Evoloo on jo ja sitten Sythia..Onneksi saivat ajoissa tehtyä poikkeuslupapäätöksen peittausaineesta..On kyllä omia vuoden vanhoja siemeniä varastossa. Sitten Planettia ja Helmee, toi viimeinen ei ole varma..Itsellä pidän viimeisenä kylvöäpäivänä viljoilla 17.5 ja rypsillä 23.5 Silloin on vie mahdollisuus päästä puimaan kohtuu vuonna kohtuu kelillä. Jos jää kylvämättä noitten päivämäärien jälkeen niin sitten siihen on näppärä laittaa ruista..tai syysrypsiä..

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 26.11.19 - klo:15:57

142 alueella tuet ehkä pienenee , pellosta vai eläintuotannosta ei tietoa . Olivat tuottajaa ja kollegaa varoitelleet .
Etelästä en ole mitään kuullut .

Tuo tarkoittaisi sitä, että nykyinen hallitus ei löydäkkään lisärahaa, eikö nuo ole lähinnä kansallisia tukia? Jos nykyinen hallituspohja ei löydä lisärahaa tundralle niin ei kyllä sitten mikään muukaan.. Kannattaa alkaa naulailemaan jo lautoja ovien eteen..

Tuo tarkoittaa sitä, että nykyinen hallitus löydäkkään lisärahaa ja siihen lisätään torstaina päätetty tammikuun Brexit.. niin kylmää on kyyti tulossa. Tukkihinta vielä tohon 40 E/motti niin jipii. Onneksi luotto viljan hintaan on kova ja toivottavasti emme joudu pettymään.

Kaikki huutaa lisää luomua mutta totuus on kuitenkin se että luomua ei kukaan osta https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006328716.html Ensimmäisenä tuossakin isossa komplexissa kaatui luomupuoti 

Vaikka liike sijaitsee Luomunpääaluella Loppupeleissä isossa kuvassa hinta on se joka ratkaisee. Mielestäni Luomu sana on vanhentunut ja tarvitsisi päivitystä. Toivomme uudelta hallitukselta siihen kannanottoa, vaikka emme tiedä voiko sitä kysyä

Itse tässä aikani kuluksi pohdin minkälainen prosenttuaalinen vuosittainen kasvinsuojeainelukulu liikevaihtoon verrattuna olisi ympäristöllisesti sopiva, silti huoltovarmuutta menettämättä. Luomuviljelijöillä se on nolla. Itselläni sain 1,8 prosenttia liikevaihdosta menee kasvinsuojelu aineisiin. Pidän sitä tosi pienenä. Keskimäärin porukan prosenttimääräksi arvioisin 5 %. Tietysti vaihtelua aiheuttaa tuotantosuunta. Ja niiden välillä on isoja eroja. Itselläni on kasvinviljelytila.

Kyllä Suomalaisen ruokatuotannon kannalta on tärkeä, että meillä on oma puimuritehdas. Varmasti on niin että kun Keski-Euroopasta tulee käytettyjä puimureita Suomeen niin ne eivät ole Suomalaisia ja kun puhutaan puimurien varaosista niin jos jonkun merkin valmistus loppuu, niin loppuu myös varaosien saaminen. Niinkuin autopuolella kävi Saabille.

Lainaus käyttäjältä: JameksiP - 16.11.19 - klo:13:53

"Kylhän tämä kovasti on menossa tuohon suuntaan. Eihän siinä mitään ongelmaa ole muuta kuin se, että mitä sitten tehdään kun tulee nälkä? "


Ei mitään pulmaa aiheuta. Mennään mäkkärin tai hesen drive-in luukulle ja
tilataan hampurilaanen. Siihenhän ei kotimainen tuotanto vaikuta mitenkään.
Ihan samoin kaffe ja virolainen pullataikina.

Niinhän sitä tyhmemmät luulee..

Uuden tukikauden alusta ei tietoa. Ja hassua kun puhutaan että mennään vanhan tukikauden ehdoilla ja uuden tukikauden rahoilla. Mielestäni pitäisi päästä uuden tukikauden ehdoilla ja vanhan tukikauden rahoilla. Ministerimme Leppä väläytteli jo facebookissa, että sadonkorjuuvelvoite palaa. pidän sitä hyvänä ehdoituksena. Ainoa mutta siinä on että se kuluttaa mun laskujen mukaan 10 miljoonaa litraa fossiilista polttoainetta "turhaa" kun jokainen viljelijä pui ja kuivaa kannattamattomia pellonsyrjiä. Joku muu ratkaisu täytyy saada tukiehtoihin. Nyt kun meillä on sähköinen tukihakemus ja myöskin syysilmoitusmahdollisuus, niin sitä täytyisi kehittää lisää. Ehdotuksena voisi olla että syysilmoitus jätettäisiin syyskuun 15. päivään mennessä ja siinä myös ilmoitettaisiin puidut ja vielä puimattomat lohkot, ja jos lohko näyttää taloudellisesti kannattamalta puida niin sen voisi myös ilmoittaa siinä. Silloin tuki leikkautuisi 50 prosenttia.

Rukiin hintaromahdus sataa suoraan perinteisten ruislajikkeitten laariin. Kun hinta on huono kannattaa ottaa oma Reetta rukiin siemen niinkuin minä tein tänä vuonna ja aion kylvää omat ensi syksyn rukiini  omalla siemenellä. Jos kaikki viljelijät tekisi niin, niin saataisiin  ruisvuoret  pienennettyä. Ja pula Suomalaisesta rukiista olisi taas mahdollinen. Ainoa suunta hinnan korotuksiin. Teollisuuttahan ei kiinnosta viljelijöiden kannattavuus. Senhän tuo 90 uuden puimurin viime vuoden lukema kertookin. Ensi puintikaudelle kun saadaan 50 uuden puimurin kauppatilasto tiedoksi, niin kahdenkymmenen vuoden päästä ha/per puimuri nousee 6000 hehtaariin.

Nyt kun on saatu muokkaukset tehtyä on hyvää aikaa perehtyä tuon otsikon sisältöön. Ja kun sen luki niin ei yhtään ihmettele miksi olemme maataloudessa tälläisessä tilanteessa ettei kalliita investointeja juuri kukaan tee. Johtopäätöksenä voimme tällä vauhdilla mennä 20 vuoden päähän, jolloin Suomessa on 1800 alle kaksikymmentä vuotta vanhaa puimuri. Ja niillä täytyisi puida 1 000 000 hehtaaria viljaa. Se tekee 5000 hehtaaria per puimuri. Me maattilaiset tiedämme "ettei" se ole mahdotonta. Tottakai siellä on myös yli 20 vuotta vanhoja puimureita yli 2000 tuntia ajettuja, mutta kuitenkin.

Mielestäni kaikilla  tuotantosuunnilla : Tavanomainen, eläintila, luomu : Täytyisi olla samansuuruinen tuki e/per hehtaari. Tälläinen tuotantosuunta rasismi on vakavasti tuomittava. Ajatella jos sosiaalituissa olisi samanlainen eriarvoistuminen. Eri kansallisuudet saisivat eri määrän tukia. Luomu on hieno asia ja kannatan sitä, mutta kaikkien tuottajien pitäisi olla samalla viivalla, silloin kokonaispotista riittäisi rahaa eri yksiköille tasapuolisemmin ja Suomen ruokahuolto varmuus paranisi

Niin, noissa satokyselyissähän ei oo pakko olla rehellinen. Ja eikös se ole liikesalaisuus nuo satomäärät? Maatila kun ei ole pörssiyhtiö, niin ei kai ole pakko kertoa tuotantomääriä ?

Ei ole pakko kertoa totuutta mukavahan se on nuoren tytön kanssa jutella puhelimessa satotietoja ja heitellä lonkalta sopivan pieniä satolukuja..Sillä saataisiin hinta nouseen.
Itse täyttänyt säntillisesti kilolleen paljonko on tullut satoa ja sitten peilannut vuosittaiseen panostusmäärään ja sen kautta tehnyt seuraavien vuosien viljely/panossuunnitelmia. Joten se kysely kannattaa tayttää huolella ja käyttää sitä suunnittelun pohjalta. Sama on myös viljelykirjanpidon pitämisen suhteen. Ei sitä tarkastajaa varten tehdä vaan itseä varten, josta on hyvä seurata vuosien viljelykäytäntöjä.

Niin kauan kuin suomalaisilla on varaa tukea euron maataloustuotetta kahdella eurolla,
joissakin viljelymuodoissa euron kalorioita esimerkiksi jopa neljällä eurolla, kannattaisi
ehkä sittenkin pitää koko Suomi vaan kesannolla, odottamassa sitä seuraavaa ruokakriisiä.

Toisaalta, kovin nopeaa huoltovarmuutta ei vaaksan korkuinen harvankellertävä
heinätupsu, 30 vuotta ravinnelouhitussa  latauspellossa tuo.

-SS-

Hieno kielikuva Nyt näyttää siltä että Brexit on peruttu tältä vuodelta ja siirtymässä ensi vuodelle. Samalla se tarkoittaa että Britannien on maksettava Eu jäsenyysmaksut myös ensi vuonna ja samalla se tarkoittaa että Eu.maataloustukileikkaukset on peruttu ens vuodelta ja samalla se tarkoittaa että ensi vuoden tuet pysyy samansuuruisena kuin tänä vuonna..Jipii..ei muutakuin lannoiteostoksille ja Siemenet myös samaan kuormaan

Mitä tulee kannattavaan viljelyyn 2021..niin siihen ei ole varmuutta..Maanviljelijällehän riittää että se saa seuraavan vuoden kannattavaksi..Ja tässä tapauksessa se vuosi on 2020.. Nyt näyttää todella hyvältä ensi vuosi.. Viljaa tulee ovista ja ikkunoista Ainakin niin on uskottava..Ja sillä mielellä tehtävä kylvösuunnitelmat. Ensi vuonna en jätä rikkaruohotorjuntaa tekemättä..katotaan sitten 2021 ja tietystihän siinä on se vaihtoehto että ajaa rikka-aineet maksimina 2020 ja jättää 2021 ajamatta..Säästö se on pienikin säästö

Suomi ehdottaa EU:n maatalousrahojen rajun leikkauksen loiventamista
Pääministeri Rinteen mukaan kritiikki kuuluu asiaan.


STT

Suomen esittelemä pohjapaperi EU:n tulevien vuosien rahankäytöstä on saanut jäsenmaista kovaa kritiikkiä. Keskustelua jatketaan perjantaina EU-huippukokouksessa, jossa pääministeri Antti Rinne (sd.) esittelee puheenjohtajamaan pohjapaperin.

Päätöksiä tuskin on luvassa, koska budjettineuvotteluissa ollaan vielä alussa, eikä jäsenmailla ole paineita päästä ratkaisuun. Uusi budjettikausi käynnistyy vasta vuoden 2021 alusta.

STT:n tietojen mukaan Suomi tuo päämiesten pöytään paperin, jossa esitetään maatalousrahoihin esitetyn leikkauksen kohtuullistamista.

Komissio on esittänyt maatalousrahoihin merkittävää leikkausta. Esityksen mukaan maatalouteen käytettäisiin vuosina 2021–2027 alle 29 prosenttia rahoista, kun aiemmalla kaudella osuus oli noin 35 prosenttia.

Jäsenmaiden tuntoja viime kuukausina kuunnellut Suomi lyö pöytään perjantaina uuden numeron. Pohjapaperin mukaan maatalouden osuus olisi 30,5–30,9 prosenttia.

Maatalousrahat ovat joutumassa leikkuriin osana laajempaa kulukuuria. Menoja on pienennettävä, koska merkittävä nettomaksaja Britannia lähtee, eivätkä useimmat EU-maat ole järin halukkaita maksamaan lisää jäsenmaksuja. Lisäksi EU-mailla on lukuisia uusia kohteita, joihin ne ohjaisivat rahaa. Niitä ovat niin ilmasto, maahanmuutto kuin puolustuskin.

Itäisempi Eurooppa moittii

Samalla ovat pienenemässä varsinkin itäisemmälle Euroopalle tärkeät koheesiorahat. Komissio on esittänyt, että budjetista noin 29 prosenttia käytettäisiin aluerahoihin verrattuna viime kauden 34 prosenttiin. Suomen paperissa osuudeksi ehdotetaan 29,6–29,8 prosenttia.

Leikkausehdotus on merkittävä, ja on saanut Visegrad-ryhmän maat Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian takajaloilleen ja arvostelemaan kovin sanoin Suomea.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) pitää arvostelua normaalina. Suomen tekemä pohjapaperi heijastaa hänen mukaansa niitä kahdenvälisiä keskusteluita, joita Suomi on käynyt kaikkien EU-maiden kanssa.

Suomi esittää seitsemän vuoden rahoituskehyksen suuruudeksi 1,03–1,08 prosenttia bruttokansantulosta. Ehdotuksellaan Suomi kallistuu tiukan budjetin linjalle.

–  Se on jonkin verran alle komission esityksen (noin 1,1), mutta päälle 1,0:n, johon jotkut maat ovat enintään suostuvaisia, Rinne selitti torstaina Brysselissä.

Kovimpaan prosenttijengiin ovat EU-maista kuuluneet Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta. Toisaalta on maita, jotka haluavat kasvattaa budjettia komission ehdotusta suuremmaksi.

EU-maat ovat sopineet, että ratkaisua budjetista yritetään saada jo joulukuun huippukokouksessa. Suomi pyrkii tätä tavoitetta kohti, vaikka yleisesti tiedetään, että vaikeisiin budjettipäätöksiin tarvitaan enemmän aikaa.

Vaikeuskerrointa lisää se, että huippukokouksia johtava Donald Tusk on päättämässä kautensa marraskuun loppuun. Tusk ei välttämättä halua taakakseen enää ylimääräistä budjettihuippukokousta marraskuussa.

Oikeusvaltiomekanismi odottaa päätöksiä

EU-johtajien on otettava kantaa myös esitykseen EU-rahan sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Tälläinen vääntö Suomen Ruokahuollon omavaraisuudesta. Mielenkiintoista luettavaa ja vielä mielenkiintoisempaa kuulla millaisia päätöksiä siellä tehdään. Onneksi en ole ehtinyt vielä laittaa niemäni uuden puimurin kauppakirjaan,  mutta jos 2021-2027 ohjelmakausi saadaan toteutettua asiallisella tasolla, on sekin mahdollista. Tällä hetkellä näyttää siltä että Brexit tekee hallaa Suomen tilanteelle.

 Suomi ehdottaa EU:n maatalousrahojen rajun leikkauksen loiventamista
Pääministeri Rinteen mukaan kritiikki kuuluu asiaan.


STT

Suomen esittelemä pohjapaperi EU:n tulevien vuosien rahankäytöstä on saanut jäsenmaista kovaa kritiikkiä. Keskustelua jatketaan perjantaina EU-huippukokouksessa, jossa pääministeri Antti Rinne (sd.) esittelee puheenjohtajamaan pohjapaperin.

Päätöksiä tuskin on luvassa, koska budjettineuvotteluissa ollaan vielä alussa, eikä jäsenmailla ole paineita päästä ratkaisuun. Uusi budjettikausi käynnistyy vasta vuoden 2021 alusta.

STT:n tietojen mukaan Suomi tuo päämiesten pöytään paperin, jossa esitetään maatalousrahoihin esitetyn leikkauksen kohtuullistamista.

Komissio on esittänyt maatalousrahoihin merkittävää leikkausta. Esityksen mukaan maatalouteen käytettäisiin vuosina 2021–2027 alle 29 prosenttia rahoista, kun aiemmalla kaudella osuus oli noin 35 prosenttia.

Jäsenmaiden tuntoja viime kuukausina kuunnellut Suomi lyö pöytään perjantaina uuden numeron. Pohjapaperin mukaan maatalouden osuus olisi 30,5–30,9 prosenttia.

Maatalousrahat ovat joutumassa leikkuriin osana laajempaa kulukuuria. Menoja on pienennettävä, koska merkittävä nettomaksaja Britannia lähtee, eivätkä useimmat EU-maat ole järin halukkaita maksamaan lisää jäsenmaksuja. Lisäksi EU-mailla on lukuisia uusia kohteita, joihin ne ohjaisivat rahaa. Niitä ovat niin ilmasto, maahanmuutto kuin puolustuskin.

Itäisempi Eurooppa moittii

Samalla ovat pienenemässä varsinkin itäisemmälle Euroopalle tärkeät koheesiorahat. Komissio on esittänyt, että budjetista noin 29 prosenttia käytettäisiin aluerahoihin verrattuna viime kauden 34 prosenttiin. Suomen paperissa osuudeksi ehdotetaan 29,6–29,8 prosenttia.

Leikkausehdotus on merkittävä, ja on saanut Visegrad-ryhmän maat Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian takajaloilleen ja arvostelemaan kovin sanoin Suomea.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) pitää arvostelua normaalina. Suomen tekemä pohjapaperi heijastaa hänen mukaansa niitä kahdenvälisiä keskusteluita, joita Suomi on käynyt kaikkien EU-maiden kanssa.

Suomi esittää seitsemän vuoden rahoituskehyksen suuruudeksi 1,03–1,08 prosenttia bruttokansantulosta. Ehdotuksellaan Suomi kallistuu tiukan budjetin linjalle.

–  Se on jonkin verran alle komission esityksen (noin 1,1), mutta päälle 1,0:n, johon jotkut maat ovat enintään suostuvaisia, Rinne selitti torstaina Brysselissä.

Kovimpaan prosenttijengiin ovat EU-maista kuuluneet Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta. Toisaalta on maita, jotka haluavat kasvattaa budjettia komission ehdotusta suuremmaksi.

EU-maat ovat sopineet, että ratkaisua budjetista yritetään saada jo joulukuun huippukokouksessa. Suomi pyrkii tätä tavoitetta kohti, vaikka yleisesti tiedetään, että vaikeisiin budjettipäätöksiin tarvitaan enemmän aikaa.

Vaikeuskerrointa lisää se, että huippukokouksia johtava Donald Tusk on päättämässä kautensa marraskuun loppuun. Tusk ei välttämättä halua taakakseen enää ylimääräistä budjettihuippukokousta marraskuussa.

Oikeusvaltiomekanismi odottaa päätöksiä

EU-johtajien on otettava kantaa myös esitykseen EU-rahan sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Jos viljan hinnan lasku on pysähtynyt niin sitten odotetaan sen nousua.. Pakkohan sen on nousta jos teollisuus meinaa saada talvella 20-21 raaka-ainetta..

Tuo yhden prosentin vuosittainen satomäärän laskennallinen kasvu kun lajikkeet paranee kuulostaa ihan realistiselta., mutta se ei vielä ratkaise kannattavan viljelyn problematiikkaa.  Mutta on hyvä ja suuntaus oikea. 100 ha viljatilalla keskimääräinen viljamäärä koko Suomen keskiarvolla on 450 000 kg ja siihen prosentti lisää niin sadonkasvu on 4500 kg kertaa keskivertohinta 150 euroa.. Niin vuosittainen myynnin lisäys 675 euroa. Hyvä alku kannattavaan viljelyyn. Käyttämällä vain uutuus lajikkeita. Jotenkin kun seuraa lajikkeiden määrää eri viljakasveilla niin lajikeluettelossa on todella iso määrä eri lajikkeita.

Yksi kannattavan viljelyn ajatus voisi olla että siirtyy rikkakasvitorjunnassa vuosittaisen torjunnan periaatteesta joka toisen vuoden torjuntaan. Onko jollain raatilaisella pitkäaikaista kokemusta kyseisestä menettelytavasta.. Onko rikkaheinät vallanneet pellon.