa kuvassa näen nämä miinukset pelkästään ilmastonmuutosta pysäyttävänä tekijänä. Jos liikevaihdossa on pitkä miinus niin polttoaineen osto halut vähenevät, lannoitteisiin eikä kasvinsuojeluaineisiin ole varaa. Kuivureita ja muitakaan koneita ei korjata eikä huolleta. Siirrytään lähemmäksi 50-lukua jolloin kasvinviljelijöillä tulot olivat pienet ja mentiin pitkälti kädestä suuhun.
Kolikolla on myös se toinen puoli kun ilmastonmuutoksen pysäyttäminen mistä juuri kirjoitin ja se on Huoltovarmuus , Noilla pitkillä miinuksilla se tullaan varmasti menettämään seuraavan 15 vuoden aikana. Tänä keväänä saa taas seurata kuivuuden tuomia ongelmia kasvien kasvussa niinkuin viime vuonnakin. Lisäksi teollisuus pihistelee viljan hintojansa. Itse olen kahden vaiheilla..kylvänkö perinteiset 30 ruista vai enkö? huhut avaushinnasta laittavat miettimään sen järkevyyttä. Ja nythän se päätös täytyisi tehdä. Piitkää kuivaa kesää odotellen..on niissä hyvätkin puolensa

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 11.05.19 - klo:13:19

Lainaus käyttäjältä: Kaikki - 11.05.19 - klo:13:03

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 11.05.19 - klo:10:21

"Ravinteiden tasapainoisen käytön korvaus alenee 54 17 euroon hehtaarille (puutarhakasveilla 200  80 euroon)
Suojavyöhykkeiden korvaus alenee 450  350 euroon/ha
Valtaojien varren suojavyöhykkeet poistuvat toimenpiteiden joukosta (pohjavesialueet, Natura-alueet ja vesistöjen varret jäävät mukaan)
Viherlannoitusnurmien korvaus alenee 54  17 euroon/ha
Lhp-nurmista ei makseta enää korvausta kohdentamisalueen ulkopuolella
Lhp-nurmien + monimuotoisuuspeltojen maksimiala alenee
15  10 prosenttiin
Tehdään yksivuotinen sitoumus uusilla ehdoilla
Voi halutessaan päättää sitoumuksen ilman seuraamuksia
Voi myös luopua yksittäisestä lisätoimenpiteestä"

Tuollaisia muutoksia suunnitteilla  ens vuodelle, hömppäheinät vähenee.

Kaikki haluaisi että tekisit listan myös nautatukien ja maitotukien leikkauksista .

Varautumiskeinoja tuohon tuen laskuun, jotka eivät vaikuta satomäärään ja sitä kautta myyntiliikevaihtoon:
-Myel-maksut ihan alas. Soittaa vaan sinne ja sanoo ettei tää homma kannata ja ens vuonna tuet putoo 8000 Euroa.
-Ja sanoo että heidän entiset laskelmansa paljonko voittoa tulee euroo per ha voi pyyhkästä...
-Maanäytteiden otossa pystyy säästämään. Jättää lannoittamatta tiettyjä lohkoja, jolloin maanäytettä ei tarvita.
-Vakuutukset. Sieltä saa paljon säästöjä. Soittaa vaan omaan vakuutusytiöön ja ilmoittaa että ottaa vakuutuksia tällä hinnalla, sanotaanko noin 50 prosenttia pienemmällä kun nyt. Kyllä ne sulle jollaiset vakuutukset silläkin hinnalla myy.
- jättää investoinnit isommille tiloille, niillä on aina rahaa ja innokkuutta.
-Siirtää puunmyyntitulot ensi vuodelle.
-Itse ole varustautunut tukien laskuun vuodesta 2015 lähtien tekemällä maksimi tasausvarauksia, nyt sitten tulouttelen niitä sen mukaan mitä tuet putoo.
-Jättämällä metsänreunat avokesannoksi
-Nää nyt tuli 10 minuutin "järkeilyn" perusteella säästökohteiksi. Lisää saa keksiä:)

Nojoo, saahan tuossa varmaan jo satasen säästöjä aikaan.
Myel maksujen alentaminen on vähän kuin kusisi omille kintuille, hetken lämmittää mutta myöhemmin tulee paljon kylmempi. Toki ne myelit kannattaa pitää järkevällä tasolla, turha liikaa maksaa alunperinkään.
Maanäytteistä ei pahemmin pysty säästelemään, ainakaan itsellä ei ole sellaisia peruslohkoja jotka voisi kokonaan jättää lannoittamatta jos meinaa jotain myytävääkin saada aikaiseksi, ja tuossa puhutaan kympeistä tai korkeintaan satasista vuositasolla normaalilla tilalla. Sama vakuutukset, vaikutukset maatalouden osalta lähinnä kosmeettisia kun ei ole aikaisemminkaan ottanut liian kovia vakuutuksia.
Tuota en nyt oikein ymmärtänyt mitä hyötyä saa siitä että tekee tasausvaraukset ja tulouttaa niitä myöhemmin jos ei ole samaan aikaan mitään vähennettävää kohdetta. Lopputulos ei muutu pitkällä juoksulla mihinkään käsittääkseni? Ja eikös ne pitänyt muutenkin tulouttaa kolmen vuoden sisällä sen varauksen tekemisestä? Enemmänkin verosuunnittelun keino kuin potentiaalinen säästökeino.

Juurikin näin mitä kirjoitit Myelistä. Mutta jos jostain on saatava laskujen kokoa pienemmäksi, niin 40 vuotiaan viljelijän se kannattaa tehdä Myelistä. Eläkeikä on kolmenkymmenen vuoden päästä ja sukupolvenvaihdosta ei kannata suunnitella aikaisemmin, kun se mahdollisuus on poistettu. Ja maatalouden kannattavuus näkymät niin huonot ettei investointeja pysty/kannata tehdä. Just tuossa laskeskelin, että mun toinen kuivuri on 70 vuotias kun itse olen pääsemässä eläkkeelle. Sellaisenko jättäisin jatkajalle.

Mitä tulee tasausvarauksen tuloutukseen, niin tottakai siinä on se kolmen vuoden pakko tuloutus ehto, mutta ainahan sitä voi toivoa että se poistettaisiin ja vois tulouttaa silloin kun itselle parhaiten sopii. Ja nyt tukien pienenemisen takia niin sitä voi käyttää korvaamaan tukimenetykset verotuksen näkökulmasta. Investointeja en näe mahdolliseksi tällä hetkellä, ellei viljan hinta jää pysyvästi 200 euron/tonni hujakoille.

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 11.05.19 - klo:10:21

"Ravinteiden tasapainoisen käytön korvaus alenee 54 17 euroon hehtaarille (puutarhakasveilla 200  80 euroon)
Suojavyöhykkeiden korvaus alenee 450  350 euroon/ha
Valtaojien varren suojavyöhykkeet poistuvat toimenpiteiden joukosta (pohjavesialueet, Natura-alueet ja vesistöjen varret jäävät mukaan)
Viherlannoitusnurmien korvaus alenee 54  17 euroon/ha
Lhp-nurmista ei makseta enää korvausta kohdentamisalueen ulkopuolella
Lhp-nurmien + monimuotoisuuspeltojen maksimiala alenee
15  10 prosenttiin
Tehdään yksivuotinen sitoumus uusilla ehdoilla
Voi halutessaan päättää sitoumuksen ilman seuraamuksia
Voi myös luopua yksittäisestä lisätoimenpiteestä"

Tuollaisia muutoksia suunnitteilla  ens vuodelle, hömppäheinät vähenee.

Kaikki haluaisi että tekisit listan myös nautatukien ja maitotukien leikkauksista .

Varautumiskeinoja tuohon tuen laskuun, jotka eivät vaikuta satomäärään ja sitä kautta myyntiliikevaihtoon:
-Myel-maksut ihan alas. Soittaa vaan sinne ja sanoo ettei tää homma kannata ja ens vuonna tuet putoo 8000 Euroa.
-Ja sanoo että heidän entiset laskelmansa paljonko voittoa tulee euroo per ha voi pyyhkästä...
-Maanäytteiden otossa pystyy säästämään. Jättää lannoittamatta tiettyjä lohkoja, jolloin maanäytettä ei tarvita.
-Vakuutukset. Sieltä saa paljon säästöjä. Soittaa vaan omaan vakuutusytiöön ja ilmoittaa että ottaa vakuutuksia tällä hinnalla, sanotaanko noin 50 prosenttia pienemmällä kun nyt. Kyllä ne sulle jollaiset vakuutukset silläkin hinnalla myy.
- jättää investoinnit isommille tiloille, niillä on aina rahaa ja innokkuutta.
-Siirtää puunmyyntitulot ensi vuodelle.
-Itse ole varustautunut tukien laskuun vuodesta 2015 lähtien tekemällä maksimi tasausvarauksia, nyt sitten tulouttelen niitä sen mukaan mitä tuet putoo.
-Jättämällä metsänreunat avokesannoksi
-Nää nyt tuli 10 minuutin "järkeilyn" perusteella säästökohteiksi. Lisää saa keksiä:)

Jos tulee nyt viikonloppuna yli 20 mm sademäärä, ehkä ajaisin, jos nykyiseen sateettoman kuusiviikkoisen kuivuuden jälkeen ei tule lisää vettä , ja paljon, korrenvahvistuksen seurauksena on 50 cm korkea ruishalme, jossa on keskimäärin 8 täyttä jyvää tähkässä. Tämä on nähty aikaisemminkin.
Nyt sitä vettä tulee niinkuin pitääkin.. Reetat ja Lividot sai 300 kg /ha Axania juuri ennen näitä sateita.. Tuskin jaksan odottaa Tähkän jyvälukupäivää. Silloin saadaan tietoa lajikkeiden satopotenttiaalista. Reetasta Tarkoitus ottaa oma siemen. Riittääkö kuivaus 16.. Onko kokemuksia kuinka korkeaksi ootte jättänyt oman siemenen kosteuden?
-SS-

Lumi vaan sitkeesti pysyy metsänreunoissa.

Eilen kun äestin Helmilohkoa niin hienosti meni lumiset metsänreunat äkeestä lävitse.. Eilen paras kylvöpäivä 20 ha Helmee... Pääsee sitä vie kohtuu aikaisin puimaan "normaali" vuoden sattuessa tänä vuonna. Mikä on normaali?

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 22.12.18 - klo:11:38

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.11.18 - klo:09:14

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 02.11.18 - klo:08:46

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 30.10.18 - klo:23:40

Palkka.fi:n kautta maksaessa tulorekisteri päivittyy automaattisesti.

-SS-

Ok. Kiitos tiedosta. Oiskohan myös äestystraktorin kuskille tai puimurikuskille maksettava palkka mahdollista saada kotitalousvähennyksen piiriin. Tottakai tiedän ettei ole, mutta ajattelin heittää päättäjille idean.

Palkka.fi:ssä on eri liittymät yrittäjille ja yksityistalouksille. Kotitalousvähennys ei ole valittavissa yritysliittymässä. Palkka.fi on viranomaisen yhteensovittama esimerkiksi vero- ja nyt tulevaan tulorekisterihallintoon. Siellä kiinnitetaan myös eläkevakuutus- ja tapaturmavakuutussopimukset. Toimii minusta oikein hyvin. Tunnistautuminen on ollut katso-tunnisteella, tulevaisuudessa menee suomi.fi tunnistautumisen kautta.

-SS-

Mela lehdestä luettua: Myös MYEL-vakuutetut yrittäjät ilmoittavat työntekijöidensä ja perheenjäsentensä palkanmaksun tulorekisteriin vuoden 2019 alusta. Ilmoita myös mahdollinen yrittäjälle maksettu palkka. Tämä lause tarkoittaa käsittääkseni sitä ettei maataloustililtä voi nostaa ruokarahaa ilmoittamatta sitä palkkarekisteriin.

Oletettavasti elinkeinonharjoittajan ansiotulot, jotka ovat ne rahat, mitä elinkeinoverokirjanpidossa jää menojen jälkeen, eli verot menevät ennakonkannon alaisina kuten ennenkin. "Yrittäjän palkka" tarkoittanee YEL-vakuutetun yrittäjän yhtiömuotoisesta yrityksestä nostamaa palkkaa. Palkka.fi:ssä on tälle oma momenttinsa, koska yrittäjänpalkka- kohdassa ei peritä niitä vähennyksiä mitä palkolliselta, ainoastaan veroennakko ja sosiaaliturvamaksu.

"Yrityksen omistajien palkkatietojen ilmoittamisessa eli yrittäjän näkökulmasta merkitystä on sillä, voiko yrityksen omistaja nostaa yrityksestä palkkaa. Osakeyhtiöstä yrityksen omistaja voi nostaa palkkaa, mutta esimerkiksi toiminimestä yrittäjä ei voi nostaa palkkaa vaan nostot ovat yksityisnostoja. Osakeyhtiön omistajalle maksettu palkka ilmoitetaan tulorekisteriin. Toiminimen yksityisnostoja käsitellään toiminimen kirjanpidossa, ja ne ilmoitetaan veroilmoituksella. Toiminimiyrittäjän yksityisnostoja ei ilmoiteta tulorekisteriin. Jos toiminimellä on kuitenkin työntekijöitä, ilmoitetaan toiminimestä työntekijöille maksetut palkat tulorekisteriin."

Lainauksen kopioin kohdasta

Vero.fi: Yrityksen omistajan palkat

-SS-
Tulorekisteri.fi sivuston mukaan YEL/MYEL-vakuutettujen yrittäjien palkka ilmoitetaan tulorekisteriin. Onkohan kaikki viljelijät ilmoittaneet tulorekisteriin ne ruokarahat, mitkä nostavat maataloustililtä ruokakauppaa varten. Saanee epäillä. Perhemuotoinen maatalous ei ole yritystoimintaa.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 04.05.19 - klo:17:09

Ens viikolla lämpenee .
Noi kunnon talvet on ollu poikkeuksia , jääpoltetta ollu aikoihin , se tulee silloin kun on vähän lunta ja aurinko sulattaa sen jääksi , sen voi rikkoa jolloin oraat tai heinät saa happea .

Aina on kylmä kausi tullu toukokuulla , nykyisin lievempänä . Rajuja halla öitä oli - 80 luvulla jonka jälkeen tuli sateet , keskellä kylvöjen . 

Kaikki sorkkis tietääkin 

Syytä lämmetäkkin tällä viikolla. Jotta päästään kylvöille. Vielä ei olla aloitettu, mutta kahdenkymmenen vuoden keskiarvostartti on juuri äitienpäivän tienoilla. Joten vielä ollaan ihan hyvässä aikataulussa. Kahden vaiheilla. Kummalla aloitan :kevätvehnä Helmi vai mallasohra RGT Planet. Viljelykierron takia Planettilohkot kuivuu aikaisemmin. On tää kevät hienoo aikaa. Kun pääsee kylvöille. Mitä porukat on pitänyt järkevänä viimeisenä kylvöpäivänä normi viljanviljelyssä, jossa tarkoitus kuivata sato alle 14. Jo 30.6 kylvää viljaa niin on aivan varma ettei siitä puida kuivattavaa viljaa. Itse olen ajatellut 22.5 viljalla ja 26.5 rypsillä. Jos siihen mennessä ei ole kylvöt tehty niin teen niistä ruismaita syksyksi äestelemällä ne pariin kertaan.

Jyvääkään ei vielä kylvetty..Tää sade joka alkoi tänään kello 16 tekee hyvää ruismaalle.
Lopetin monivuotisenrehunurmen seuraavalla tavalla: Rehunkorjuun jälkeen viime kesänä ruiskutin glyfosaatin kuukauden kasvun jälkeen sadonkorjuun jälkeen. Jätin siihen ja nyt keväällä  Catroksella vedin kerta ajolla. Todella hyvä jälki ja valmis mallasohran kylvöön kun sateet loppuu. Tästä lähin lopetan rehunurmet kyseisellä tavalla. Suosittelen