Lainaus käyttäjältä: mlahti - 08.10.08 - klo:20:54

purkukelat hidastavat kuorman purkua merkittävästi.

***Sama kokemus myös allekirjoitteneella. Purkuaika on tupla verrattuna tavalliseen malliin.

Niinhän ne tekee. Urakoidessani 6 talon rehut kesän aikana, niin voin kertoa että usein ne oli ihan ylivoimainen varuste, mut syöttöpöydälle purkaessa ne on osittain haitaksi. Yhessä talossa läpiajettavat kevytsiilot ja pelto vieressä, joten kuormia tuli 9 minuutin välein ja jos ei olis ollu purkukeloja, niin siilomies olis viheltäny pelin poikki 3 kuorman jälkeen.

936:lla kun veti noukkaria, niin monasti tuli kattottua taakse onko siel vielä perässä mitään Niin kevyesti meni. 818:n kulutus kerätessä 16 litraa tunnissa ja 936:lla 24 litraa tunnissa, mut työ paljon tehokkaampaa. Kiipes kasan kun kasan päälle.

Tartee varmaan ruveta käyttän Arlaa

Pelkästään tammikuun hinnanerolla valion hintaan tuli ostettua farmari Volvo

Ne volyymilisät...

Lainaus käyttäjältä: Von Fendt - 07.10.08 - klo:23:12

alle kolmen kuun maitotilit

Monenko vuoden yrittäjän voitto? 

Ainakin puolen vuoden

alle kolmen kuun maitotilit

onko taaruppista kokemuksia?

Perhosella(Taarup 5090) olis ajettu nyt 640 tuntia, eli siinä olevalla etukoneella olis ajettu noin 1500 hehtaaria ja ikävä kyllä etukone ryhdissään vielä ja hyvässä kunnossa. Murheet mitä siinä on ollut, niin tukirautoja on pari kertaa sillain vähän hitsattu. Monttuset pellot syynä raudan väsymiseen tietyssä kohdassa. Murskaimen remmit vaihdettu pariin kertaan ja nivelakselin kytkin levyt vaihdettu kerran. Siinäkin syynä ajaminen multakasaan ja ventissähän riitti vääntö Nostosylinteri tarvitsisi uuden tiivisteen alapäähänsä nyt, eli tiputtelee ööliä.

Perhosen takakoneet ei saakkaan niin paljon kiitosta, mutta niitetty ollaan lähes joka ajankohtana kun niittää on tarvinnut.

Terveisiä Tanskasta!

Maanantai-iltapäivän ensimmäinen tilavierailu:

Tilalla noin 300 lehmää muutaman vuoden vanhassa pihatossa. Nuorikarja, noin 300 päätä vanhassa navetossa, jossa suurinosa karjasta olkikuivikepohjalla. Lehmien pihatto oli kuusirivinen, pöydät rakennuksen reunoilla. Lypsyrobotit 5 kpl parsistojen toisessa päässä kaikki peräkkäin. Toimiva Slalom-lannanpoisto, kauttaaltaan siis ritilät pintaraapoilla.

Tilalla ei vierasta työvoimaa, vanha isäntä ajoi vierailuhetkellä lietettä pellolle 930 Variolla(tietenkin) ja isolla Samsonin lietevaunulla. Ape jaettiin pöydille 700-sarjan Variolla

Isäntä hoiti yksistään koko 600-päisen karjan VIIDEN tunnin päivittäisellä työpanoksella sis. ruokinta! Emäntä hoiteli vasikat.

Todellista robottilypsyn ylivoimaa! Tuon naveton kun asemalypsäjät näkis... Käännyttäisivät sitkeimmätkin jäärät....

Lainaus käyttäjältä: apemies - 08.02.08 - klo:11:23

Lainaus käyttäjältä: Menneisyydenkaipuu - 08.02.08 - klo:10:33

Asema aiheuttaa vähemmän yöunien menetyksiä kuin miettiä mikä bitti robotissa on poikittain.


Onko apemies opettanut harjureilleen robottien salat vai annatko heidän vain rääkätä kylällä koneitasi? 

Juu se nyt onkin riittävän ison yksikön pointti just se että työntekijä kerrallaan on vain 8 tuntia kiinni piipparissa 40 tuntia viikossa ja lopunaikaa saa elää omaa elämäänsä. Olen haastatellut robottinavetan työntekijöitä ja piippari on se kaikkein kielteisin asia, kertoi eräs että saunatakkisiltaan piti navettoon rientää.

Ne riitaisat kolhoosit on tainneet olla niitä 50 lehmän yhteisnavetoita joista aika on ajanut ohi ja homma mennyt centin venyttämiseksi jotta saadaan palkka kahdelle taloudelle.Von Fendin navetan kokoluokka jo sellainen ettei joka euron perään tarvitse itkeä.
[/quote]

Se on juuri näin, miljoona egee vuodessa on helppo jakaa osakkaille, kukin tyytyy varmasti reiluun 300 000 vuodessa. Tämä siis sitten kun homma pyörii täysillä eli ei heti kahtena ekana vuotena.

YVA-menettelyn raja lienee jossain 1000 naudan paikkeilla, tämän ei pitäisi vielä mennä YVA:an. Naudoille ei ole määrätty rajaa, vaan se on harkinnan varainen.

Lainaus käyttäjältä: Von Fendt - 07.02.08 - klo:21:50

Uskokaa nyt huviksenne että isojen asemien aika on ohi. Ei saa pysyvää kunnollista työvoimaa niihin kohta ollenkaan tai sitten pitää opetella kiinan ja intian kieli

Niin ja roboteille se kymmenen työntekijää löytyy yhtä helposti kuin kymmenen työntekijää asemalypsyä varten. 

Yrität ilmeisesti vakuutella itsellesi miksi valita robotit aseman sijaan?

Aivan varmasti on helpompaa robotille ja tilan työpaikkojen markkinointi pitää aloittaa alan kouluista, sieltä valmistuu pätevää sakkia kokoajan.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 07.02.08 - klo:17:37

Vasikanjuotosta sen verran, että työmenekin arvioin välikasvattamojen työmenekin perusteella, joten tuossa tuskin on paljoa ilmaa. Käsinjuotosta ei puhettakaan. Siihen ei 8h/pv ei vielä riitä kuin niille sinä päivänä syntyneille. Mistään ryhmäkasvatuksesta ei kannata puhua juovilla, jos aikoo saada terveitä ja eläviä vasikoita ilman kymmeniä piikkejä. Parin-kolmen vasikan ryhmät korkeintaan.

PS. mun mielestä nää suunnitelmat kuullostaa aivan järkeviltä. Lypsyjärjestelmän valinta on visiokysymys ja Suomi on maitomaa Liekö sitten tautia tarttunut.....

Suomi on todellakin maidontuotannon luvattu maa, kunhan saataisiin tukieroista aiheutuvat erimielisyydet ratkottua jotenkin.

Saksan parhaimmaksi palkitun maitotilan (600lehmää) vasikat kasvatetaan igluissa. Juottoon on kehitetty kone joka valmistaa juoman vasikoille ja on ajettava iglujen edessä. Iglujen lannanpoisto on koneellistettu sillain että iglut saa siirrettyä vasikoineen sivuun olkikuivikkeen päältä ja olkipaskat saa koneellisesti lykättyä pois. Vasikanhoidon toimivuus on äärettömän tärkeä asia ja suunnitelmissa onkin ison naveton läheisyyteen (30-50m) kylmä halli johon sijoittaa iglut ja ei laita niihin enempää kuin kaksi vasikkaa per iglu. Halli sen takia ettei pahimmilla viimoilla tulisi ongelmia ja kaikkein kovimmilla pakkasilla vois vähän lämpötilaa korottaa eli pitää sillain et se ei menis paljoo yli kymmenen pakkasasteen.

Pitäisikö yksi robo laittaa vain poikiville? Isoon olkipohjakarsinaan? Millainen tautipesä se sitten olisi? Siellä vois pitää korkeintaan 40 lypsävää, koska robotti pitäis desifioida joka lypsyn välissä. Sen yhen robon lypsämän maidonhan vois sitten kohdentaa vain vasikoille?

Uskokaa nyt huviksenne että isojen asemien aika on ohi. Ei saa pysyvää kunnollista työvoimaa niihin kohta ollenkaan tai sitten pitää opetella kiinan ja intian kieli

 Taudinkuva selvä..., kun mikään ei riitä

Nii-i, tavallisen ihmisen mielestä onhan se hullua kun kirjoittelee tälläisiä, mutta meittiä on niin moneen junaan ja osa jää vielä asemalle. Ei kaikille sovi 900 lehmän navetto, ei yksin mullekkaan, mutta meitä on kolmen porukka. Eihän se ole kuin 300 lehmää mieheen Ens vuodenvaihteen tilanteeseen noin 25% lisäys, höh.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 07.02.08 - klo:15:50

Taitaa tämä von fendt olla talojuisen kavereita niuvanniemestä

 Läheltä liippaa...

Suorastaan vaarallisen läheltä

Jalottelutarhalla saisi parsiensiivoustilaa. Agromekissä joskus kymmenkunta vuotta sitten putkiruokkija siirsi olkisilppua.

Olkisilppu putkihommeli oli tosiaan Agromekissä 1999. Oppilaitten kehitelmä ja ajatus. Olen Apemiehen tavoin koittanu pähkäillä tuollaista juttua. Todennäköisesti kuivitus pitänee hoitaa ajettavalla koneella, muistaa vaan ritiläpalkit tilata 1400 kg/m2 kantaviksi.

Pohjakuva on piirretty ritilöillä ja Slalom-lannanpoistolla, ritilät pitäis puhtaana jokunen puuhapete.

Mulla on nyt 6 työntekijää ja 190 lehmää. Syksyllä palkataan yksi lisää ja nostetaan lehmämäärä 240:een. Kyllä 900 lehmällä voi hyvinkin pitää 15 työntekijää, homman täytyy kumminkin toimia ja tuottaa.

Ison yksikön ympäristöluparumba käynnistetään tänävuonna. Karkea pohjakuva on jo, yksi iso halli paloarkojen paikkojen sprinklauksella, noin 9700m2, suurin mitä saa tehdä suojaustaso 3:lla on 12 000m2 eli varaa ois vähän isontaa vielä parilla robotilla

Tuntuu jotenkin näpertelyltä toi 200 lehmää, ei ole haastetta tarpeeksi ja elämä tuntuu tylsältä...

Työntekijämäärän tarve yhessä kommentissa 7kpl, kuin niin vähän? Miten se voi toimia niin vähällä työvoimalla? Jos toimii niin sitten on kultakaivos

No se tehään tietysti B-alueelle ja laskelmat tehään ilman tukiaisia. Täällä on jo totuttu tuleen toimeen omillaan 

Lietteen levitys ei ole mikään ongelma, urakoitsija lupas hoitaa 20 000m3/v 2,2€/kuutio pellolle levitettynä. Täälläpäin ei levitysala ole ongelma kun eletään viljasuomen eteisessä. Urakoitsija kävi viime vuonna vähän levittämässä lietettä ja kertoi että oli kesäkuun loppuun mennessä sinävuonna levittänyt jo 35 000m3.

Rehuala mitä minimissään tarvitaan on 300 ha ja se on jo koossa. Kun navetto on valmis, silloin rehu korjatannee Fendt 936 + Jumbo 10 000, tietysti AIV:tä voi jatkaa tuoreleikkeellä ja esim. perunarehulla. Myös kokoviljasr:n keruu on mahdollista jatkeeksi.

Navetto työllistänee yhen seminologin, yhen eläinlääkärin, 2 "apemiestä", yhen työnjohtajan, 2 laitosmiestä jotka vastaa myös robottien huolloista ja käy kaikki huoltokurssit myös, kolmivuorossa/7pv:nä viikossa 5 karjanhoitajaa, jotka tekee myös rutiini hommia, parikolme päivävuorolaista rutiinihommiin, ATK-expertti ja isännän joka laskee rahoja samalla kiroten mersun pitkää toimitusaikaa  Kesäisin pari apulaista peltohommiin isännän lisäksi. 2003 yksistään niitin 600 ha, keräsin noukinvaunulla 500ha ja käytössä oli YKSI Fendt 818 Vario. 2006 tein jo yli 500 lehmän eväät kesän aikana ja kaikki päivät ei ollut varattuja.

MTK:n maitoraportissa oli jo että komissio harkitsee kiintiöiden poistoa jo vuonna 2009.

Tekniikka on haavoittuvaista, joten kaikkia robotteja ei kantsi laittaa saman kompuutterin perään. 2 robottia per ATK vois olla hyvä.

Lannakäsittely sitäpaitsi mullistuu kahessa vuodessa. Separoidaan kuiva-aine erikseen sisältäen fosforin, typpi erotetaan nestemäiseen muotoon ja jäljelle jää vesi jota ei saa johtaa vesistöön, mutta voi sadettaa lähipelloille 500m3/ha. Kiintoaines voidaan pelletöidä ja myydä lannoitteena. Typpiliuos voidaan ajaa pelloille kasvinsuojeluruiskuilla.