Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 9 10 [11] 12 13 ... 367

Viestit - JD6630

Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Paalaus
: 19.09.20 - klo:16:51
Jos paalin muoto on kiinni ajotyylistä karhon päällä, on virhe tehty jo ennen kuin paalain tulee pellolle.
helekutti, kun sais etes nuilla lehmän kantavaks..            6 kertaa siemennetty ja nyt kun sit kaiken kokeilun tilalle vanhaa orkkoa niin nyt vaikuttaa et olis jopa kantava!   
Ja otanta peräti yksi lehmä?
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Paalaus
: 15.09.20 - klo:12:23
Paljon tulee jäämään peltoon varsinkin jos jättää raideväliä leveämmälle heinää poljettavaksi.
Hyvä paalain. Erittäin paljon parempi kuin sun entinen. Syö heinää ja tekee kyllä tiukan paalin ja kestää niiden tekoa.

Enemmän huolettaa sen sun uuden käärimen kestävyys jos nostat paineita liikaa.
Kyl se aika hyvin kovettuu ja asettuu kun polkee traktorillakin.

Erikoisempaa on se, että tuota edes tarjotaan. Nehän kun menee takas asemalle yleesä.
Jos sä niittokonetta tarvitset, niin kannattaa kyllä ostaa kerralla kunnon kone. Esimerkiksi Kuhn tai Krone ja mitä näitä nyt on.
Videoi sitomistapahtuma. Sitten kahtoo hidastettuna.
Sidontapornoo  ;D
Welgerin kans toi kävi mielessä ku jätti sitomatta ja sylttäs. Mut autto ku löysäsi vähä sitojaa ja viilas katkaisuterän nii ei tarvinu.
Joo samaa tekee 330:kin ..mut ei tuosta taida haittaa olla..

Kyllähän tuon kanssa elää kun paalain toimii muuten kuin sveitsiläinen kello. Kivempi vaan ois ku sais nuokin vielä pois.
Mistähän johtuu otsikon mukaisen kovapaalaimen sitojan jättämät lyhyet irtonaiset narun pätkät? Sitoja pelaa kyllä 99,9% varmuudella, mutta jättää tosiaan paljon sellaisia sentin parin mittaisia irtopätkiä satunnaisesti.
Eikö se oo aika rankkaa herätä aamulla töihin sen takia että saa velat maksettua?
ja ihmeellistä on kun tuo ns. työmoraali on noissa entisissä satelliiteissa paremmalla tasolla kuin herrakansavaltioissa.     nuo ukrainalaiset osaa vain tehtä paremmin käsillään sitä tarvittavaa hommaa.      koneitten korjauskin on ihan toisella tasolla kuin soomipojilla.
Käyhän suomalaisetkin norjassa töissä ja ovat siellä ahkeria. Raha puhuu.
Hyvin tuntuu kannattavan ainakin suomalaisen maaseudun mukaan. 160 paikkainen kasvattamo, kustannusarvio 505000€ Hieman tuntui huolettavan kun teuraat lähtevät 3päivässä ja uusia vasikoita saa odotella 3kk!!!

Täytyy olla aika tuottosaa hommaa, jos osa karsinoista väliin 3 kk tyhjänä, ilmanko sinne mullipuolelle tunkua on, kuten toinenkin juttu samassa lehdessä.  :-\
Eihän siinä ole sitten niin paljon kustannuksiakaan. Jos se paikka tulee maksettua puolellakin kapasiteetilla, niin mikäpä siinä olisi hätänä  8)
Suomen maidontuotannon vienti on nyt samalla tasolla kuin ennen vientirajoituksia. Ja ruplan kurssikehityksen huomioon ottaen, eipä se mikään viennin kultamaa olisi oli niin tai näin rajojen osalta tilanne. Ja rahaa tulee ihan mukavasti maitosektorille. Esimerkiksi Finnmilk Oy:n liikevoittoprosentti on 15%, ei ole huono, oikeastaan mihin tahansa muuhun teollisuudenalaan verrattuna.

-SS-
Tottahan tuo on, että maataloudessa on aika kivat liikevoittoprosentit. Tosin äkkiä varmaan menee toisin päin jos esim finnmilk joutuisi ostamaan tarvitsemansa pellot eikä iso osa niistä tulisi ennestää isojen osakas tilojen kautta. Tokikaan en ole varma heidän järjestelyistään.

Mutta kuinkas iso se liikevoittoprosentti onkaan siellä viljapuolella? Siis jos sillä pitäisi elää eikä kaikkea pusketa poistoihin kun elämisen rahat tulee muualta.
Kiinteelaitanen kärry 22,5" renkailla ja jarrut joka nurkassa on paras jos vedetään traktorilla kevyttä tavaraa (esim viljaa).
Tuosta robotti hommasta on tehty viljelijän-kusetus-rahareikä. Maidosta ei makseta niin hyvin että robottilypsy kannattaisi. Kun joku Pellervo Taloustutkimus tai muu taho laittaa maastulliin käppyrän että kuinka paljon maidontuotannon kannattavuus on heikentynyt esim. 15 vuoden aikana tai pidemmällä aikavälillä. Siihen ei kokonaan vaikuta Venäjän vastapakotteet vaan robottilypsyn yleistyminen myös. Hankintahinta, uuden tekniikan vetäminen laitteistolle, jonkun verran uutta seinääkin tarvitaan melko usein, moninkertainen huoltokustannus perinteisiin lypsytapoihin verrattuna ja ylivoimaisesti rikkoherkin, niin kyllä täytyy ihmetellä ihmisten uskoa siihen. Onko se niin että maitoa on saatava tuottaa millä hinnalla hyvänsä? Robottimyyjät ja jotkut tilalliset väittävät että robotin hinta tulee takaisin työvoimakustannuksina kun ei tarvitse isolle asemalle palkata lypsäjiä, kuitenkin tosi monella yhden robotin tilalla on työntekijä ja 2 robotin tilalla jo vähintään kaksi. Kuinka paljon se robotti vapautti siitä työstä? Harmi kun se ei opeta vastasyntynyttä vasikkaa juomaan tai kolaa parsia..
Näinkö on? Montako litraa teillä olikaan lypsetty sillä robotilla tai asemalla?

Kyllähän se asema on halpa niin kauan kun emännällä kädet sitä kestää ja isäntä hoitaa muut. Robolla kyllä selviää yksinäänkin navetoinnista
Sivuja: 1 ... 9 10 [11] 12 13 ... 367