Joo varsinkin apilanurmella jos olisi semmoista joutokasvustoa ja sitä ei korjattaisi; se typenkerääjäkasvi+nurmi toimii fosforipumppuna, nostaisi syvistä maakerroksista fosforia kasvimassaan, josta se pakkasten tullessa talvisateissa ja -tulvissa liukoisena valuisi vesistöön (+ kerätty typpi) . Siksi LHP ei ole ollut vesiensuojelijoiden mielestä hyvä ratkaisu, vaan juurikin korjattu nurmi.

Lupiinin "tarttuminen" niukkaravinteisille rantaniityille on myös hävittänyt alkuperäiskasvillisuutta ja tuonut sinne ravinnepommin purkautumistaan odottamaan. Siksi kai lupiini ei ole näillä alkuperäisniityillä tervetullut kasvi, tehokas typensitoja kun on.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 14.04.15 - klo:00:38

Lainaus käyttäjältä: Make - 09.04.15 - klo:19:36

Nurmet tuli lannoitettua ja jurttimaa suolattua.

Eipä voi kuin vasta haaveilla nurmen lannoituksesta. Sen verran on vielä luntakin. Olisihan se ihan mukavaa ja kustannuksia säästävää, kun sais vapulta emot laitumelle. Huonoimpina vuosina nippanappa viimeiset ennen juhannusta. Lähinnähän tuo itellä tähän aikaan vuodesta lehmän poikimisten valvontaa ja vasikan merkkailua.

Täällä on pintalannoitusten kanssa oltava ajoissa, muuten ei lannoitteet kevätkuivuudessa sula. Laidunkausi alkaa täälläkin sentään vasta toukokuun loppupuolella.

3 mm vasta tullut viikonlopun jälkeen, juuri ja juuri lannoiterae ehti sulamaan, tuuliset päivät kuivattivat maan parin tuuman syvyyteen melkein. Nyt on sentään kylvökoneet ja äkeet pihalla, pikainen tsekkaus, kai ne äkeen laakerit pitää kuitenkin varmuuden vuoksi rasvata, en muista rasvasinko syyskylvöiltä lähtiessä....

-SS-

ei kukaan luomukotieläintila maksa 179 euroa siitä, että tulee sadonkorjuuvelvoite nurmeen jota ei voi uusia ja lannoittaa 

Tässä ollaan varmaankin melko lähellä totuutta; täällä etelärannikon vilja-alueiden ja valtaojaverkoston kainalossa muutamat luomutilat tosissaan olivat irtautumassa luomusta ja laittamassa tavanomaisen viljelyn suojavyöhykkeelle. Nurmet valmiina, sopivat korjuuvälineetkin ehkä olemassa. Luomutarkastusmaksut ja vaiva jäisi pois. Sekä se 30% myyntikasvitavoite oli kai huolettanut myös.

Kertoo ehkäpä enemmän siitä, millä tavoitteella luomua oli aikaisemmin harjoitettu.

-SS-

Ei huolta, koska velkarahallahan nämä korvaukset maksetaan, lapset ja lastenlapset sitten omasta pussistaan aikanaan makselevat nykysukupolven hullutukset.

Kolminkertainen eläköönhuuto tämänpäivän järkevyyksille, jotka tulevaisuudessa järjettömyyksiksi tuomitaan.

Miten paljon kaihertaakaan huono mieli, eikä voitonriemu, kun olinkin loppujen lopuksi vahingossa niinkin oikeassa, tämänkin keskustelun 3 ekaa sivua luin uudelleen, omissa kommenteissani tuota raha-automaatin lässähtämistä manasinkin hiukan.

Eli se "Reality Check" tuli siellä ministeriössä tehdyksi sitten kumminkin...   

Pitäisiköhän ruveta poistamaan kerääjäkasvit-juonteesta kommentteja ? Voipi seuraava pannukakku ollakin se kerääjäkasvi....kauhistuttaa oikein kun lueskelen epäilyksiäni...

Euro per aari ymppi potti, ei yhtään enempää.

-SS-

Ennen oli pintafosforin levityskielto sijoitustukea saaneille lohkoille, nyt sitä ei käsittääkseni ole. Meillä laski fosforiluokat sen takia reilulla pykälällä 5 vuodessa, vaikka naudan lietettä levitettiin nitraattidirektiivin sallima enimmäismäärä.

Ei se tilanne kuitenkaan parantunut ole yleisestikään, ainakaan keinolannoitustaloudessa. Samalla tavalla on keinolannoitettu palsta ryöstöviljelty, fosforiluokka laskenut. 85 kg tasemiinustus riitti. Nyt sitten pääsee laittamaan 16 kg fosforia - hip hei vaan , jolla ei kuitenkaan IKINÄ nouse enää tyydyttävään takaisin. Tietty jos sadot jäävät kahteen tonnin, voisihan se sitten...

-SS-

Aloin jo pohtimaan että millä hinnalla sitä kannattaa ympäristökorvaukseen lähteä. Jos en tuosta saisi pelkästään tuon 54€/ha niin eipä olisi vaivan väärtti.  Tässä on pakko mennä tuon 80% kasvipeitteisyden mukaan että saa päälle 100€ ha ja jonkinlaisen korvauksen vaivannäölleen,


Lähtisinkö tähän mukaan sivutoimisena viljelijänä jos peltoa olisi 20 hehtaaria ja korvaus 54€ +4€ ja tukea tulisi 1160€. Noin naurettavalla korvauksella ei saa edes ihmisarvoista tuntipalkkaa itselleen kun tuosta menee  toimenpiteiden kuluihinkin jo melko suuri osuus.

Duunarin pitää saada se 100€ nettoa 7,5h työstä per päivä että pystyy elämään.

Sanopas se. On sen verran säätämistä, että ei palkoille ainakaan pääse. Jos ihan mitä vaan tekisi muuta keikkaa sijalle, kympillä tunti voisi vaikka siivoilla jotakin kellareita, tuolla tuntihinnalla menisi kiljuen kaupaksi, kahden ja puolen viikon työt ja se sama raha olisi siinä. Ei tarviisi käydä kurssilla eikä ihmetellä lannoiterajoja ja istuskella pirtissä tietokoneen vieressä kymmeniä tunteja miettien eri vaihtoehtoja ja kalliita ohjelmia hankkia. Laskin tuossa, että 35 h olen istunut enemmän tai vähemmän keskeneräisissä tiedotustilaisuuksissa ja ns. koulutuksissa. Ympäristökorvausta lähinnä niissä läpikäytiin, melkein kaikki muut asiat ohitettiin joko ei vielä tiedossa tai muuten vaan epäkiinnostavina, vaikka todellakin, se 60 - 100 €/ha  on vain noin 1/4 koko tukipotista. Suorastaan naurettavan iso painoarvo tälle ympäristökorvaukselle on annettu.

Mutta jos olisit saanut sen 15  ha suojavyöhykkeelle, 5 ha LHP ja riistalle, niin sitten olisit jo tienannutkin jotain 8000 € !

-SS-

Hakuopas sivu 36.

Suojakaistat alle 3 m ja valtaojien pientareet 1 m ovat kasvulohkon alaa. Lähtee pellon reunasta tai yli 3 m valtaojan niskasta. Piiriojast ja alle 3 m reunaojat, kasvulohko lähtee ojan pohjalta, jos ei ole piennarta tai jos on suojakaista.

Olen laskenut viljelysuunnitteluohjelmalla kasvulohkoittain. Ainoastaan joenrannan suojakaista vähentää lannoitteen ja siementen käyttöä, en ole ottanut huomioon valtaojan 1 m piennarta. Olisi tietenkin helpompi laskea jos tekisi suojakaistasta oman kasvulohkon. mutta kun lupa on 3 m asti pitää osana viljeltyä alaa, niin olen pitänyt.

-SS-

Mutta se on myönnettävä, lantaa ei meillä päin ole kovin hyvin tarjolla, jollei sitten halua suurkaupungin jätelietteitä levitellä. Sitä varmaan saisi aivan niin paljon kuin tarvitsisi.

Toi on kyllä vaikea yhtälö, kun mun käsittääkseni lähin SUURKAUPUNKI näillä leveysasteilla on Pietari...

No meikäläisen kyliltä katsoen Helsingin seutu on aika suurkaupunki.
Olihan se pienenä aika jännitys käydä esimerkiksi Karkkilassa, monta
taloa peräkkäin tien varressa.. 

-SS-

Ei kai voihan sen kuitin ottaa. Pitää vaan olla näyttämättä sitä muille kuin verottajalle. 

Täällä kävi kerran yhdelle viljelijälle pikku moka, kun lannoitteli innoissaan tasan sallitun määrän peruslohkon pinta-alan mukaan, mutta sehän ei ole sama kuin viljelty ala....

Tuo tulee vastaan varmaan jos on valtaojapientareita ja suojakaistoja. Muuten varmaankaan ei tarvitse erotella reunaojia pois alasta ja vähentää viljeltyä alaa ? Sarkaojitettua peltoa kyllä pidetään viljelyalana sekä satotuotteille että panoksille, koko lohkoa.

Onhan aika markkinat, jos niitä piiriojien pohjia pitää ruveta vähentelemään ? 

-SS-

Kun itse nyt kirjasin syysrukiille 3kg liikaa typpeä hehtaarille niin mikä on sanktio? Tuleeko satasten lasku vai sanooko tarkastaja että sovitaan tämä tässä ja ottaa pari tiiliskiveä maasta ja pyytää minua laittamaan munat sinne väliin ja KLANG, johon tarkastaja voi sitten todeta että eiköhän tämä sitten ollut tällä selvä.

AUUUTS 😵😲

Jos kirjanpitosi on vielä hallussasi, niin kirjaa tarkka annos ja lannoita kevätviljat vähemmällä lannoitteella. Niin varastosi ja kirjanpitosi pitävät kylvöjen jälkeen kutinsa. Eli jännäystä tietty kevätkylvöihin asti, tuskinpa osuu. Jos sulla on käytössä ollut sidottu muistiinpanokirja, numeroiden muuttaminen voi olla haastavampaa. Sanktiot voivat olla suuremmat kuin uusi muistiinpanokirja.

Tuollainen epämukava olo sanktion mahdollisuudesta on hankala. Siksi määrät pitää jättää varmuudella vähemmäksi kuin sallittu. Olen joskus ajanut viimeiset vedot pienemmällä vaihteella kylvökoneessa, jotta olen saanut tarkasti riittämään. Pinta-alamittarin ja lannoitesäkkien laskelma joka täytöllä pitää olla muistissa vaikka ladonseinässä, niin alkaa näkyä, meneekö  tasan.

Yksi pohjoiselta länsirannikolta kotoisin oleva kauppias ykskantaan totesi päivitellessäni lannoitusrajoja, että edellisen kauden aikana moni isäntä haki käteisellä maksamalla monta suursäkkiä..."ei tarvita kuittia " - tyyliin. Sitä en sitten tiedä, miksi näin. Tai tiedän, mutta en halua tietää. 

Edit: Kaliumsulfaatti on hyvä rakeistettu tuote täyttämään  lannoitelaatikkoa eli voi lantrata typpipitoisia lantoja, jos pienin asetus on liian suuri esimerkiksi syyslannoituksessa. Jollei siis käytä valmiiksi NK-lannosta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.04.15 - klo:20:10

Joo herää kysymys, miten voi fosfori olla puutteessa 20 kuution lietteen jälkeen.

-SS-

Sika-keskusteluosiossa tuo kysymys olisi osuvampi. Mutta nautapoloiset kakkivat melko turhaa fosforilannoitetta.

Nin oliko tarkoitus mullata ravinteita peltoon vai maksimoida multaustuen määrä ?

58 kuutiota naudan lietelantaa voi laittaa nitraattidirektiivin rajoittamatta, siinä on jo 30 kg fosforia. Mikä kasvi joutuisi kyseisestä määrästä puutostaudin alaiseksi ? Jokin nurmikasvi ? Juurikas ?

Mutta jos tosiaan haluaa saada lietteen riittämään mahdollisimman suurelle tukialalle, silloin ei lannan mukana tule kuin 10 kg fosforia. Jää 5 kg puuttumaan lantapoikkeusmääristä, mutta oikeastiko jokin kasvi kuolee sihen, itsellä kun on jo tarkasti opeteltuna keinolannoitusfosforin suurin sallittu määrä, tyydyttävä 10, hyvä 5, korkea nolla.

Mutta se on myönnettävä, lantaa ei meillä päin ole kovin hyvin tarjolla, jollei sitten halua suurkaupungin jätelietteitä levitellä. Sitä varmaan saisi aivan niin paljon kuin tarvitsisi.

-SS-

Haluaisin tietää että miten tarkkaan kirjanpitoon lyötyjä lannoitemääriä tarkistetaan.

Kun itse nyt kirjasin syysrukiille 3kg liikaa typpeä hehtaarille niin mikä on sanktio? Tuleeko satasten lasku vai sanooko tarkastaja että sovitaan tämä tässä ja ottaa pari tiiliskiveä maasta ja pyytää minua laittamaan munat sinne väliin ja KLANG, johon tarkastaja voi sitten todeta että eiköhän tämä sitten ollut tällä selvä.

Joku mittaa sian syöttökaukalon pituuden ulkoreunoista ja toinen sisäreunoista, mistä näistä tietää 

Lannoitevalvonnassa piti 5 v lohkokirjanpito ja lannoitteiden ostot ja kuitit laittaa.

-SS-

Tuo Ylö Pneuma on kyllä tarkka. 50 kg alitus / 10 ha. Eli viimäset ajoin kuivalle töyräälle eestaas. Niin sain loppumaan. Ehkä 100 m ylimääräistä joutui ajamaan.

Juko on apulantapuolelta tarkka kilolleen. Ainoa ongelma on, että minimiannos on n oin 180 kg/ha. Ei ihan onnistu syyslannoitus ilman jotain "fylliä"   TOS Siementä voi mennä hiukan yli, kun muuttuu liukkaammaksi kourut ajan kanssa, mutta jos on semmoista nihkeäpeitattua, alkaa peittausmoska jauhottumaan siihen syöttimiin, ehkä sen karistaja-akselin takia. Eli vähentää syöttöä ajan kanssa.

-SS-

OK. Aina oppii lisää. Viime vuonna aloittaessani viljelystä mitään tietämättömänä säädin Agrineuvokseen viljoilla 5000kg joka lohkolle. Sitten tulostin kasvulohkokortit ja kaadoin kylvökoneeseen Yaraa sen mitä lapussa määrä antoi myöten.  Viljelyhän on mukavaa ja helppoa, tukiehtojen kirjaimellinen noudattaminen ei kumpaakaan.

Kaurathan meni lakoon maata myöten mutta ohrat saatiin talteen ja satoa kertyi 4500kg. Laskin siis myydyt erät joista on kuitti ja paino kilon tarkkudella, sitten arvioin vielä varaston ja jos vähän kirjaan 2015 kylvetyn siemenmäärän yläkanttiin niin 4500kg ylittyy.

Nyt kun katson tuota satokorjaus taulukkoa ( joka oli muuten hemmetin vaikea löytää, selasin tukiopasta monta kertaa läpi kunnes löysin sen toisesta dokumentista... ) niin sen mukaan saan laittaa 10 kg typpeä lisää.

Jos käsitin siis oikein niin sain juuri luvan laittaa 2014 ohralohkoille 10kg lisää typpeä, seuraavan 5-vuoden ajan riippumatta siitä mitä viljaa siellä kasvaa?

Juuri näin, ja korjaamaton lohko jää perustasolle, jos ei ole aikaisempaa näytettyä satoa. Lisäksi 2015 sato tietenkin voi olla parempi, ja alkaa se satotasokorjaus nousta vähitellen. Seuraava kikka ei ole satotasokorjauksen tarkoituksen mukainen, mutta jos keskittää kirjanpidollisesti satoja lohkoille sillä tavalla, että seuraavan vuoden satokisalohko saa 6 tonnia ja jo ennestään jonkin näköisen riittävän korjauksen omaava lohko 3 tonnia, niin saa yhden hyvän lohkon satoa jaetuksi muillekin lohkoille tarpeen mukaan.

Eli viljellään satotasokorjauksia, ei viljaa....

-SS-

Joo herää kysymys, miten voi fosfori olla puutteessa 20 kuution lietteen jälkeen.

-SS-