Kertokaa asiasta tietävät missä on Kuhnin käärintäosassa se kallis anturi ? Käsitykseni mukaan ne samoja kuin koneen muutkin asentoanturit joilla hintaa n. 60€ Alv 0.
Kertokaa Mäkkärin omistajat kuinka usein niitä noin 500 erkin kalvontunnistimia pitää uusia? Niitä kuulemma menee.
Mäkkäri parhaimpia paalaimia ehkä paras paalain markkinoilla mutta vikoja kai siihenkin tulee koska varaosamyynti sillekin on järjestetty.

Itse vaihdoin remmi Kuhnin samanmerkkiseen kiinteäkammioiseen ja tyytyväinen olen. 3D käärintä ja nykymallien sulloja/terärakenne koneen parhaimpia ominaisuuksia.
Sulloja nielee karhoa toiseen malliin kuin Mäkkärin kopio Welgeristä.

Konekorjaamo Marjakangas. Sieltä aikoinaan omaan fiudeen hommasin. Oli täydellinen sarja sisältäen myös ilmanputsarin ja ahtopainemittarin. Ilmanputsari pitää vaihtaa öljykylpyisestä paperiversioon.

Klapilämmitys on työlästä kokemusta siitäkin. Nyt 25 vuotta lämmitysmuotona  HALKOLÄMMITYS Jämän yläpalokattilalla. Käyn lataamassa kattilaan puut ja sytytän ja se on siinä, ei tarvitse käydä lisäilemässä.  Lämmöt nousee 3000l varaajassa 50:stä - 90:n asteeseen. Kattilaan sopii metrin halko arinalle ja n15cm pidempi sinne mahtuu. Täytyy olla pakkaslukemat 25- 30 astetta että tarvitsis edes joka päivä lämmittää. Lämmitettävä ala reilu 200 neliötä, mutta eristeitä niin runsaasti, että ikkunat vaihtamalla täyttyisi tämänpäivän matalaenergia tasot.
Puut vähintään kaksi vuotta kuivuneita. Sytytän tulet aina puukerroksen päältä ja havaittavaa savua tulee piipunpäästä 15 - 20 min. sen jälkeen näkyy vain väreilyä, paloaika runsaa 2,5 tuntia riippuen hieman puunlaadusta.
Tiedän että palamis hyötysuhteeltaan parempia kattiloita löytyy, mutta kaikki poltettava löytyy omasta metsästä, tuulenkaatoja, tyveyksiä ym. joten en koe muutaman pinokuutiometrin lisäystä ongelmaksi.
Kaikki halot pilkkomisvaiheessa laitan lannoitelavoihin tehtyihin kehikkoihin ja trukkipiikeillä saan siirreltyä ne pannuhuoneen puuvarastoon saakka. Minulla ei ole talviajalle maatalouden ulkopuolisia ansiomahdollisuuksia, joten talvella ehdin hyvin polttopuusavotan hoitaa.
Ottakaa myös se huomioon että sähkö. öljy tai pelletti pitää maksaa verotettavalla tulolla.   
Eli toistaiseksi olen tyytyväinen halkolämmitykseen ja yläpalokattilaan. Jos ja kun kattilan vaihto tulee ajankohtaiseksi tuskin 0.5m klapeja käyttävä kattila olisi  minun valinta!

Paksummasta karhosta tulee lyhempää silppua verrattuna siihen  jos paalaa vain yhtä niittomurskaimen karhoa. Lisäksi paalain kuluu paljon vähemmän ,kun ei pyöritetä sitä samaa heinämälliä siellä kammiossa minuuttitolkulla. Myös etenkin ensimmäisellä sadolla on myös kyse siitä,että kasvusto vanhenee nopeasti. Kun karhotetaan kolme karhoa yhteen työnopeus vähintään kaksinkertaistuu vaikka ajonopeus pienenee.
Toinen kesä menossa karhottimen jäljeltä paalauksessa ja paluuta entiseen nyhertämiseen ei ole!

Oksalle tiedoksi! Soita Alavieskaan Marjakankaalle. Sieltä löytyy Fiatin ulkopuolisten lohkojen ja peräkotelon väliseen paluuputkeen osa johon voit liittää vapaanpaluun letkun. Sieltäkotelosta otetaan pois yksi "välinippa" jonka paikalle tulee ko.liitin. Osa PALUUBANJOPULTTI 22, koodi FF5129189

Toivottavasti eivät ole ottaneet mallia konsernin toisen tuotteen hytin takapäästä. Kyllä se massikan takalasi ja ne pilarit on aivan pstä näkyvyyden suhteen. Siinä tärkein syy miksi en edestarjousta pyytänyt viimeisen traktori kaupan yhteydessä. Eikä se perkins moottorina mitään plussaa ollut!

Niittomurskainta en omista, mutta monenlaisen koneen jäljiltä olen heinää paalannut. Kaksi konetta on ylitse muiden : sellainen Kuhn jossa murskaimessa ne patukat ja vastakammassa myös sekä Elho. Näiden koneiden tekemä karho on paalaimelle parasta koska se tasalevyistä ja karho "ilmava". Patukat hieroo heinää enemmän kun muiden murskainten joten kuivuminen on nopeampaa. Lelyn ja kuluneilla muovisormilla olevan JF:n kohdalla ei liioin murskauksesta voi puhua. Ohuessa heinässä niiden jäljiltä heinänkorret on suoraan ajosuunnassa kuin pelkän niittokoneen jäljiltä.
John Deeren niittomurskaimen työjäljestä ei minulla ole kokemusta ja eri koneiden kestävyyksistä kertokoon ne joilla omakohtaista kokemusta.
Murskaustehon ja sen myötä päättelyt kuivamisesta saa selville kun nostaa kortta tyvestä pystyyn, jos taittuu se murskattu, mikäli pysyy pystyssä niin on vain niitetty.

Olin huhtikuulla tilaisuudessa jossa säilörehun tekemiseen perehtynyt brittiherra luennoi. Hän korosti sitä että seuraavana aamuna ei pidä mennä polkemaan rehumassasta sinne syntynyttä hiilidioksidia pois jolloin tilalle menisi happea. Eli mikäli rehun teko lopetettu iltamyöhällä ja tiiviiksi poljettu muovi pintaan heti tai jos jää aamuun ei uutta tiivistystä. Ennen muovilaittoa hän suositteli levittämään pintaan suolaa puoli kiloa neliömetriä kohti.
Mikäli rehunteko jatkuu seuraavana päivänä suositus toimia niin että koneilla ajetaan sellaisella kohdalla johon on tuotu uutta massaa pellolta.
Omat kokemukset sellaisia että varastointitappiot siilorehulla suurempia kuin myöhemmin käytössä olleella paalirehulla. Tappiot korostui siilorehulla alkukesän aikaan kun ilmat lämpeni.
Yhtä ja ainoaa oikeaa toimintamallia ei ole, ratkaisut tila sekä olosuhdekohtaisia ehkä osin tuotantomuodostakin (lypsykarja / lihantuotanto) riippuvaisia.   

Minulla itse tekemäni haarukka jolla saa paalin kääntymään pystyyn ja se toimii ilman hydrauliikkaa. Haarukkaputkien alla suorakaiteen mallinen putkipalkki pituudeltaan n60% haarukkaputken pituudesta. Putkesta leikkasin palkkia vastaavan palan pois ja tein palkinpäähän nivelen johon hitsasin putken kiinni. Varastopaikalla lasken nostolaitteen alas ja traktoria hieman eteenpäin ja nopea nosto nostolaitteella niin paali kääntyy. Eteenpäin ajaessa kun laskee nostolaitetta että haarukkaputket tapaa maahan ne kääntyy taas vaaka-asentoon.  TOIMII !!

Se näkyi joskus aikoinaan pullonpohjasta mitä tetättää, jos pohjassa oli R = rähinäviinaa mikäli K = keskustelujuomaa.
Rauhallista Joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta  toivottelee Joutopoika!

Navasta kannattaa laskea paineet pois. En tiedä onko Sige-akselissa huohotinventtiiliä. Itsellä Valtra jossa Danan valmiste etuakselina ja siinä ainakaan ei ole huohotinventtiiliä.
 Öljynvaihdon jälkeen toimin seuraavasti, kun olen ajanut maantienopeudella niin kauan että napa lämmennyt reilusti avaan varovasti täyttötulppaa jotta syntynyt paine purkautuu. Kannatta olla varovainen jotta ei saa öljykylpyä silmilleen.
Edellä mainutulla toimenpiteellä saattaa loppua öljyvuoto ja ainakin ehkäisee sen syntymistä niissä koneissa joissa vuotoa ei vielä ole!

Valtra 6550 vaihdettu stanadynen syöttöpumppuun isommat elementit ja isommat suutinkärjet tavoitteena 20% tehonlisäys. Kone kiinteäkammiosen kompipaalaimen veturina. Kulutuslukemat sähköisen tankkauspumpun mittarin mukaan 11 - 14 l/h . Lukemaan sisältyy kaikki käyntiaika muovirullan vaihtoajat sekä happotynnörien vaihdot ja siirtymät peltolohkoille . Moottori käy myös eväskahvien juonnin aikana jotta ilmastointi toimii.
 Karhottamattomasta luomuheinästä menee tosi kevyesti, ja karhotetussa tavarassa voimaa niukanlaisesti. Paalauskohteet tasaisia peltoja, rinnepelloilla varmaan tulisi tunne että varsa laitettu hevosen töihin.
Parhaassa kohteessa tunnissa syntyi 42 paalia ja epätasaisella lohkolla heikosta kasvustosta toinen ääripää 10 paalia tunnissa joten  polttoaineenkulutus voi vaihdella paalia kohti tosi paljon. 

Kaikille tiloille isot paalit ei sovi. Varmon rehunjakovaunu ei jaksa nostaa kyytiin märkää 140cm paalia ja kuiva paali terän palautusliikkeellä avautuu niin paljon että ei sovi kunnolla kitaan.
Asiakas pyysi viime kesän kakkossadon paaleista tekemään max 130 cm kun oli tullut ikäviä kokemuksia ekasadon isommista paaleista.
Mikäli paalinpaino mittauksia tehdään oikea lähtökohta lienee  paino tilavuus kuutiometriä kohti, se ja vain ainoastaan se kertoo todellisen paalin tiukkuuden.

3D käärinnällä onnistuu paalin ulkovaipan käärintä jos säätää valikosta sopivan käärintäohjelman. Tosin aloituksessa ja lopetuksessa tulee muovia hieman paalin päätyihinkin.

Mäkkäri paalaimena kyllä kiinnostaa, mutta reilu 20k€ suurempi väliraha estää vaihdon ko. merkkiin.

Kun realistilla kokemusta edellisistä versioista niin kerro kokemukset tehontarpeesta,toimivuudesta kuivalla tavaralla, paalintiiviydestä jne.
Oli aikoinaan Welgerin Profi yksikköpaalain ja samalla pellolla kävi näytillä Fusion 2 ja jäi mielikuvaksi löysemmät paalit Welgerin verrattuna.
Toimivuus ja nopeus  verkotuksesta käärinnän päättymiseen on kyllä totta. 
Rakenteen yksinkertaisuus muihin kompeihin verrattuna  myös plussaa.

Käyttäjäkokemuksia Kuhnin kiinteäkammioisesta haluaisin kuulla. Tekeekö tiukat paalit ja toimivuus kuivan tavaran paalauksessa (olki ja ruokohelpi)? Riittääkö 120 hp traktori veturiksi kun pellot ovat tasaisia?
Tarjous saatu telojen automaattirasvarilla varustettuna ja ero Fusion 3 tarjoukseen on reilu 20 kiloeur edullisempi. Vaihto kyseessä ja vaihdossa menevä kone NHK-keskuksen myynnissä oleva konemalli.