Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kiitoksia kaikille tasapuolisesti.
Se on katos sillä tavalla, etten ole sekatyömiehiä
Mutta tuli kuitenkin sellainen mieleen että mihin hintaan olette päässeet apeseoksen koostumuksen suhteen? Paljonko tulee tonnille hintaa ja mikä jää väkirehuprosentiksi kokonaisuudessaan?
***Juuri tämän hetken hintaa on paha mennä sanomaan, kun varastossa on paljon eri hintatason tavaraa. Parhaimmillaan seoksen väkirehuosuuden hinta on pyörinyt 110-125 euron rehuyksikköhinnassa, mutta niihin lukemiin ei taida enää olla paluuta.
Entä seoksen kokonaishinta?
Yllättävää sinänsä että tähän aiheeseen on vastauksia tullut näinkin paljon.
***Kokonaisseoksen hintaan vaikuttaa oleellisesti säilörehun hinta, jonka tilahinta ei mielestäni vertailukelpoinen tilojen välillä. Lähtötietojen taso vaikuttaa turhan paljon tulosten luotettavuuteen. Näin ollen on järkevämpää verrata väkirehuosuuden hintaa.
Tuolla naapurin viljanviljelijällä on aina muutama hehtaari nurmea kierrossa, minä oon ne lannoittanu ja keränny sadon ilman mitään rahojen kans pelaamista. Näin se yhteistyö täällä päin toimii, ja kaikki on tyytyväisiä
Ja naapurisi saa ne nurmen tuet? Mä olen ymmärtänyt että sellainen järjestely on aika yleinen?
Kyllä näin on, toimii aivan hyvin tällälailla.
***Samanlaisia yhteistyökuvioita myös itsellä. Toimii hyvin, jos etäisyydet pysyy maltillisina.
Investoinnit tultaneen jatkossa tukemaan yksilöllisesti kunkin tilan omien lähtökohtien mukaan. Tuen saaminen voi muuttua tiukemmaksi ja vaatia oikeista lähtötiedoista johdettuja lukuja toisin kuin nyk. Likvillä pelleily. Siinähän lopputulos tiedetään ja alkuarvot säädetään sitten oikeiksi. Tukeen tullee edelleen jonkinlainen peltoalasidos, vaikka osan alasta voi aina korvata sopimuksilla.
Kiintiön vapautuessa, jos tuotantoa C-alueella alkaa kasvaa, 142-artiklan mukaista tukea tulee laskea vastaavasti. Artiklan mukaista tukea saa maksaa vain, mikäli tuotanto alueella ei kasva. Lisälitroille ei tukea ole luvassa.
***On täysin ISOVELI-valvoo pelleilyä tälläinen peltoalasidos investointitukiehtoihin. Jos yrittäjä pystyy osoittamaan kannattavan tuotannon normipinta-alaa pienemmällä alalla, niin miksei hänen anneta sitä tehdä? Erikoistumalla pelkkään nurmipuoleen säästetään työtunteja/konepääomaa verrattuna nykypolitiikan täpinäreiskoihin, joita itsekkin valitettavasti edustan.
On ihan luonnollista, ettei tuotettu määrä saa C-alueella kasvaa yli kiintiön. Ainakin itse olen valmis tasaamaan tuotantotukea litrojen suhteessa, kunhan peltoon siirretyistä tuista tyyliin lisäLFA-ratkaisu ja pelto/tuki-kytköksistä luovutaan. Pahin taitaa tilanne olla kuitenkin C2-alueella.
On hyvä, että investoinnit voi tehdä jatkossa ilman kiintiötä. Sillä otetaan ensimmäinen askel oikeaan suuntaan ajatellen tukien valumista seuraavalle osapuolle.
Täytyisi päivittää etukuormaajakone uuteen. Nykyisessä massikassa on ollut sähköinen ohjaus joysticilla. Tosi kätevä käyttää, mutta pirun kallis korjata. Boshin tekemä venttiilin sähköpää on täytynyt vaihtaa pariin otteeseen.
Millaisen ohjaussysteemin agron porukka valitsisi uuteen vehkeeseen?
Kurottajan.
***Mielestäni kurottaja ei täysin poista ns.etukuormaajatraktorin tarvetta karjatilalla. Kätevä se varmasti olisi, mutta liian kallista konepääomaa tarpeeseen nähden ainakin tältä istumalta harkittuna
Minkälaisia kokemuksia Agronettilaisilla on tuotantorakennusten rakennuttamisesta urakoina? Lähinnä kaipaisin valistuneita arvioita problematiikkaan: tuntilaskutus - urakka. Jos voi saada työmaalleen hyvämaineiset tekijät ( timpurit, putki- ja sähköasentajat ), voiko vastaavan työn saada teetettyä jollakin muulla urakkana edullisemmin vai lasketaanko urakkahintaan aina lisä tuntemattomista kuluista ja työhön sitoutumisesta?
Sitä mitä olen itse rakennuttanut ja muiden hommia sivusta seurannut, niin kustannustehokkain tapa rakentaa on 2-3 hengen kirvesmiesporukalla tuntitöinä. Navettatyömaissa on niin paljon muuttuvia tekijöitä, että urakkatarjouksissa lasketaan turhan paljon kallista varmuusvaraa.
Kun samalla työmaalla on 6-8 rakennusfirman kirvesmiestä, niin hukka-aika lisääntyy väkisin. Valut yms eivät etene määräänsä nopeampaa oli miehiä miten paljon tahansa.
Selkeiden kokonaisuuksien osaurakat ovat sen sijaan mielestäni kannatettavia. Sellaisten kokonaisuuksien, joita firmat tekevät vuosittain kymmeniä ellei satoja, kilpailuttaminen on paljon selkeämpää.
Nyt ei mitään järkeä maksaa enää yli 20 sentin hintoja. Investointitukikielto takaa sen, että investointihakemusjono te-keskuksissa lyhenee väkisin, joten investointiin saa hallinnollista kiintiötä viimeistään ensi keväänä.
Mistä ne litran sinne hallinnolliseen tulevat, kun kukaan ei lopeta ja luovu tuotannosta?
Kaikki vaan odottaa sitä ilmaista kiintiön jakoa ja maitolitran hinnannousua.
Apemies on luvannut näitä rasvarysäyksiä ja muita vippaskonsteja maaailman sivu...No 2015 ollaan viisaampia.
***Uusi tuleva investointituki jaetaan nykysuunnitelman mukaan ilman kiintiöitä, jollei MTK:n jarrumiehet onnistu pyrkimyksissään.
***Kyllähän lisäLFA-ratkaisut yms. olivat aivan Korkeaojan omaa itteänsä...
Kirjoittelet apemies asian sivuraiteilla.
Anteeksi vaan, mutta luulisi lukeneen miehen päässä muutakin liikkuvan.
Enkös jo edellä sanonut, että antaa "EU-ajan torjuntavoitto"-meriittien olla.
Olisi MM-ministerinä ollut kuka tahansa, Hemilä, Koskinen, Korkeaoja tai Anttila, aivan samalla tavalla olisi tehty.
***Hyvä sitä on edes sivuraiteilla edetä, kun sä tunnut tipahtaneen täysin junasta....
Tuohon viimeiseen lauseeseen väitteeseen uskallan olla eri mieltä. Kuka tahansa noista olisi hoitanut asiat Korkeaojaa paremmin.
Mites on Jorma Jaakkola.Kaikki on menossa vääjäämättömästi siten kun olet jo kauan kirjoittanut.
Mitä seuraa?
Juha Korkeaoja laittakoot asiat kuntoon maatalouden osalta. Heillä on tarvittavat verkostot.
.
***Verkosto voi olla, mutta ei taitoa. Korkeaojaa pahempaa tunaria maatalousministerinä ei Suomen historia tunne.
Anttilalla on vielä hyvä mahdollisuus mennä ohi...
Eduskunnan pöytäkirjat puhuvat toista.
***Kyllähän lisäLFA-ratkaisut yms. olivat aivan Korkeaojan omaa itteänsä...
Vakuutusyhtiöt kilpailutin vuosi sitten. Pankkien kilpailuttamisesta ei hirveästi hyödy korkotukilainoissa. Talletuskorot sensijaan on kilpailutettu kesällä.
Mites on Jorma Jaakkola.Kaikki on menossa vääjäämättömästi siten kun olet jo kauan kirjoittanut.
Mitä seuraa?
Juha Korkeaoja laittakoot asiat kuntoon maatalouden osalta. Heillä on tarvittavat verkostot.
.
***Verkosto voi olla, mutta ei taitoa. Korkeaojaa pahempaa tunaria maatalousministerinä ei Suomen historia tunne.
Nyt ei mitään järkeä maksaa enää yli 20 sentin hintoja. Investointitukikielto takaa sen, että investointihakemusjono te-keskuksissa lyhenee väkisin, joten investointiin saa hallinnollista kiintiötä viimeistään ensi keväänä.
Mutta tuli kuitenkin sellainen mieleen että mihin hintaan olette päässeet apeseoksen koostumuksen suhteen? Paljonko tulee tonnille hintaa ja mikä jää väkirehuprosentiksi kokonaisuudessaan?
***Juuri tämän hetken hintaa on paha mennä sanomaan, kun varastossa on paljon eri hintatason tavaraa. Parhaimmillaan seoksen väkirehuosuuden hinta on pyörinyt 110-125 euron rehuyksikköhinnassa, mutta niihin lukemiin ei taida enää olla paluuta.
Mikä on oma linjauksesi? Vaihtuuko karuselliksi jossain vaiheessa vai odotatko robottien hintojen laskua? 
***Tilakokonaisuuden sijainti jo tekee selväksi sen, että robottikokoluokassa pysytään.
Mistä hankit osat? Bossikaupasta vai keskolta?
***Yritin toki ostaa suoraan boshilta, mutta en ainakaan itse siinä onnistunut. Kyseessä on tietysti massikalle räätälöity sähköpää
