Näin se on. Vähän oikein käy sääliksi, tuo isäntä on tuossa parin kymmenen  kilometrin päässä, ja tiedän että siellä on kova yritys ollut aina, jo vanhan isännän aikana.
Toisaalta, ei kukaan ole rivollia ohimolla pitänyt ja käskenyt, että laajenna, tai muuten.. riskejä otetaan, joskus se tuottaa, joskus kusee nilkoille. Ei käy kateeksi tänä päivänä ketään sikalan omistajaa.
Itsellä purkuporukka sai vikko sitten urakan valmiiksi, nyt on 700 neliötä hallia tyhjänä, kahden viikon päästä tulee pesuporukka pesemään viimeisetkin paskanhajut pois.
Oravanpyörästä pääsin pois juhannusviikolla, silloin sain viimeisen porsaserän lähtemään, kun lupasin sen 25 kiloisen hinnalla, vaikka lähtöpaino oli likellä 50.
Ja muuten; 70 emakon sikalasta lähti rautaa romuttamolle melkein 10 tonnia, ja siitä maksettiin sellaisenaan 200 eur/ tonni sis alv.

Kun ei perstasku ja pankinjohtaja oikein salli uuden luiskakeulaisen traktorin ostoa, niin on tyytyminen osaain pitkänokkaisen kuutosmoottosin edessä huitovan etukuormaajan käyttäjänä. Siirrän lähes päivittäin trukkilavoilla olevia suursäkkejä ja rautapalkkinippuja, ja tuska on suunnaton, kun piikkien osuminen on aina enempi tai vähempi tuurin peliä, varsinkin kun säkit joutuu ottamaan kyytiin ylämäen päällä olevalta tasaiselta alustalta.
Siispä tähän ryytyneenä tilasin, ja eilen hain postista 12 V peruutuskameran ja näytön. Nämä kun liimaan kiinni, niin sitten katselen hytistä kojetaulun päältä näyttöruudulta, missä piikit luuraa..
Laitan lisäviestiä, kun konsepti on asennettu.
Periaatteessa suosittelen jo nyt!
Hintaa tuli muuten kameralle 65 ja näytölle 90 Euroa.

viimesen puolentoista viikon aikana tullu noin 70 milliä. Nyt alkaa näkyä naapurustossa, kuka on sotkenu pellot huonoks, ja kenen viljelykierto mättää.. Pakko sanoa näille viljanviljelijöille näin maanviljelijänä, että sitä saa, mitä tilaa, valitettavasti. Loimaalla on savikkoa ihan riittämiin, ja jos ei humuskerroksesta pidä huolta niin piru nokkii jos tulee märkä tai kuiva vuosi..

Ei oo vielä käyty, toistaseks. EU aikana on käyty 13 kertaa. Meinaan kerran Ympäristötuen pistotarkastus yhdelle lohkolle ja joka vuosi Luomutarkastus

Mahtasko se kellua? Meinaan vaan että lietealtaaseen " kanneksi ", niinkun tätä lekasoraa on joskus myyty. Liekö huono systeemi ollut kun ei ole paljoa lehtien sivuilla näkyny enempää. Tämä tietysti vaan lehmätiloilla ja muilla ökytaloilla, sikalan lietealtaaseen ei oo varaa kellään ostaa mitään..

Näin sattumoisin kylällä moisen kuljetuksen kerran, Koskelta yks isäntä haki tehtaalta kaksi Multivan vaunua kerralla. On siinä yhdistelmää kerrakseen, ja peruuttamisesta saa varmasti muutakin kuin sen legendaarisen papukaijamerkin!

Arvatkaas hei mitä; tammikuusta alkanut prosessi saatiin juuri eilen päätökseen, eli Atrian auto kävi pihassa viimeisen kerran, eilen illalla lähti viimeiset 60 välitysporsasta kohti kasvatussikalaa, 70 emakkoa häipyi jo kevään mittaan. Nyt talon ainoa eläin on kissa, ja sianpidosta on jäljellä vain paha haju ja tyhjä pankkitili! 45 vuotta kestänyt sianpito loppui nyt tähän.
Näin juhlallisella hetkellä kuuluisi varmaan siteerata Oscar Wildeä tai jotain muta kuuluisuutta, mutta paremmin silti iskee Riihimäen pojat eli Jani & Jetsetters, jotka laulussaan pistämättömästi toteavat että "  Nyt muusta viis, se oli tässä siis, So long, ja kuulemiin"

Suosittelen lämpimästi! Rentoa ja kiireetöntä Juhannuksenviettoa kaikille!

Satotasossa oli varmaan selvä ero verrattuna kylvämättä viljelyyn?

Mahd. mukaan poikkeilen, perjantaina olisi Kokemäjellä koulun synttärit. Tasapuolisuuden vuoksi kuulunee poikkeilla Loimaallakin.

Hehheh..arvasinhan että tarttuu tähän outoon juttuun joku. Juu eikunnäs homma menee sillain, että jos jouku on hoksannu tai muistaa, niin minulla on 40 hehtaarin luomuviljatila. Eli jos haluaa puida jotain muutakin kuin valvattia ja juolavehnää, niin pitää olla kyntöaurat, hyvät sellaiset, kuorimilla varustettu ja mauserin sekä vatupassin kanssa traktorin perään säädettynä. Eli kun kasvipeitteisyydestä pääsi eroon, niin viime syksynä kynnin kaikki muut, paitsi ruispellot. Keväällä käyn itse äestämässä, mutta kylvämisen hoitaa urakoitsija, on hoitanut jo 8 kevättä, niistä osan aikaa sillä on ollut suorakylvökone, piruako minä sille voin..
Kokemuksia; Rapidissa on kelpo syöttö ja ja säätölaitteisto, mutta lapsellinen alakerta, naapuri kylvi kerran niin, että kannatuspyörät oli ilmassa, eli vantaat ei uponneet sinne minne piti. Meillä ongelmista suurin oli ruispellon kylvö, se tehdään aina lopetettuun apilapeltoon, ja vaikka kuinka koittaa niin pintaan viilun välistä kurkkaamaan jää aina apilasuppaita, nyrkin kokoisia palleja, jotka kiilautuivat Rapidin vantaan ja lautasen väliin. Lautanen ei pyörinyt, ja jyvät putosivat apilasuppaan päälle, ja riviin tuli aukko, 20 - 200 cm pitkä. Aika koomista, kun kyse sentään pitäisi olla suorakylvökoneesta.
Nyt on ajettu kaksi kevättä ja syksyä VM:llä, kynnettyn ja siitä äestettyyn peltoon, on sellasisiakin lohkoja, joiden toinen pää on hiekkaa, keskellä on ruoppamultaa ja toinen pää kivikovaa savea, ja vaikka olin tuon saman kaupunkilegendan kuullut, niin täytyy tunnustaa, että ei pidä pojat paikkaansa, kyllä siemenet on juuri siellä syvyydessä kuin pitääkin, ja oraat on tasaisemmat kuin Rapid - aikana. Tämä kokemuksen rintaäänellä. Koneessa on leveyttä neljä metriä ja ajonopeus on jossain 12 - 15 km per tunti, vannaspaino on jossain 75 kilon paikkeilla.

Hmm..ajattelin polkupyörän päälle istahtaa ja potkasta sen pihalta vauhtiin, rullaa varmaan perille asti...ei ihan näy pelloille asti keittiön ikkunasta, eli Strimari ilmottautuu uteliaana mukaan. Pellot on kylvetty 6 vuotta ensin Rapidilla ja sittemmin kahtena keväänä VM:llä, muttei kertaakaan suorakylvönä, kaikki kynnetään, repikää siitä!

Viikon lohkaisu
Hurrikaani iski täysin odottamatta. Risteilyalus upposi ja
insinöörimies havahtui ajautuneena pienen saaren rantaan eikä hän
nähnyt muita ihmisiä tai tarvikkeita. Hänellä oli vain banaaneja ja
kookospähkinöitä. Tottuneena viiden tähden hotelleihin hänellä ei
ollut aavistustakaan mitä tehdä, joten seuraavan neljän
kuukauden aikana hän söi banaaneja, joi kookospähkinämehua, kaipasi vanhaa vaimoaan ja tarkkaili merta toivoen huomaavansa pelastusaluksen.

Eräänä päivänä kun insinööri oli makailemassa puoliunessa
rannalla, hän havahtui silmäkulmastaan huomaamaansa liikkeeseen.
Kyseessä oli soutuvene, jossa oli kauneimman näköinen Nainen, jonka hän oli koskaan nähnyt. Nainen souti hänen luokseen.

Epäuskossa mies kysyi häneltä:
- Mistä sinä tulit? Kuinka sinä pääsit tänne?
- Soudin saaren toiselta puolelta, nainen vastasi.
Ajauduin tänne, kun risteilyalus upposi joitain kuukausia sitten.
- Uskomatonta, insinööri vastasi. Luulin että kukaan muu ei selviytynyt.
Kuinka monta teitä on? Olitpa onnekas, kun soutuvene ajautui luoksesi, minulla ei ole mitään.
- Olen yksin, nainen vastasi, eikä tämä soutuvene ajautunut, ei minullakaan ollut mitään.
Mies oli hämmentynyt.
- Mistä sinä sitten sait tuon soutuveneen?
- Voi, sehän oli yksinkertaista, nainen vastasi. Tein soutuveneen siitä, mitä tältä saarelta löytyy. Airot ovat kumipuun oksia, ja
Koversin pohjan palmupuun rungosta ja sivut sekä keulan Eukalyptus-puusta.
- Mu-mu-mutta sehän on mahdotonta! insinööri änkytti.
Sinulla ei ollut työkaluja eikä tarvikkeita, kuinka sinä siinä onnistuit?
- Eihän se nyt ollut ongelma, nainen vastasi. Saaren toisella
puolella on paljon ihmeellistä laavakiveä ja huomasin, että kun sitä
kuumentaa tulisijassa, siitä tulee helposti muotoiltavaa rautaa.
Käytin sitä tehdäkseni joitain työkaluja ja niillä sitten sain tehtyä
kaiken tarvittavan.
- Mutta ei siitä sen enempää, nainen jatkoi. Missä sinä asut?
Häpeillen insinööri tunnusti, että hän oli nukkunut rannalla
avotaivaan alla koko ajan.
- No, eiköhän sitten soudeta minun puolelleni, nainen sanoi.
Parin minuutin soutamisen jälkeen vene rantautui pieneen merenlahteen. Kun mies katsoi rannalle hän melkein tippui veneestä.
Rannalta lähti kivetty polku johtaen upeaan bungalowiin, joka oli
maalattu siniseksi ja valkoiseksi. Kun nainen kiinnitti venettä
ammattitaitoisesti punotulla hamppuköydellä, insinöörimies pystyi
vain tuijottamaan tyhmänä. Kun he saapuivat taloon, nainen sanoi
rennosti:
- Eihän tämä nyt kovin erikoinen ole, mutta kutsun sitä kodiksi.
Istu alas, ole hyvä. Haluaisitko drinkin?
- Ei, ei kiitos, mies vastasi edelleen hämmentyneenä. En halua enää
pisaraakaan kookospähkinän mehua.
- En ajatellut kookospähkinämehua, nainen vastasi. Miten olisi
PinaColada?
Yrittäen peittää hämmästyksensä mies nyökkäsi vaisusti, ja he
istuivat sohvalle keskustelemaan. Kun he olivat kertoneet tarinansa,
Nainen ilmoitti:
- Vaihdan nyt jotain mukavampaa päälleni. Haluaisitko käydä suihkussa ja
ajaa partasi? Partahöylä on yläkerrassa kylpyhuoneen kaapissa.
Kysymättä enää yhtään mitään insinööri meni kylpyhuoneeseen.
Kaapissa oli partahöylä, joka oli tehty luusta. Keksi terävää
simpukankuorta oli kiinnitetty sivuistaan kasvoja myötäilevään mekanismiin.
- Tämä nainen on ihmeellinen, hän mutisi. Mitähän ihmeitä tässä vielä paljastuu? Kun hän palasi olohuoneeseen, nainen istui sohvalla pukeutuneena ainoastaan pariin isoon lehteen, jotka oli strategisesti aseteltu, ja hän tuoksui ihanalta.

Nainen pyysi häntä istumaan viereensä.
- Kerrohan minulle, nainen aloitti vihjailevalla äänensävyllä siirtyen samalla lähemmäksi miestä, me olemme olleet tällä saarella todella pitkään, ja olen ollut yksinäinen..
Uskoisinpa, että sinäkin haluaisit tehdä juuri nyt jotain, mitä olet kaivannut kaikkina näinä kuukausina, ymmärräthän... Ja hän tuijotti syvälle miehen silmiin.

Insinööri ei voinut uskoa korviaan.
- Tarkoitatko---??? hän vastasi, että voin lukea sähköpostini täältä?

http://www.koskimaentila.profiili.fi/viikonlohkaisu/
 

porsaantuottajien pitää varautua siihen markkinariskiin, että porsaat eivät menekään aina  kaupaksi automaattisesti, kuin manulle illallinen.

Hmm.. neuvoja on helppo pöydän takaa jaella, mitenkähän käytännössä tuo varautuminen tapahtuu?...kerrotaanko niinkuin YT- neuvotteluissa emakoille, että markkinatilanne on nyt vaikea, älkääpä porsiko nyt pariin kuukauteen. Valitettava biologinen totuus vaan on, että porsaat ilmaantuvat maailmaan noin neljä kuukautta tiineytyksen jälkeen, halusipa Loso sitä tai ei.
Eikä ole kuin vuosi siitä, kun Atrialla itkettiin, että pitäsi ankeleekisti saada joka emakolta 12 porsasta välitykseen, muuten uuden uutukainen Nurmon teurastamo pyörii vajaalla teholla...niin se Maailma muuttuu Sitraseni..

Samat ne ovat sateet luomulle ja tavalliselle viljelmälle.Kylvöajankohta näyttää tämän kevään orastumisissa ratkaisevan.

Hyvin sanottu! Tarkoitinkin vaan lähinnä sitä että viljelykierron ja ravinteiden syvemmältä hakemisen sekä kasvimassan kautta luomupelto on sinällään suuremmalla todennäköisyydellä multavampaa ja mururakenteeltaan ja kuohkeudeltaan paremmassa kunnossa, ja sitäkautta kasvin juuret pääsevät vähemmällä tuskalla ja aikaisemmin syvemmälle vilvoittavien vesien ääreen, kuin jos niiden ei tarvitse hakeutua kuin parin sentin päähän lannoitenokareen kylkeen. Anyway, sade ei todellakaan olisi pahitteeksi Loimaallakaan, savikot alkaa olla jo aika kuivia. Viime yönä tuli 2 milliä, sillä ei juuri hurrata, jospa viikolla sataisi oikeasti jotain..

Lainaus käyttäjältä: Strimari - 04.06.08 - klo:08:48

Luomuviljelijänä tiedän kokemuksesta että asiallinen konsti, kunhan vaan osaa tehdä oikein.

Luomuviljelyssä lakoontuminen ei taida olla pahimpia ongelmia?

Mjoo-o näinkin, mutta kyllä sitä lakoakin löytyy, kun kaurat menee yli neljän tonnin sadolle, ja ruis on aina vähän vinossa..Valkoapilasta vielä sen verran, että se on sen verran lyhyttä, että ei siitä nyt yipääsemätöntä ongelmaa pitäisi tulla, jos osaa viljellä, eli takuuvarmasti menee vilja kyljelleen, jos ensin kylvää peltoon typpeä ilmasta sitovaa kasvia, ja silti lannoittaa normaalikaavan mukaan, pitäsi sen nyt järki sanoa, mutta kovin lujassa istuu usko apupaskan kaikkivoipaisuudesta, olen monasti kylällä seurannut, miten kesantopeltoon kylvetään parin apilavuoden jälkeen ruista tai syysvehnää ja annetaan Yaralaista silti niinkun ennenkin, ja sitten ihmetellään kun ruis on kaksmetristä ja limalaossa. Normaali ruis sato yksivuotisen apilan jälkeen likuu haitarissa 2500 - 3500 kg/ ha ilman mitään muuta lannoitusta. Lisäksi valkoapilan käyttö perustuu myös varjostukseen, eli se pitää rikkakasvit allaan, jolloin ne eivät haittaa puintia eivätkä satoa. Toki sekä pienet rikat että apilat itsesään ottavat oman osansa ravinteista, mutta kun niitä ei viedä pois pellolta, niin siellä  ovat seuraavaa vuotta varten, samoin muuttuvat aikaaottaen maaksi parantaen pellon multapitoisuutta, maanrakennetta ja sitäkautta vastaisuudessa viljan mahdollisuuksia ottaa ravinteita tulevista apilasdoista.
Tämä on sitä positiivista domino-ilmiötä, johon luomupellolla pyritään, toki sen voi Norjanpaskallakin tehdä, jokainen tekee niinkun parahiksi näkee..

Lainaus käyttäjältä: Strimari - 04.06.08 - klo:08:35

Lisäksi Nurmolaiset nostavat lihan hintaa 3 snt/ kg.

Täs keväällähän se putos 3snt/kg, eli +-0. 

Niinjoo, mutta onhan sekin paree, kun että laskisivat edelleen...kaikki otetaan mitä annetaan, eikä piisaakka..

***Täysin turhaa pelleilyä. Viljat laossa ja apila kasvaa läpi, siitä huumoria repimään.

Onko sinulla käytännön kokemusta, vai perustuuko mielipiteesi Kemiran/monsanton/Keskon/Hankkijan aivopesuun ?
Luomuviljelijänä tiedän kokemuksesta että asiallinen konsti, kunhan vaan osaa tehdä oikein.