Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
jos laittaisin kusiputket nyt niin vähintään 300mm rupee välillä jo jurppimaan ainainen kusen kans loorailu 160mm putkien kans turhaa työtä on muutenkin jo riittävä määrä. (te keskuksen suunnittelia oli piirtäny alkujaan 100mm putkilla koko kusijärjestelmän)
mikä pahiten ahistaa kuses?
Kaikki muu paitsi kusi
sillähän on notkia selekä (kusella meinaan)
150cm paalia ei tohori 50cm ylemmäs nostaakkaa.tr tekee pian kuperkeikat
nostaa lonkkaa
jos laittaisin kusiputket nyt niin vähintään 300mm rupee välillä jo jurppimaan ainainen kusen kans loorailu 160mm putkien kans turhaa työtä on muutenkin jo riittävä määrä. (te keskuksen suunnittelia oli piirtäny alkujaan 100mm putkilla koko kusijärjestelmän)
mikä pahiten ahistaa kuses?
*** Samansuuntaisia kokemuksia, kohtuullisen kuivissakin paaleissa verkko tiukassa. Jäässä ei ole ollut vielä yhtään paalia, lievää "kohmetta" joissain paaleissa. En tiedä, pelaako muut "tennistä" paaleilla (ei ainakaan kukaan maininnut), muutaman kerran kun heittää kolmesta metristä alas, niin ainakin kohmeisista paaleista verkot löystyy kummasti. Ei kannata kuitenkaan harrastaa jos naapuri kovin lähellä, tippuu kahvikupit pöydältä.
itte kaas tipahutan 3 metristä lähtöö lumet ja jäät mukavasti. joskus tömähtää mukavasti...
Esikuivattamisellahan siitä selviää.... Itsellä ei edes lämmintä välivarastoa. Talvella haetaan vaan päivän tai korkeintaan kahden tarve kylmään latoon jonne ne Kilvellä halkaistaan kahtia. Pikku Avantilla pyöräytän puoliskat ja muovi ja verkko pois , siinä hommassa menee ehkä 10 sek. mutta koneen päältä pitää nousta ( yleensä aina), ei ongelmia verkon kanssa koska se on jo piikissä ei paalin pinnassa. Ja sitten Avantilla puoliska navetan sisälle ja puristellaan takaisin päin tullessa rehut leviäälle ja sama toiselle puoliskalle. Paali riittää joskus lähes vuorokauden joskus vain puoli vrk (märkää) . On siinä iso ero. Mutta koskaan en hae talvella paaleja lavetilla tai kärryllä pihaan jäätymään, vaan läheltä navettaa 2kpl paaleja kerralla "sulia" lumihangesta. Ja vielä mielestäni paalit kannatta kääriä useaan jonoon lähi toistaan esim vaikka ennemmin 10*5 jonoa kuin yhteen jonoon 50 paalia, jos niitä pitää talvella syöttää.
siinähän saa aina olla tiänpäällä hakemas jos ei kärryä käytä?
joskus vanhanvallan aikana kun syötös oli enemmän ja vähemmän jäisiä aumarehuja niin usiampi lemmu loi vasikkansa ennenaikojaan
viäläkö vanha valta korottaa ääntä 
talviunilla ja sieltä herättyään kerää ravintoa uutta talvia varten...
ohra ainaki pensoo joskus liikaa ku harvaa yrittää... ja navetan taustaa riittävästi ,muuten toimii seokses.
Saman olen myös huomannut, vihantaa niitettäessä ei yhtään huomaa, onko siementä mennyt 100 vai 200 kiloa.
viime keväänä vei halla ohran, sen jälkeen pensoi tosi rajusti , oli kuin puima ohra . lehmät vähä nirsoilee raiheinä seosta...
joskus vanhanvallan aikana kun syötös oli enemmän ja vähemmän jäisiä aumarehuja niin usiampi lemmu loi vasikkansa ennenaikojaan
viäläkö vanha valta korottaa ääntä
ohra ainaki pensoo joskus liikaa ku harvaa yrittää... ja navetan taustaa riittävästi ,muuten toimii seokses.
itte viän muovineen välivarastoon sulaa mielestäni paremmin, ei pinnasta vaan...lumet tietenki siivotaan ensiksi pois
Ei kai kokoviljasäiliksestä enää toista satoa saa, kun 1. korjuu on kumminkin sen verran myöhään vihantana korjattavaan verrattuna? Meillä tehdään suojaviljat (100 kg ohraa ja 30 kg heinänurmiesosta) rehuksi heti ohran tultua tähkälle ja toinen sato syyskuun lopussa. 1. sato käytännössä pelkkää viljaa ja 2. sato sitten jo heinää.
Saa koviljasäiliksestäkin toisen sadon; ohra+italian raiheinä, eikä kaikkein myöhäisin ohralajike. Raiheinä lähtee nopeasti korjuun jälkeen ja kasvaa myöhään syksyyn, hyvää laidunta jos kelit suosii...
Mikä idea tuossa suojaviljan korjaamisessa vihantana on? Eka satohan on pelkkää kortta ilman jyväsatoa ja toinen korjuu varmistaa nurmen perustamisen epäonnistumisen?
ww raiheinää sekaan niin tulee muutaki sekaan ku esim viljan kortta, ja saa toisen saron
Sillpurista läpi jäinenpaali , sulaa noppeesti , kallisratkaisu .
Näiden emolehmien kanssa on kyllä toisin, oli paali jäinen tai ei, niin ne kyllä jyrsii sen naamaan ....
Ei sitä tarvi silputa.
jyrsii ja jyrsii mutta ei taira muuta iloa olla. että näkeevät seuraavan päivän...
Mennääs asiaan, huono kannattavuus johtuu vain ja ainoastaan ylituotannosta.
Toisaalta, samalla logiikalla ajatellen, ylituotanto johtuu vain ja ainoastaan hyvästä kannattavuudesta ...
Hei, tehän huomasitte miten sikasykli toimii! Siis sikasyklihän on yksi vanhimpia taloustieteen esimerkkejä siitä miten talous toimii.
1) Sianlihasta on enemmän kysyntää kuin tarjontaa => hinta nousee
2) Kannattavuus paranee, perustetaan lisää sikaloita
3) Sikaloita tuli liikaa => ylituotantoa => hinta laskee
4) Kannattavuus heikkenee => sikaloita lopettaa => tuotanto pienenee
Ja ei kun takaisin kohtaan 1...
sama kaavahan pätee myös viljanviljelyyn. vuosi kesti "korkeasuhdannetta"?
[/quote]
niin ja vaihto kannattanee tehrä ennenkun piru vie koko kären lompakkoa myören (jos siinä on mitään viemistä)
[/quote]
ookko jo kytänny vaihtorivistöjä ?
