Syyskynnön jälkeen ajan vakojen kohdat kultivaattorilla, tasoittaa sopivasti vakoa. Vakojen tasauksen ehtii tekemään syksyllä paremmin kuin keväällä, ja syksyllä tasattu tiivistyy talven alla sopivasti.

Eloperäiset maat tulee ajettua äkeellä jo syksyllä noin 2 cm:n syvyyteen, toinen veto keväällä ja omatekoinen suorakylvökone toimii parhaiten. Tilalla käytössä kyntö, kultivointi ja tarvittaessa suorakylvö, nyt joku miettii moninkertaista koneistusta. Aura hankittu vuonna 1982, siipiä lisätty traktorin kasvaessa. kultivaattori hankittu käytettynä (1500 €) talviaikaisen kasvipeitteisyyden vuoksi. Muokkaustapaa voidaan vaihtaa maalajin ja tarpeiden mukaan.

Pönttöön menevän ilmaletkun päähän kannattaa laittaa jokin kuplakokoa pienentävä filtteri. Pelkkä letkunpää tuottaa liian suurta kuplaa, joka puhkeaa jo pöntössä. Pienemmiätä reiästä tuleva ilma tekee vaahtoa, joka menee puomin päähän saakka. Itse laitoin Lynxin bensatankissa olevan imusiivilän letkun päähän, ja toimii hyvin.

Olen kääntänyt nupin asennonsäädön puolelle, mutta tunnustelu putoaa pois pelistä. Pärjäähän tuota ilman tunnusteluakin, jos ei toimi niin on pärjättävä. Näissä hollantilaisissa tuntuu olevan runsaasti rikkoontuvia potentiometrejä sekä antureita.

Hollantilainen vaatii käsijarrun päälle kun penkiltä noustaan, muuten antaa tuon CP-koodin.

Minulla on TM 125 RC-vaihteistossa seuraavanlainen ongelma.
Kun vaihteiston ajaa lämpimäksi (esim. kynnössä) nopeimmalla alueella ja vaihtaa suuntaa, kone miettii muutaman sekunnin ja lähtee sitten taaksepäin. Kun suunnan vaihtaa takaisin eteenpäin, vaihteisto toimii vain keskialueella eikä anna vaihtaa nopeimmalle alueelle, tämä kestää muutaman minuutin, sitten antaa vaihtaa. Eli vaihteisto vaihtaa ensin keskialueelle ja vasta sitten suuntaa.

Vaihdoin juuri öljyt (Ambra) ja ehdin testaamaan hieman, ongelmaa ei esiintynyt ainakaan vielä. Otin jo varalta vaihteiston potentiometrit, joita korjaamoyrittäjä epäili. Teen vielä testejä uusilla öljyilla enne kuin vaihdan potikat.

Toinen mielenkiintoinen ongelma on vetovastustunnustelu. Joskus tunnustelu nostaa auran aivan pintaan täydesta laukasta. Auraa laskettaessa nostolaite alkaa pilkkimään silloin kun aura koskettaa maata.

Akut siirretty ohjaamon oikealle puolelle kynnyksen alle, siinä samalla tein työkalulaatikon ja päävirtakytkimen.

Turbo on Holsetin WH1E.

Asensin keväällä TM 125:n pellin alle välijäähdyttimen. Jäähdytin on peräisin TSA:sta, se on korkeampi kuin TM:n alkuperäinen. TM:n normaali syläri on senverran korkea, että välijäähdyttimen putket eivät sopineet syylärin ja konepellin välistä. Korotin peltiä kokonaisuudessaan 10 cm, takapäähän saranoiden alle koroke, etupäähän lukon alle koroke sekä alareunaan etupainotelineen yhteyteen koroke. Näiden muutostöiden jälkeen välijäähdytin ja putket mahtuivat pellin alle. Viitteitä välijäähdyttimen toiminnasta saa kun käy kokeilemassa ahtoputkia raskaan vedätyksen jälkeen, turbolta lähtevä putki on niin kuuma, ettei siitä pysty pitämään kiinni, mutta imusarjaan menevä putki on vain lämmin. Lämpötilan ero on kymmeniä asteita.

Kylvötöiden yhteydessä TM:n alkuperäinen turbo alkoi antamaan ylimääräisiä ääniä, akseli heilui liikaa sivusuunnassa ja siivikko otti pesään kiinni. Tilasin Finturbolta hukkaporttiturbon, mutta mitoitus ei sattunut aivan kohdalleen, en saanut hukkaportista mitään hyötyä. Vakiosyötöillä ahtopaineet nousivat 0,7, syötön lisäyksen jälkeen 0,9, lisäyksen jälkeen juuri ja juuri yli 1. En uskaltanut lisätä enää syöttöjä.

Koneen ominaisuudet kyllä paranivat, kulutus käyttäytyi seuraavasti: vakio 14 l/h syötetty 12,5 l/h. Kylvökoneen ja äkeen vedossa kierrokset olivat 1200 - 1500, nopeus noin 15 km/h. Omatekoinen suorakylvökone tuli perässä parhaimmillaan 20 km/h. Alavääntö lisääntyi hieman, mutta ei niin paljon kuin tavoittelin.

Aurausta taitaa olla 2 - 3 astetta, napoina auton perävaunun navat, on kestänyt toistaiseksi. Huonona puolena on heikko rasvakuppi, joka on ohutta peltiä, muutama on lommolla, yksi on irronnut. Kylvösyvyys ei ole kiinteä, tulipyörä pysyy maan pinnalla, koneen korkeutta muuttamalla muutetaan kiekon korkeutta. Koneen korkeutta säädetään rajoitinruuveilla, säätö vaikuttaa itse koneen ja pyörästön rungon etäisyyteen. Säätö näkyy kuvissa nostosylinterin etupuolella.
http://www.jahonen.com/kone/slides/012.htm
http://www.jahonen.com/kone/slides/006.htm

Turvemaiden kylvö tahtoo olla työlästä, varsinkin jos kylvää muokattuun, ja varsinkin jos sattuu olemaan juolavehnää. Vaikeus johtuu aikaisemmin mainitusta kiekon ja suppilon välyksestä. Koneen saa säädettyä myös kevyille maille, kiertää vain rajoitinruuveja pidemmäksi, kuten muissakin hinattavissa. Koneella on helppo kylvää liian märkään, toisin kuin eräällä kotimaisella, isot takarenkaat eivät uppoa märässäkään paikassa.

Alussa maapyöränä oli Jukon kumipyörä, se piti vaihtaa normaaliksi piikkipyöräksi, koska se alkoi pomppimaan. Koneessa on Jukon syöttölaitteet ja vaihteisto siemenen syöttöön, valitsin tämän siksi, koska nastasyöttimillä voi kylvää vaikka lajittelematonta tavaraa. Lannoitepuolella on Wärtsilän kierteistelasyöttimet (taitaa olla melkein sama kuin nykyisissä Junkkareissa). Piensiemenlaatikkona on Wärtsilän kylvölannoittimesta irti rälläköity siemensäiliö, piensiementä sopii varmaan parisataa kiloa.

Saa kysellä, vastaan mielelläni.

Vannaspaino riittää niille maille mitä minulla sattuu olemaan (HtMr ja KHt). Vantaiden jouset ovat kuitenkin sen verran vahvat, että ne jaksavat nostaa tyhjän koneen ilmaan, ts. melkein tyhjillä säiliöillä ei voi kylvää täysillä vannaspainoilla.

Akselit (80 mm) ovat kestäneet toistaiseksi, akselissa kiinni oleva rengas on 420, paripyöränä 380, näin sisempi rengas ei aiheuta niin suurta vääntöä akselille. Kuvista puuttuu yksi pyöräpari, lisäsin viime keväänä olemassa olevien pyörien väliin 420/20-renkaat omalla jousitetulla ripustuksella. Käytän samoja renkaita Claysonin takarenkaina.

Koneella on kylvetty vuosittain noin 70 ha, kone on ollut aktiivikäytössä kolme vuotta. Kone sopii oman tilan käyttöön, mutta täysipainoiseen urakointiin kannattaa laittaa kaupallinen kone.

Aikooko Reiska rakentaa yksikiekkoisen koneen, lannoite/siemensuppiloiden välyksettömyyteen kannattaa panostaa, liian iso väli kiekon ja suppilon välillä aiheuttaa uskomattoman paljon lisätyötä. Kiekkoon ei kannata tehdä liian syviä lovia, loven syvyys voisi olla korkeintaan 1 cm, 2 cm:n lovi ottaa liikaa kasvinjätettä mukaansa ja vetää sitä kiekon ja suppilon väliin.

Jussi Ahonen, viljanviljelijä Vieremältä