Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Näitä tuulettuvia siiloja nyt kohkataan kovalla kiireellä.
Mitä jos laittais esim. 1000 hehtoisen kuivauskaapin elevaattorilla ja siihen kiinni vain pannun puhallin?
Vois tulla halvemmaksi kuin erityiset tuulettuvat siilot?
Pitääkin tulla halavemmaksi, tuosta puuttuu vielä se 9000 hehtoa tilavuudesta.
Joo mutta tuo puskurivarastotuuletussiilo on toki eri asia.
Onko teillä autoissanne Ebereitä tai Webastoja? Ootteko ihan ite laittanu vai ollu jo ostettaessa paikalla?
Itse olen vähän skeptinen sen virran riittävyyden suhteen henkilöautopuolella. Työkonekäytössäkin on ajoittain ongelmia. Kone on tulessa mutta akku tyhjä. Autoon vois tietysti laittaa toisen akun ja erottaa systeemin releellä sillai et käynnissä laturi lataa molempia akkuja ja auton ollessa sammuksissa starttiakku ja lisäakku on omana piirinään.
Bensavehkeeseen tarvis laittaa varmaan ens talveks kun autoa pidetään sähköttömässä paikassa............
Kahdes henkilöautos 5kW Eberi, pakettiautos ja kaivuris Webasto. Ja autojen käyttö justihin sellaasta kun se ei saisi olla, eli esim. 20min. lämmitystä ja vartti ajoa. Normaalin happoakun kestoikä muutaman vuoden, Optima yhdes autos kestäny nyt kolmisen vuotta ilman hyytymisen merkkiä, paris muus Boschin S6-sarjalainen AMG-akut, ikää sama noin 3 vuotta. Hyytelöakut latautuvat niin lyhkääsestä ajosta täytehen jottei sitä kummemmin tuu murehdittua. Eberi käy perusasetuksillaan maksimi tunnin, ja aina joskus ei pääsekkään lähtemähän silloon kun on aikonu, niin pannu tohisee tunnin + ennen lähtöä vielä normi ~20min, hyvin starttaa jopa tuolla 55Ah Optimalla.
Innolla odotan moommalaisen legendan, Zauboin 120asteen ohran tuloksia...
Juu elikä 170hehton pakettiantti. Kauralla prosentti per tunti, ohralla reilu tunti ja vehnällä 1.5tuntia per prosentti.
100hehton suuliantti ja kuivattu vaan kauraa ja alle tunti per prosentti.
Kauralla lähdöt oli 14-17%
ohralla 16-19%
vehnällä 17-25%
Ai nii se kuivauslämpötila on 70astetta.
Onko nuo tuon kokooset kaapit koeasemakäyttöhön?
Tuo 11D on huippuaine. Paikkaa reijät renkahan kyljeskin, samoon vanteen välistä vuodot. Jollakin ihimeellä puoliksi katkennut venttiilin varsikin alakoo pitää sen verran jotta matka jatkui. Ja se hyvä puoli, jotta litku ei kuivu, vaan paikkaa tulevat uudetkin reijät, ilman jotta kuski huomaa mitään.
Ilmakuivaussiilo GSI + radiaattori hakelämmityksellä. Hakkeen menekki luokkaa 50m3/500t viljaa (25% -> 13%).
Noin 135.000 kWh, eikä yhtäkään sähköä tuottavaa kissaa. Kulutus tippui selevästi kun loistehon kompensointi hoidettihin kuntohon, kannattaa muuten sähkärien vähättelyistä huolimatta paneutua.
Asia tietysti mulle kuulu mut miksi se pitäs tietää? Onko ratkaiseva tekijä puimurikaupoissa?
Ei vaikuta puimurikauppoihin, mutta rypsiterää varten iskun pituutta laskeskelen...
Rypsiterää.... Miksei se tavallinen käy?
Noku se ei taitu mutkalle... Eli siis pystyterää tarkootin.
Asia tietysti mulle kuulu mut miksi se pitäs tietää? Onko ratkaiseva tekijä puimurikaupoissa?
Ei vaikuta puimurikauppoihin, mutta rypsiterää varten iskun pituutta laskeskelen...
Mä kelasin viimeiset 8 vuotta noin 900h puhetta per vuosi. Kaikki tietysti korvanapin kautta, eihän tuota kestääsi olokapääkään muuten. Monenlaasia ja -merkkisiä härpättimiä oli, Nokian 900 ja 904:ia usiempia. Uskon jotta tällä hetkellä paras on Plantronics Voyager HD. Sopii vähä omituusempahankin korvahan, ei vaadi edes totuttelua. Akkukesto aika hyvä. Melun suodatus parasta mitä markkinoolta löytyy. Palio puhuvalle 2 vuoden takuukin on aika hyvä.
Projekti kesken, nyt tarvittis tietää Sampon 2000/3000-sarjan (miel. Wobblebox) terän iskunpituus. 90mm veikkaus, mutta voisko joku tarkistaa? Esitteistä en löydä. Kiitos etukätehen!
Aikanansa viikon opettelun jäläkehen isoo suositus N8:lle.
Kamera erityysesti oikian salaman ansiosta on paras mitä puhelinrintamalla on nähty.
Naapurikaupungin paja pyysi 4000 ja tietenki + alv. Ihan vakio maaleilla,
ei yhtään loommoo, ei ruttua, ei reikää. Muutama ruosterupi ja suojakaarista
maalit hilseilee. Punasen maalin on aika haalistanu himmeeksi varsinkin katosta.
Veisinkö Viroon maalattavaksi, naapurikylän tunnetusti tarkka taximies oli
maalauttanu pikkubussin sielä ja tyytyväinen oli hinta/laatu suhteeseen 
Ruiski öljy siihen pintahan, ei näytä enää haalistuneelta eikä ruosteet leviä.
Kyllähän siitä voi hiukan juttua kylillä tulla, mutta kukas sellaasesta välittääs.
Jos tuollaasella havitteloo tarkinta levitystulosta, pitäis levityskuviot ajaa vastakkain. Eli toisin sanoen joka toinen veto pitäis ajaa jo levitetyn paskan päällä.
Sähköpaalut on saisses ylähä asti, mutta eihän se mitään haittaa.
Onko kellään suositella rakenneteräs-firmaa joka tekee halvalla hyvien cad kuvien perusteella reilu 5 tonnia tolppia yms. s355 kamaa ja ehtisi ehkä hoitaa asian parin kuukauden sisällä?
Mistä päin Suomea?
Naapuri kokeeli noin +45C lämmönnousujakin vehnän kuivaukses, mutta kosteutta tiivistyi tosi paljon kattoon ja seinille. Lietson ilmavirtahan sen ratkaasoo kuinka paljon jyvistä hikoillutta kosteutta saadaa pihalle, ja se onkin haasteellista kun viljapatsas on noin 7m paksu. Täytyy siis sekoottaa jo senkin takia, että jenkkien propagandan mukaan alhaalta ylös nostamalla sekootetun viljan ilman läpäisykyky on melkein tuplaten parempi kuin sekoittamattoman. Sekoottaminen taidelaji muutenkin, yksinkertaisimmat kuivaussiilot sekoottaa keskiosaa enemmän kuin ulkokehää, jolloon ilma kulkeutuu helpointa reittiä pintaan. Näin äkkiä laskien, halkaisijasta riippumatta siiloin uloimmalla neljänneksellä on kuitenkin vajaa puolet viljasta, sekoottaminen pitäis tapahtua tuos suhtees...
Entäs se sankari, joka laittoi lämpöä hieman enemmänkin kun sitä oli tarjolla? Metri ulkokehällä pilaantunutta raakan hikoilun vuoksi, tämä sekoittui koko siiloon?
Eilen oli puhetta tällaisesta, tuttavapiirissä molempia siiloja,sekä ilmatiivitä että kuivaavia ja kumpiakin on tulossa lisää. Kummallakin hyvät puolensa ja kannattajansa. Sellainen uskomus oli, ettei kuivaussiiloilla saisi kauppakelpoista viljaa, kosteus jää 15-16: %:n nurkille ::)3
Viljakerroksen pinnas ne jyvät jotka koskivat seinäpelliin, tarttuivat siihen kiinni. Eli siis about 500 tonnin erästä muutama kilo. Mutta siis tuo ylikorkia lämmönnosto oli vain lyhytaikaanen kokeelu. Muutenkin oli vähä extreme-meininki, tuo koko määrä ajettihin käytännös yhtä mittaa täytehen, eli muutamas päiväs. Kosteus oli vähä yli 20%. 20 asteen lämmönnousulla saa heleposti kosteuden vaikka 10%:iin, ja tuohon nousuhun riittää alle 100kW lisälämpö.
Ruåttin puolella oon vieraallu muutamalla kuivaussiiloa käyttävällä tilalla, ne olivat (sattumalta) kaikki viljanviljelijöitä.
