Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
4230:nen on ollu meillä ajossa 14 vuotta. Ensimmäiset 12 vuotta meni melko vaivattomasti, mutta nyt parina viime vuotena, kun se on ollut vähemmällä käytöllä, on siihen tullut täälläki mainittuja sähkö vinkeitä. Käyttäjästä taitaa olla paljon kiinni miten koneet toimii, pääsääntöisesti kaikki tuntuvat olevan noita malleja vastaan, mutta mielestäni ne ovat näppäriä ja melko hyviä vetokoneita. Talvella roikan nokkaan ja hehkutukset läpi vuoden, niin saa nuo käynnistymään vaivatta. Taitaa noissa infernaalin omissa koneissa olla sellainen vakio-ominaisuus tuo heikohko talvikäynnistyminen. 1056:sessaki on automaattihehku, joka toimii melko lämpimälläki kelillä.
+ Ketteryys ja pienehkö koko
+ sitkeä ja vahva moottori, vedettiin 3m takapyörä kylvökonetta muutama vuosi
+ hyvä etukuormain käytössä, kohtuu tehokas hydrauliikka, ek toimii ripeästi.
- sähköt, voi tosin olla osaltaan johtuvaa vähäisemmästä käytöstä ja iän yhteisvaikutuksesta
- polttoaineen kulutus, molemmat kutoskoneiset (1056 ja 5150) ovat taloudellisempia
- myynti- ja varaosaedustuksen häviäminen alueelta. Pitäs asioida Savossa. Miten lie muualla.
Tuollaista tul äkikseltään mieleen.
Meille väännetään par'aikaa ~150 motin pyttyy kasaan. Teräspohjaa ei tuu, vaan valettiin jyrkkäseinämäinen kartio reikälevyn piirrosten B ja C välimaastosta. Kustannuksia siitä on tähän mennessä aiheutunut: Kaivurityötä ~150€, pohjatarvikkeet (raudat jne.) ~300€, sepeli ja murske ~300€, valmismassa 12 mottia (vedenpitävä ja sään kestävä massa, ajomatka 21km) ~2000€, kirvesmiesten palkat kaikkineen ~1000€. Varovasti kun nuo laskee yhteen tulee 3750€ verollisena ja siulla on valmis pohja mihin voit laittaa siilon pystyyn. Jälkivalu ja pikeäminen ottaa arviolta 200-300€, et se pitää laittaa kokonaishinnan lisäks. Sileäksi liippasivat kartion, joten en oikein jaksa uskoa, etteikö vilja valuisi tuossa kartiossa paljoakaan huonommin kuin teräspohjassa. Eli hintaeroo taitaa pelkkään teräskartioon tulla jo puolet, pohjavalut jos huomioidaan niin menee jo selkeästi kalliimmaks.
Parin viime vuoden aikana ovat pelottavasti lisääntyneet tapaukset joissa lähdetään ohittamaan vasemmalle kääntyvää traktoria. Kuluvalta kesältä minulla on pari tuoretta tapausta joissa ainoastaan oma valppaus on pelastanut kolarilta. Autoilija yksinkertaisesti tuijottaa ohituspaikka, nostamatta silmiään edellä menevän traktorin vilkkuihin. Toki pelto tms. yksityistien liittymä voi olla vaikea mieltää, mutta...
Traktorista on päästävä ohi!
Nää tilanteet tuntuu lisääntyvän vuosi vuodelta. Tämä harmi on riesana, kun lähes kaikki "peltotiet" ovat asfaltoituja ja valtiolla on ollut rahaa tehä sitä tietä liikaa, että ovat tiet mutkille joutuneet laittamaan. Viime kesänä oltiin tulossa kuivurilta pihaan ja huomattiin, että auto tulee niin lähellä perälautaa, ettei varmasti tolkkua vilkkua. Tietenki pihaan käännytään vasemmalle ja näkymärajoitteisesta jyrkästä s-mutkasta, no onneks molemmilla oli melkolailla vähän vauhtia tilanteessa, kun sitten katottiin transportterin kuskia suoraan sivuikkunasta kesken kääntymisen. Tältä keväältä on pari hiuksia nostattavaa ohitustilannetta, kun autoilijan on välttämättä pitäny päästä "pimeässä" mutkassa ohi levikkeillä varustetusta kylvöyhistelmästä, onneks ei ketään kummallakaan kerralla vastaan tullu ihan lähellä. Siin ois ollukki miettiminen minne väistetään, ettei koko komeus kaadu. Piittaamattomuus tuntuu vain lisääntyneen, ei siinä että oma henki ja terveys on kyseessä, mutta kun se yleensä koskee sitten muitakin, jos napsahtaa.
Tocada, edvin, aukusti, akseli, fiia, juliet ja hulda sekä höpö höpöt. Lajikekirjoo tuli, kun sattu muistihärö porukkatilauksen suhteen. Omasta mielestäni olin tilannu kauraa hieman lisäykseen, niin sieltä tulla tupsahti sitten aukustii, omista varastoista sit löyty fiiaa jota en muistanu enää olevankaan. No käytetäänpä neki pois kuleksimasta. Tuo ohra lisä ei sinänsä haittaa ollenkaan, jos siitä vain sais järkevää siementä tuleviks kesiks. Tocadaa on entisten omien lisäks yks pussi siemenlisäykseen ajateltu. Silmä kiiluen oottaa sitä kiertokoe rulettii. 
On siinä kuivurilla ihmetelemistä kun alottaa puinnit. 
Siilokartta on jees.
Siemenaiheet, rypsi ja suurimot sekä herne erilleen, muitten kanssa ei oo ihan niin isoo stressii. Kaks kuivuripakettii, ni pystyy sompailemaan lajien kanssa vähän helpommin.
Tocada, edvin, aukusti, akseli, fiia, juliet ja hulda sekä höpö höpöt. Lajikekirjoo tuli, kun sattu muistihärö porukkatilauksen suhteen. Omasta mielestäni olin tilannu kauraa hieman lisäykseen, niin sieltä tulla tupsahti sitten aukustii, omista varastoista sit löyty fiiaa jota en muistanu enää olevankaan. No käytetäänpä neki pois kuleksimasta. Tuo ohra lisä ei sinänsä haittaa ollenkaan, jos siitä vain sais järkevää siementä tuleviks kesiks. Tocadaa on entisten omien lisäks yks pussi siemenlisäykseen ajateltu. Silmä kiiluen oottaa sitä kiertokoe rulettii.
Pannaanpa lusikka vaihteeks taas uimaan. Meillä rupes alku talvesta 5150 pro paukuttamaan toisen puolen eturengasta ihan rotevilla jysäyksillä. No, soitto huoltomiehelle ja samoin tein pelit seis kävi käsky. Ite kopasin nostaa keulan ilmaan ja testailin käsin akseleiden pyörintää ja kappas, toisen puolen rengas kävikin hakaamaan tietyssä kohdassa. Toisen puolen rengasta sai pyörittää täysin normaalista. Eikun kone lavetille ja ammattilaiset asialle. Hetken aikaa sitä vesselit sitten perkas korjaamolla, keulan puolelta purkivat akselin lähes atomeiks ja löytyhän sieltä vika. Tasauspyörästömurikan päädyssä on tukilaakeri joka oli halunnut repeytyä erilleen muusta murikasta. Sen tasauspyörästön vaihdolla hävis sitten tämä vaiva. Samalla viskoivat kaikki laakerit ja kuluvat osat uusiks vaihteiston päästä lukien, ettei nyt ihan heti tarviis olla sitä sitten uudelleen auki repeloimassa.
Et ainaki suosittelen, että ajon lopetat kokonaan ja varmistat, että ottiko ne tosiaan sen tasurin esiin sieltä akselista. Tuostaki piti vetoakselit ottaa irti, että vika löyty. Oli kuitenki sen verran tiiviisti murtumakohta ollu paikallaan. Kitkarasitus sai sitten sen paukahtamaan. Tuohon löyty älyissään oleva tasuri muutamalla satasella purkaamolta. Koko remppa kaikkine töineen ol jotai 4500€.
Jatketaan pääsääntösesti viime vuoden reseptillä, kun kerran sateisenaki kesänä kerkesivät. Eli 2- ja monitahosta ohraa, kauraa, rypsiä, herne-kauraa ja höpöhöpöt päälle. Kauriille riistapelto pitänee perustaa ja niitä muutamia viherkesantoja tarvii hämmentää kesän mittaan. Ja pääosin karistellaan TOSsilla. Tocadaa otin yhelle lohkolle siemenlisäykseen ja hernettä, kun sitä ny ei jostain syystä oo omasta takaa.
Asian viereen hilppastaan, mut kuivurityömaalle hommaa akkupulttikone, osta tai vuokraa, et tule katumaan. Merkkiä en käy tuputtamaan, myö käytettiin purkuvaiheessa makitaa ja dewalttia, molemmat toimi asiallisesti. Dewaltti oli noista pätevämpi vääntömomenttinsa ansiosta ja sen akkujen kesto oli parempi. Purettiin siis käytetty kuivurikoneisto ja siilot. Kasausvaiheessa sitten oli jo oma pulttimopo käytössä, tosin milwaukeen niminen.
Tällanen
http://www.milwaukee.fi/int%5Cfi%5Cfi_products.nsf/vwToolsLink/3685FAD7EEEDDAEEC1257B17006DB954?OpenDocument&nav1=pro tuolla pultattiin suurin osa kamppeista kasaan ja ilman murheita. Ja ei, en antais pois mistään hinnasta tai ainakin pitäis uus antaa tilalle.
Nii siis siitä kyseisestä porakoneesta ei oo mitää havaintoo. MuTuna hyvältä vaikuttas.
Hyvä kirjoitus, tuli asiaa ja korjausta omiin ajatusmalleihin.
Ei sentää ihan kaikki ollu unohtunu koulun penkiltä lähdettyä.
Tuo täydennyslannoitus ois kiinnostava systeemi, pitäs ottaa laskin kätöseen ja verrata panosten, sadon ja ajokustannusten kombinaatioo, miten ja mille ois järkevintä tuo lisälannoitus toteuttaa. Ei ne ylimääräiset ajokerrat kuitenkaan ilmaisia oo. Ja muistaakseni ureaa sai liuottaa ruiskutusnesteeseen puhtaana typpenä 20kg yksistään käytettynä ja jos meinaa sinne jotain muuta sotkea sekaan, piti määrää alentaa puoleen. Tautiainekäsittelyn yhteyteen vois sitä koittaa satuttaa tähkävaiheeseen tai lipulle. Lisälannoituksen ajoittamisestaki ois kiva tietää enemmän. Jyväluku määräytyy melko aikaseen kasvukaudella, et pitäiskö sinne antaa joku tujaus vai myöhemmin massan lisäykseen lipulle vai tähkälle jyvien täyttymiseen?
Yöröltä näyttäs löytyvän kalia pelkästään pussissa, kalsium-nestettä ja magnesiumnitraattinestettä on typpiliuoksen lisäks näköjään valmiina oppaan mukaan.
Ureaa ei paljoo kannata lutrata, typpi on sellasessa muodossa siinä, et se haihtuu alta aikayksikön. Rakeisessa lannassa esim. salttu, on sekä urea typpee, että nitraattityppee sen takia ettei kaikki häviäis taivaantuuliin. Parin vuuen takaisessa Pellervossa ainaki oli jotain raevertailuja imeytymisestä.
Jos typpee haluu lisätä nesteenä, ni sitte typpiliuoksena (typpi samanlaista kuin saltussa) tai jonain moniravinneliuoksena antaa ruiskulla. Mut kasvustoo ruiskuttaessa pitää kattoo tarkkaan kelejä, ettei polttoviotuksia pääse tulemaan, jos ajaa isoilla annoksilla ja toisekseen siinä tulee jälleen yks ajokerta lisää, kun reiluja annoksia ei oikein pysty enää sekottamaan muitten aineitten kanssa turvallisesti, eikä pienellä määrällä tee sitten enää mitään.
Noita ajatuksia kesäkäytöstä. Syyskäyttöön kali ja fosfori ovat ne tärkeimmät antaa, että kasvi menee talvesta yli, mut fosforin säilyminen talven yli mietityttää nestemäisissä lannoitteissa, kun se kuitenkin on yleensä vesiliukoisessa muodossa.
Hakas/Wallius 400 vm.-00 on ollu käytössä enemmän ja vähemmän, parina viime kesänä enemmän rakennuksella runkohitsauksessa (ammattilaisten käytössä ) eikä tuossa ole suutinkärkien ja langansyöttöputken vaihtoa kummempia ole tarvinnu tehhä. Pitkät 4-5m kaapelit on ehoton juttu noissa, oli merkki sitten mikä tahansa, ei tarvii olla jatkuvasti siirtelemässä rakkinetta tai koittaa urkittaa johonki haastavaan paikkaan ja poltin jää 10 senttiä uupumaan. Kone makso muistaakseni reilun tonnin silloin, et varmaan nyt joku vastaava versio on 1,5 tonnia, et asettuis sinne tavoitteeseen suunnilleen.
No kyllä halavalla oot saanu 5m kaapeli on hyvä silloin kun sitä tarvitsee ja kyllähän siitä paksu lanka kulkee jos spiraali on kunnossa, kannattaa ostaa samalla yksi varaspiraali kun ostaa kaapelinkin 270 HakasWallius minullakin vielä varakoneena jossain ja on ihan hyvä hitsata kun diodit on kunnossa
4m kaapelilla on tuo oma laitos, välillä tuntuu, et tuoki on vähän nafti. Piti tarkastaa tuo hinta, ni kyl se oli 1100€, kun sen käänsi markoista nykyiseen valuuttamuotoon. Et kait se ol halpa.
Hakas/Wallius 400 vm.-00 on ollu käytössä enemmän ja vähemmän, parina viime kesänä enemmän rakennuksella runkohitsauksessa (ammattilaisten käytössä
) eikä tuossa ole suutinkärkien ja langansyöttöputken vaihtoa kummempia ole tarvinnu tehhä. Pitkät 4-5m kaapelit on ehoton juttu noissa, oli merkki sitten mikä tahansa, ei tarvii olla jatkuvasti siirtelemässä rakkinetta tai koittaa urkittaa johonki haastavaan paikkaan ja poltin jää 10 senttiä uupumaan. Kone makso muistaakseni reilun tonnin silloin, et varmaan nyt joku vastaava versio on 1,5 tonnia, et asettuis sinne tavoitteeseen suunnilleen.
Liian vähän, eikä se tulevana kesänäkään kokonaan korjaannu, mutta menee sentään parempaan suuntaan. 4,4m3/ha näyttää laskin suhteutettuna koko pinta-alaan, 4,9m3 satokasvien peittämään pinta-alaan suhteutettuna. Et jos tulee normaali kesä, niin rekkarallia saa pyörittää syksyllä, kun siemet vie ylivuoteisina osan ja jauhatettavat suurimo-ohrat ja leipäviljat osansa käytettävissä olevasta varastoista. Pitää varmaan ottaa vanhat vilja-aitat käyttöön.
Fosforista kannattaa kattoo liukoisen fosforin määrä, ainakin Ecolanin peltoversiossa liukoisen osuus on olematon suhteessa kokonaisfosforin määrään nähden. Ecolanissa levitysmäärä oli varsin matala n.3tn/ha ja se valitettavasti näky kasvustossa, vaikka sitä rikitettiin vielä nk2:lla. Levitysmäärä siis virallisella tasolla.
Sitä pitäis saada käyttää mattona pellolla, pakkojen paikat oli nimittäin melko hyvä kasvuisen näköisiä.
Meil on kahella kuivurilla pakettisiiloja 435m3 ja ens kesänä ois tarkotus vääntää pulttia sen verran, että saatas tuo käytettynä ostettu sami kasaan ja 150m3 siilotilaa käyttöön. Pyörösiilossa tulee kuutiot suhteellisen edullisiks, joutavaa betonipohjaista tasovarastotilaa, ku ois, ni siin varmaan tulis varastokuutiohinta edullisimmaks. Siin ois lastauski melkosen nopeeta, tosin vaatii vaa jonkin näkösen moottorihärpäkkeen kantamaan lumikauhaa. Onko kukaa kokeillu niitä yrmyn propaganda lehtisessä mainittuja lastausimureita? Ei sillä että ois tarvetta, mut ihan mielenkiinnosta.
