Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Täällä tulee Soneran "rajoittamattoman nopeuden" 4G:llä 50-60M sisään ja 20-30M ulos. Itselle tuo piisaa hyvin. Tulee samaan aikaan poikien pelit, TV ja omat surffaukset pätkimättä. Ei ole mitään hinkua valokuituun.
Niin sullaon linkki sillain että sen näkee ilman avaruusteleskooppia.
800 MHz LTE saattaa toimia erinomaisesti todella kaukana tukiasemasta. Meillä 4G kausi avattiin kun lähin 4G-tukari oli noin 9 kilometrin päässä. Hyvällä radiokelillä DL nopeudet olivat silti jopa 50M (liittymän max-nopeus), tyypillisesti luokkaa >30M.
Tärkeää on etsiä se hot-spot, missä päätelaite kuuluu parhaiten, joskus muutaman sentin siirrolla on todella suuri vaikutus. Nyt matkaa lähimmälle 4G-tukarille on 1,5 kilsaa, tolppa loistaa ikkunasta - DL nopeus 45-50M, UL 20M. Nopeuksien puolesta kuitua ei kaipailla, ja liittymää päivittämällä saisi DL nopeutta lisää varmaankin jonnekin 70M tietämille - pingin suhteen ainoat pienet varaukset, jotka tällä hetkellä houkuttelisivat kuidun suuntaan... mutta vastaavannopeuksisen kuituliittymän kuukausimaksu olisi lähes kaksinkertainen ynnättynä liittymismaksulla!
Ja kylvöikkuna onkin sangen piiiitkä, aina elokuun puoliväliin asti?
20
§
Peltoluonnon monimuotoisuus
Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15 päivänä elokuuta. Kerääjäkasvilla tarkoitetaan
kasvustoa, joka käyttää varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä
tai maasta vapautuvia ravinteita ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voi olla italian raiheinä, muu heinä- tai nurmikasvi, apila tai
näiden seos. Kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko kasvulohkolla.
Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista nurmea.
Kerääjäkasvia on viljeltävä joko samanaikaisesti viljelykasvin kanssa tai se on kylvettävä viljelykasvin
sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta
.... ryntäyksen PolarOatsin helmoihin.
Aika vaatimatonta toiminta talouslukujen valossa kuitenkin toistaiseksi, medianäkyvyyttä ihan kiitettävästi kyllä.
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/polar-oats-oy/21248718/taloustiedot
Itellä Q-plus puomi mihin sai edes hieman vauhtia lisää virtausventtiileitä säätämällä, liekö noissa muissa puomimalleissa säädöt?
Jos keväällä ajaapi 1 kerran äkeellä pellon auki, niin kulkeeko jyrsinkylvö yksikkö siinä sitten kuinka paljon kevyemmin?
Totanoin - ainahan jyrsinkylvössä ajetaan lappu lattiassa tyylillä, ajonopeutta saat todennäköisesti lisättyä edeltävällä äestyksellä.
juu olis ollu luonnolle aika paljon parempi alkaa maksaa esim. 60€/ha kun ottaa vastaan 5 m3 kanankakkaa. olis tämän meidänkin keskittymän (350 000 munivaa ja 150 000 nuorikkopaikkaa + lihasiipikarjaa muutamasatatuhatta nokkaa 10 km rinkin sisällä) lannat löytäneet paljon uusia osoitteita. ehkä mailta joissa arvot on vielä välttävä-tyydyttävä tasolla.
nyt monet jää ympistä pois ja loimijoen rantamaat saa sen 20 mottia vuodessa.
ymmärrän kyllä ettei tuollaiseen rahaa ole. tai vois olla mut sit se olis muualta pois. naapuri lobbas syystä tai toisesta aika paljon sen puolesta, että vambion/biowakan litku sais levitystuen mut saiko? en oo sitä lannanmultaustoimenpidettä tutkinu.
Satavarmaa, ilman tutkimuksiakin, on se että kanan kakalla niin kuin muidenkin eläinten kuivalannalla on huiman paljon tehokkaampi maanparannusvaikutus kuin kerääjäkasvipiiperryksellä.
Kaiken lisäksi tämä kanankakka on jo olemassa ja siten käytettävissä heti tänä keväänä. Kerääjäkasvilla menee ensimmäinen kasvukausi "hukkaan".
Ja kanankakka se on 'pitkävaikutteista', jonninverran viljelyssä ennen EU-aikaa kanankakalla kyllästettyjä lohkoja, fosfori siis tyypillisesti alunperin luokassa Arveluttavan korkea. Nyt, 20 vuoden salpietarikuurin jälkeen fosforiluvut ovat viimeisimmän tutkimuksen mukaan 'enää' enimmäkseen luokassa Hyvä, joitakin näytteitä oli niukasti pudonnut jopa luokkaan Tyydyttävä.
Mites tuo kanojen ruokinta nykyään - tarjoillaanko niille kokoviljaa ts. onko kakassa kuinka paljon vierassiementä mukana?
Parku tulee ehkä tulevia rukiin tonnihintoja katsellessa, mitä todennäköisimmin tuotantopalkkiolla luodaan rukiin ylituotantotilanne, ja rukiin hinnat putoavat rehukauran hintoihin.
Kyllähän se ihan tosiasia on, että suurimmat häviäjät tukiuudistuksessa on kohdentamisalueen ulkopuoliset nurmea viljelevät tilat.
Viljanviljelijöille uudistus on oikea kädenojennus. Kaikken takapajuisimmatkin juntit tutustutetaan nykypäivän viljelykäytäntöihin ja siitä vielä maksetaan avokätisesti.
Puhumattakaan eläköityvistä viljanviljelijöistä, eläkeläisten edunvalvonta se toimii Suomessa jos missä, liiankin hyvin?
Oletettavasti näillä mennään
- ~20% ruista, kuten tähänkin asti - tonnihinta tippuu, paljon riippuu toki tulevien talvien keleistä. 'Tulokkaiden' rukiinviljelyinnostus voi hyvinkin hiipua parin ekan talven vastoinkäymisiin.
- ~20% rypsiä tahi rapsia, kuten tähänkin asti - jatkossa tosin sänki jätettäneen muokkaamatta tavoitteena 60% kasvupeitteisyys
- loput kevätviljoja, joista ainakin ~20% kevytmuokattua
Ekologinen ala toki merkittävin takaisku, varsinkin jos alaa pitää kierrättää. Jos ei tarvitse kierrättää niin metsänreunojen ja jyrkkien ojantörmien jättäminen pysyväksi ekologiseksi alaksi ei niin paljon harmittaisi, käytännön viljely vain helpottuu. Toki taloudellinen tappio ekologisen alan osalta on ilmeinen.
Lisäksi juurikas ollut harkinnassa jo aiemminkin, sopivia lohkoja ja maalajeja olisi tarjolla maltilliseen juurikasalaan....
Ehkä sitten vielä joku sähkövispilä kotkan tarakalle kerääjien kylvöön, kokeilumielessä muutamalle hehtaarille.
Pari TDI Golffia, likimain 700 tkm mittareissa yhteensä. Hyviä pelejä, vanhemmassa reilut puoli miljoonaa, normaali huolto-ohjelma, lisäksi vaihdettu jarrulevyt ja iskarit, yksi pyöränlaakeri sekä tuulilaseja luonnollisesti. Kaikki muu tekniikka alkuperäistä ja korjaamatonta. Matkan varrella yksi ajoon vaikuttanut anturivika. Kolmesti osuma peuraan & yhteen huumehörhöön.
Tulipa käytyä ruismaalla, prolinea, kyytipojaksi amistarin loput. Kuuran sulamista sai odotella lähes auringonlaskuun, muutoin keli oli loistava, maa sopivasti kohmeessa, vasta kolmannella ajokerralla paikastansa alkoi kuraa nousemaan. Taisi tulla vaan hätäiltyä, talven tulosta ei ole merkkiäkään. Joskus 2000-luvun alkuvuosina kävin ruiskimassa joulun välipäivinä....
Ja jääntirapsit ruismaalla näyttävät edelleen hyvinvoivilta, vaikkeivat siis syysmuotoa edustakaan. Keväällä voi sitten tilanteen mukaan miettiä ruutataanko Allya, Agilia vai glyfoa.
Pienjännitejohdot tulee kyllä maissa, mutta 20kV verkon suhteen ollaan pussinperällä Carunan naapurissa vailla minkään sortin vaihtoehtoisia reittejä. Ja toi 20kV yhteys tuntuu keräävän puita päälleen aina kun hiukankin enempi tuulee - tää tais olla kolmas kerta tänävuonna, toki nyt katko jäi lyhyeksi. Lisäksi kesällä meni muuntaja, vaihtamiseen ei meinannut yksi kellonympärys riittää.
Jaah, Sallilan verkko polvillaan, joten kait siellä joku tuulenvire on.
Omat ruiskylvökset melko mukavan vihreitä, lannoituksena sangen maltillinen annos Y6:sta.
Tänään aamupäivällä otetut kuvat
https://sites.google.com/site/polvarska/Pakkasta taisi olla menneenä yönä 6-7 astetta, mutta rapsi ei tuosta ole vielä lannistunut.
Ehkä vielä kierros Prolinea + Topsinia, joskus marras-joulukuussa mikäli sattuu sopiva keli-ikkuna.
