Lainaus käyttäjältä: Pasi - 09.06.12 - klo:08:36

Lainaus käyttäjältä: SKN - 09.06.12 - klo:02:45

Saas nähdä kärvähtikö vehnä. Hivenliuosta ja moddusta ei vissiin sais samaan soosiin laittaa?

Kyllä kai soosissa oli vielä muitakin mausteita....  ? Minä ihmettelen samaa kuin Topiaskin. Pikaisella vilkaisulla pelkästä hivenliuoksesta ja Modduksesta ei varoitella. Fenoksihapot+Moddus seoksesta kyllä varoitellaan.

Laitoin 3 kertasen määrän suositukseen nähden.

Tässä Modduksen mätössä on varmaan käynyt niin, että kylvölannoittimien lannoituspuolen ketjupyörät ovat vahingossa menneet 1970-luvun asetuksille ?  Alkaen 700 kg/ha ... 

-SS-

Saas nähdä kärvähtikö vehnä. Hivenliuosta ja moddusta ei vissiin sais samaan soosiin laittaa?

Ei mitään hätää, onnistuuhan moni jopa kymmenen tehoaineen koktaililla. Ainakin puheitten perusteella. Ja uudessa K-kaupan mainoslehtisessä oli ruiskutusten kustannus vain 7€ / ha. Satoero noin 8 tonnin vehnäsadossa oli noin 1000 kg/ha lisää. Tai jotain. 

Mainoslehtisessä oli mainittu "kerranteet", mutta toisaalta ei ollut mainittu, oliko kokeessa  kyse 220, 250 vai 320 kg/N  lannoitustasoista ?

ja 300ekun vuokrapyydöllä niistä saisi tuloa 39 k€ niin ne riitttäis

Tuossa oli lähes katkeamaton päättelyketju alla. Mutta jäin aprikoimaan yhtä kohtaa, tuota vuokratuloilla toimeentuloa.

On muistettava, että jos ja kun järkevällä etäisyydellä toimivat vuokraajat samalla alueella vähenevät lukumäärältä lopulta noin yhteen ja vuokrapeltoja tulee markkinoille muiltakin, eivät vuokrahinnat välttämättä ole samat, eivätkä ainakaan mitenkään kiveen hakatut vuosien saatossa. Toinen ongelma on kiinteistövero, saattaa nousta arvaamattomasti. Kolmas asia on pääomatulojen viha yhteiskunnassa, voi tulla kymmenen prosenttia tai enemmän lisää poistettavaa siivua.

Siksi nuo laskelmat voivat mennä eri tavalla joskus myöhemmin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 05.06.12 - klo:13:16

Silloin kun keväinen pintavesi valuu pitkällä matkalla ojaan, niin kevytmuokatulta näyttäisi silmämääräisesti lähtevän vähemmän maata kuin kynnetyltä. Pinta kyllä liettyy ja kovettuu jos vesi jää pitkäksi aikaa seisomaan pinnalle oli syysmuokkaus mikä tahansa.

Rypsimaa vedettiin syksyllä lautasmuokkaimella, ja sen jäljiltä tuli todella pahat kanjonit lautasmuokkaussyvyyden pohjaan asti, jopa lähes tasaiselle alueelle.

Kynnön ja kultivoinnin jäljiltä ei ole ainakaan sillä lohkolla esiintynyt näkyvää eroosiota. Sama lohko on keran vuosia sitten kynnön jälkeen tasattu äkeellä syksyllä, enkä muista että silloinkaan olisi maa lähtenyt tuolla tavalla. Siis ei varsinaisesti muokattu, vedetty vain sentin-parin syvyydeltä niin että tasasi kyntöharjoja.

No on nyt ainakin yksi joka on nähnyt saman kuin minä. Tuolla Nummipusulan seudulla voi seurata, että kunnon sänkikyntö, ei liian kovalla nopeudella, että multa ei hajoaisi täysin, se on huomattavasti parempi talvisin pysymään paikallaan kuin muokkarin jäljiltä kevytvelli. Tai sitten talven sänki, se näyttää parhaalta vaihtoehdolta.

Onhan se kynnös mahdoton keväällä kun kuivaa kesken, mutta oikea-aikainen tasausäestyksellä käyminen pelastaa paljon.

-SS-

Kertokaapa, kun kukaan livenä vastannut ei ole vielä osannut kommentoida tätä kysymystä, että miksi syksyisin kynnettyä ei äestetä suoraan ensimmäistä kertaa jo ennen talvea?  Olisi nopeampi tehdä kylvömuokkaus sitten keväällä jos suurimmat muotoilut on tehty jo syksyllä. Onko tämä kevätmuokkausäestys kokonaisuudessaan keväällä vain tapa?

Kun kiireen kaupalla saa keväällä hangata peltoja useampaan kertaan niin miksi ei tekisi osan työstä jo kiirettömämpään aikaan syksyllä?  Pellot kyllä kantaa, eikä rikkaruohotkaan yleensä kerkeä itämään...

Se voi toimia kevyillä mailla hyvinkin. Etelässä talven sateet liettävät äestetyt savikot helposti liejuksi, kynnöksen pitäisi olla mahdollisimman hyvästi vettä läpäisevä, ettei sitä tallattaisi kasaan, veden pitää painua sinne kovan pohjamaan pintaan, josta se uurtuu salaojiin. Nämä ns. kevytmuokatut ovatkin esim. hiesumailla aika näyttäviä syystalvella, tulee metrinkin syvyisiä jokiuomia keskelle peltoa ja talvisateilla on isot veto-ojat keltaista velliä täynnään, samalla pahna tukkii rummut.

Kyllä se ainakin jotenkin  toimii, esim. syysvehnärikkoon kevätkylvö on juuri kuvailemaasi toimintaa.

-SS-

Lisää myrkkyä kehiin pojat! Siedätyshoitoa itikoille, niin kohta ei tepsi kuin kuoliaaks tallaaminen!
Ja Baijerin ja monsanton äijät nauraa koko matkan pankkiin...

Eihän se noin ole. Vaan 1/4 annoksella tietenkin niin kuin eturivin viljanviljelijät tauteja hallitsee. Silloin on varaa ruiskuttaa vaikka 4 kertaa eikä mene vasta kuin se normiannos purkista, maksaakin semmoinen täys annos.

"Resistenssi" kuulemma on vaan joidenkin propagandistien huijausta.

-SS-

Näissä projekteissa ja niiden mutkattomissa läpivienneissä nähtävästi tarvittaisiin lainsäädäntöä, kaivoslain valtauspykälään verrattavaa vaikutusmahdollisuutta, kaivosvaltauksethan ovat juuri yhteistä hyvää ajavia, siinä kaivoslain säännöksissä pitää naapuruston ja lähialueen ja jopa kyseisen kiinteistön omistajankin antaa jonkin verran periksi. Nyt kun vedotaan paljastuneisiin ympäristöongelmiin, ne eivät liity tähän valtaukseen sinänsä, eli ympäristöasiat tietenkin voidaan riippumattomasti laittaa kuntoon, vaikka ympäröivät kiinteistöt puoliväkisin otettaisiinkin louhoskäyttöön.

Ympäristöasioissa pidetään jotenkin epäoikeudenmukaisena, että se maksaisi, joka kokee jonkin toiminnan haittaavaksi. Näinhän juuri tehdään Pietarin jätevesikysymyksessä ! Suomi maksaa Pietarin jätevedenpuhdistamoja, koska koemme haitan olevan meidän vesialueillemme suuren, mutta eihän se saaaste PIetarin asukkaita haittaa, siksihän se jätevesi sinne lahden pohjukkaan lasketaankin, ettei olisi kaupungissa haittana. Monen maan kilpailukyky, esimerkiksi Kiinan, on nykyisellään hyvä juuri siksi, että siellä ei ole katsottu välttämättömäksi vaatia toiminnaharjoittajalta pikkutarkkaa saasteiden käsittelyä, vaan katsotaan, että vaikutus yhteiseen hyvään on suurempi ja saasteet voidaan hoitaa sitten myöhemmin kun kansantalouteen on virrannut sitä bruttokansantuotetta lisää. Eli mitä siitä tulisi, jos joku Ipodin ostaja joutuisi kustantamaan jotakin kiinalaista jätepuhdistamoa, sehän kuuluu niiden tehdä, jota se saaste haittaa ? Vai onko tässä jotenkin vinksallaan tää logiikka ? Täytyy vielä miettiä.

Mutta siis, mikään ongelma ei siis olisi, jos sitä elintilaa voisi esimerkiksi pakkolunastaa ajatellun sijoituspaikan ympäristöstä. Ei rintamailla ole helppo löytää kunnollisen liikenneyhteyden päässä olevaa tonttia, joka olisi kilometrinkään päässä vakiintuneesta asutuksesta. Koska rikkonainen viljelyalue teineen  on samalla hyvää rakennusmaata, ei sinne kauas kallioille tiettömien taipaleiden päähän kukaan silloin aikanaan ole taloansa viitsinyt rakentaa.

Itse en uskaltaisi ajatella, mitä seurauksia kyseisellä pakkolunastusmahdollisuudella olisi, saattaisi se harmittaa kovinkin, jos omalle kohdalle sattuisi.

Yleisesti: 50-luvulla tuolla kylällä oli varmaan satoja lehmiä, kartanoissa oli kivinavetat ja muualla pienempiä puunavettoja, joka mäkitupalaisellakin ainakin yksi lehmä. Kuusikymmenluvulla oli ehkä 50 nautaa muutamalla tilalla. Silloin 80-luvun lopulla vain meijän tusina elukkaa laitumella, maitobonusta tienaamassa, lopettaminen oli palkittua. Nyt kohta neljänesvuosisadan, ei yhtään. On se vaan iso muutos, ajatella, yhdellä rytkäyksellä takaisin viisikymmenluvun elukkamääriin ! Miksi rahalla houkuttelemalla piti hävittää ne maakunnan lehmät alun perin ?

-SS-

Juu lehmät lähti meiltä 1987, ei ollut laajennusvaraa, eikä toimivia rahoituspaketteja, tuntui, että ei ole järkeä kotieläintilaa eteläiseen Suomeen.

Nyt sitten muutaman kilometrin päähän olisi tulossa taas rutosti lehmiä niin kuin tämän naapuripaikkakunnan isommilla kartanoilla aikoinaan.

Ympyrä on sulkeutunut, itse haluaisin seutukunnalle tasapuolisesti kaikkea hyvää, sekä puutarha- että karjatalouspuolelle. Täällä etelässä ne kuluttajatkin ovat, vähän vielä olisi odotettu niin kyseinen suunniteltu kotieläintuotanto olisi sekin painottunut muutaman sata kilometriä etelämmäksi, lahden taakse.

-SS-

Harvankin syysvehnän saa mukavasti versomaan kunhan muistaa huiskia huhtikuussa vähintään 180kg typpeä. Pensaisen päälle sitten toukokuun lopulla 40-60kg tummennusannos, sateiden alle. Kylä lähteeeeeeee.........

Muistettakoon kuitenkin, että mihinkään satokilpailuun ei ole tällä keinolannoiteannoksella vielä mitään asiaa. Eli kokonaispakettina tuo huhtikuun 180 kg ja toukokuun lopun 60 kg on ihan OK; mutta lisäksi 3 x 10 kg typpeä typpiliuoksena jokaisella kolmella korrenvahvistaja/tautiruiskutuksella, lisäksi 200 kg kalkkisalpietaria heinäkuussa ei olisi pahitteeksi, jos meinaa 12 tonnin Gunbo-hehtaarisadosta ottaa yli 8% valkuaista.

Tällaisella ravinnetaseella lehti on kämmenenlevyistä, korsi peukalonpaksuista ja tähkä kyynärvarren mittainen.

-SS-

Syysvehnät kyllä "menetetty", päivä päivältä heikkenevät ja syynä kylmät kelit. Oletuksena että kylmässä maassa ei fosfori liiku, oraat hailakoita ja ihmeellisen laikukkaitakin, vaikka lannoittaessa olivat ok. iskussa pääsääntöisesti. Tietäs vaan mitä noiden kanssa tekee, eka ruiskutus heti kun kylvöiltä ehtii ja mietityttää panostukset. Toisaalta, niin paljoa jo panostettu että pieni kipeä tautiaine tyvilaikkua vastaan. Ellei sitä ruiskuta kunnon aineilla, käy kuten viime vuonna, ja huippukasvustosta tulee neljä tonnia hehtaarilta kymppitonnin oljilla Jos noissakin kävisi se skännän povaama ihme

Tautiaineita vainen lisää, jos kyse on näistä Urhon sukuisista. Hailakat oraat eivät siitä väriänsä enää muuta. 30 tonnia letkulevittimellä lietettä seuraavan sateen alle, kyllä väri muuttuu.

Itsellä on syysvehniä, kolmella eri kylvöajalla, noin 6.9, 20.9 ja 3.10. Syyskuun alun kylvös on jo pitkää, tekee kortta ja kohta tähkää, eikä sen tarvitse tuolla typpitasolla kummempaa olla. Leveä lehti ja tuuheaa.  Suurimmat ongelmat ovat syyskuun puolivälin orailla, ovat harvaa, maa paistaa läpi, eikä millään tautiaineella nuo enää toivu. Lokakuun alun kylvökset ovat selvästi perässä, laikukasta ja matalaa, väri on kuitenkin tumma ja tiheyttäkin riittää. Sama siemen, sama kylvökone, sama syyskäsittely.

-SS-

Siis tuo yhdistelmä on kokeissa toiminut juuri niin kuin lupaakin: satoa on tullut lisää jopa yli tuhat kiloa, mutta vain siinä tapauksessa, että muut minimitekijät ovat hallinnassa.

Leipävehnän valkuaistason kanssa on oltava varuillaan ja varautua typpilisään, sillä satotason nousu saattaa pihistää valkuaisprosentista.

Jos viljelykierto on 1) kasvinjätteisiin kylvö, 2) vehnä-vehnä peräkkäisviljely ja 3) viljelee 4)peittaamatta lajiketta, joka on 5) herkkä taudeille, ehdottomasti kyllä. Jos taas kohdat 1) .. 5) eivät päde, kannattaa tutkia eri lähteistä, onko sadonlisä 300 kg vai 1000 kg. Niitäkin tuloksia löytyy. 300kg sadonlisällä ei välttämättä saa omia pois, mikäli ottaa huomioon sadon käsittelykustannukset eli nettohinnan.

-SS-

Meillä se mäesä oleva laidun ajettiin edellisenä syksynä ylös, ja ryhtikauraa päästiin kylvämään 27.5.1987. Kaura kasvoi aivan mahdottomasti, oli laossa ja lokakuun loppupuolella sitä rättiä sitten jauhettiin, viljaa tuli paljon, mutta oli hiukan kevyttä ja väriltään tummanharmaata. Kylmäilmakuivurilla oli tekemistä, että ei alkanut mätimään.

-SS-

Miksi oljenpätkistä olisi mitenkään haittaa ? Laittaa lajittelijasta läpi. Eli eihän se siemenen kunnostus ole se olennainen asia, olen käsittänyt. Sitä kunnostustahan pystyy talven mittaan tekemään jokainen, jolla on joku ikivanha Triumffi viskuri, ja betonisekoitin peittausta varten !

Eli koko homman perustahan lienee sertifioidun siemenen saama olisiko se nyt vaikka taikapöly, joka saattaa siemenen elonvoiman isolle vaihteelle, ja kääntää siemenen geenit sellaiseen asentoon, että sato on ylitämätön. Säkin kyljessä oleva punainen lappu lisää siemenen elinvoimaa.

Tämä sertisiemenen elonvoiman säteily näkyy näistä vertailututkimuksistakin, joissa on verrokkina kuivurin esipuhdistajankasasta otettu "oma siemen", 40 kg N ilman ruiskutuksia, ja toisella puolella peitattu sertisiemen, 230 kg typpitasolla ja 4 lako- ja viisi tautiruiskutusta päällänsä. Satoerot jopa tonnin verran hehtaarilla.

-SS-

Ei oikein viittisi papereihin laittaa mainintaa tuosta Toolerista, kun paketin kyljessä hyppää heti kuollut kala silmille

Siis miten yleensäkään luulet saatavan vuosi vuodelta peräjälkeen 8 tonnia 16-17% valkuaisen kevätvehnää, ja muka on menty 150 kg kokonaistyppiannoksella ? Tai pysytty edes nitraattidirektiivissä käytännössä, vaikkakin papereissa ? Kenen lantapatterinäytteissä on edes nollasta poikeava määrä typpeä tai fosforia ?

Jo kauan sitten paperitehtaat osasivat täyttää pikkujärvet nollakuidulla, laittamalla itse ottamiinsa päästönäytteisiin puolet vettä, eli "potensoimalla",  oheisessa tutkimuksessa on tätä perinnettä purettu hiukan:

http://dissertations.jyu.fi/studeduc/9789513945428.pdf

-SS-

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 10.05.12 - klo:11:29

Ennen luomuilua mulla oli 50% kasvipeitteisyys ja se tarkoitti sitä että rikkakasvien määrä lisääntyi 150%. Mä en ymmärrä mikä sen 50% kasvipeitteisyyden ympäristönäkökohta oikein oli kun myrkkyjen käyttö siinä vain lisääntyi. 

Mitä myrkkyjä jouduit enemmän käyttämään?

Rounruppia ny joka tapauksessa joutuu ruiskuttamaan lähes koko alan vaikka miten viljelis.

Eikö nuo Monitorit ja Broadwayt vähennä Roundupin tarvetta ? Eli kesärikat Broadwaylla ja syksyllä sitten Roonduppia niinkö muukkin ihmiset. No kynnöllä voi pitää välivuoden tai kaks eikö.

-SS-