Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 30.09.13 - klo:20:23

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 30.09.13 - klo:12:40

Miettimisen paikka?

Ainakin ympäristöministeriön tarkoituksenhakuisten töiden osastolla. Pitäisi olla tieteellistä näyttöä, kun väittää jotain. Ei pelkkiä oletuksia. Ravinnepäästöt lasketaan aurajokivarren savikoiden valumakenttäkokeiden perusteella ja yksivuotisille kasveille, co2 laskelmat samoin....

Tästä on tulossa uusi tutkimus mtt:tä. Karjatalous ei sen mukaan saastuttaisikaan niin pahasti vesistöjä kuin on oletettu. Siinä tutkitaan myös sitä mahdolisuutta että voisiko karjanlantaa käyttää enemmän hehtaaria kohti jos kyntösyvyyttä kasvatetaan. Tutkimus tuloksesta on tehty se johtopäätös että karjatalouden tarvitsema nurmirehu sitoo tehokkaasti maan eroosiota vastaan ja näin sitoo myös paljon ravinteita.

Näkyi olevan ihan MTTn tutkimuksia noi joissa todettu että paljon tulee päästöjä turvemailta? Ympäristöministeriön tarkoitushakuista toimintaa? Vai onko MTTlle tullut kiire tutkia asia uudestaan että saadaan elinkeinon kannalta sopivia lukuja?

Sen voinee jo sanoa, että MMministeri Koskinen tulee jäämään historiaan ministerinä, jonka neuvotteli AB-alueelle pysyvästi laskevan tukipaketin eikä tehnyt mitään AB - Cn perusteettomalle tukierolle kotieläintaloudessa.

Jos vertaat paljonko euroissa hävisi tukipaketista edellisen ministerin neuvottelujen tuloksena niin mahtaako Koskinen mitenkään päästä yhtä suuriin vähennyslukuihin? Eipä taida?

Mitä taas 141-tukeen tulee niin sen aika selkeästi annettiin ymmärtää loppuvan ja minulla on tunne että komission taholta neuvottelijoilla oli edellisen ministerin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen käsitys että "tämä oli nyt tässä" ja tuki 0 euroa 2013 tai 2014. Siitä neuvottelulähtökohdasta Koskinen pelasti mitä pelastettavissa oli.

Mitä taas tuohon tukieroon tulee niin toivossa on hyvä elää. Valtiontalous sakkaa, uusia leikkauskohteita etsitään. Aika houkutteleva kohde varmaan toi puoli miljardia c-alueen kotimaisia tukia? Rahamäärään nähden vähiten päätöksestä rutisijoita? Mutta jää nähtäväksi.

Ajatellaanpa asiaa toisesta näkökulmasta; mitä tukien poistuminen aiheuttaisi c alueen tuonannolle?

Jos hetken miettisit mitä tukien poistuiminen aiheuttaa ab-alueen tuotannolle. Mutta siitä ei tunnu kukaan olevan huolissaan muuta kuin korkeintaan juhlapuheissa. Täysin hullua että maan parhaiten tuotantoon soveltuvat alueet joutuvat vajaakäytöllä tyyliin LHP perusteettoman tukieron takia kun samaan aikaan jossakin parempien tukien alueella kovassa peltopulassa raivataan. Tuki tasatukeksi niin poistuu peltopula ja samalla raivauskin...

Ei, kun c-alueellakin on todellisia eroja. Jopa kuntien sisälläkin, ja näissä ne kehityskohteet olisikin. Täällä c-alueella vain parhailla viljelyalueilla on sitäkin, että parhaat edellytykset pellon osalta olevilla aluiella tuotanto onkin erittäin kehittymätöntä-kaikki haluavat jatkaa, mutta raja tulee vastaan.

Niin? Ja? Sanoisin että järkevin olisi tasatuki koko maahan ja sen jälkeen sitten olosuhteet ratkaisevat sen mihin kohtiin tuotanto jää. Nyt on c-alueen tukitasot laitettu alueen huonoimpien alueiden mukaisina ja sehän on todellinen lottovoitto joidenkin Nurmon kaltaisten hyvien alueiden tuottajille! Tasatuki koko maahan ja sen jälkeen kuin niin kuin olisi muutenkin jo mitkän aikaa käydä, tuotanto hakeutuu tuotanto-olosuhteiden mukaisiin paikkoihin, ei tukitason mukaisiin paikkoihin kuten tällä hetkellä tapahtuu.

Lainaus käyttäjältä: yleisön pyynnöstä - 07.10.13 - klo:11:38

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 07.10.13 - klo:10:57

Tuellahan kustannetaan niitä kuluja, jotka tulee huonommista luonnonolosuhteista 
Eli eikös pitäisi kattoa vähän niitä katteitakin, mitä milläkin tukialueella tiloilla tulee 

Lisääntyneet siirtoajon kustannukset, tehokkaimman korjuutekniikan käyttömahdollisuuksien rajallisuus,lisätyö pienistä,kivisistä peltolohkoista, etäisyydet rahtikuluissa, kotieläintalouden kuluissa yms.

Eli ovatko nuo listaamasi asiat ongelma maagisesti vain C-alueella vai miksi koet että siellä on oikein maksaa selvästi enemmän? Vai oliko tämä vain kannanotto siihen että maidontuotantoa pitää tukea ja sinäkin olet sitä mieltä että tukien pitäsi olla about samat Torniosta (tai ainakin Oulusta) etelään?

Kuvailet tuossa aika hyvin B-alueeseen kuuluvan pohjoisen Satakunnan ongelmia... Paalinpyörittäjä voinee referoida tarkemmin... Mutta kun verrataan kyseisen alueen olosuhteita vaikkapa Etelä-Pohjanmaahan tai Keski-Pohjanmaahan ja jopa osin Pohjois-Pohjanmaahan niin eroa on kuin yöllä ja päivällä. Toinen alue on selkeästi olosuhteiltaan edullisempaa. Kokonaan toinen juttu on että kumpaan suuntaan se olosuhde-ero on... Tukieronhan kaikki tiedämme että miten päin se on...

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 06.10.13 - klo:23:34

Lainaus käyttäjältä: +250 - 06.10.13 - klo:23:22

Ihan uteliaana kysyisin paljonko se tukiero on keskimääräisellä 30 lehmää ja 8500 keskituottoisella karjalla.Peltoa olis keskimääräinen 40ha.Ja viljelijä olis keskimääräinen 45vuotias.Ja voitais verrata c1 ja ab

Veikkaan, että noin viidennes nettotuloksesta.

Ps. Nuorethan on nuoria vain pohjoisessa 

Mäki voisin veikata vaikka mitä.Mutta pistäkääs faktaa.
Ps.Jos lasketaan keskimääräisellä tilalla,käytetään keskimääräistä viljelijän ikää.

Tässä naperolla vähän vaktaa... Painavaa sellaista... Keskimääräisellä tilalla... Ja toi on vasta C1:lle...

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

"Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä. Maataloustuottajat ovat tehneet keskuudessaan muutaman tilan osalta laskelmat tukieroista, ja laskelmien lopputulokset eli tukieron suuruus yllätti pistokokeen tekijätkin. Esimerkit ovat todellisia tilanteita olemassa olevilta tiloilta, mikä tarkoittaa ainakin Etelä-Suomessa sitä, että peltotukien optimointi onnistuu harvoin. Eläinmäärät ja -lajit määräävät sen, mitä pelloilla kulloinkin kasvaa.

Tilamalli 1    Tilamalli 2 toteutuvan investoinnin jälkeen
- peltoa 78 ha    - peltoa 68 ha
- rehuvilja 40 ha    - rehuvilja 14 ha
- säilörehunurmi 27 ha    - säilörehunurmi 44 ha
- laidun 3 ha    - laidun 3 ha
- kesanto 8 ha    - kesanto 7 ha
- lypsylehmiä 40 kpl    - lypsylehmiä 70 kpl
- maidontuotanto/-kiintiö 408 237 litraa    - maidontuotanto/-kiintiö 564 831 litraa
Tukiero B-C1 14 062,52 euroa/vuosi    Tukiero B-C1 19 698,00 euroa/vuosi

Jos 40-lehmäisen maitotilan tukieron suhteuttaa käytäntöön, niin sillä ostaisi Maaseudun Tulevaisuuden lukijoiden suosikkiauton (Volvo V 70) joka neljäs vuosi. Rahaa jäisi vielä käyttökuluihinkin. Tai vastaavasti tukierolla saisi rivitalonpätkän kirkonkylältä ja useasta kaupungista voisi ostaa yksiön ja maksaisi sen samassa neljässä vuodessa. Investointeja tekevän maidontuotantotilan esimerkissä tukierolla kuolettaisi lypsyrobotin ja automaattiruokkijan navettarakennuksineen ja muine kalusteineen 15 vuodessa. Tai vaihtoehtoisesti palkkaisi työntekijän lähes koko vuodeksi joka vuosi. Tällä hetkellä Etelä-Suomessa vielä eletään maidontuotannosta ja jokunen tila uskaltaa investoidakin. Kuitenkaan vastikään investoineen tai investointia harkitsevan tilan näkökulmasta vallitseva tukiero ei ainakaan kannusta. Yrittäjäominaisuudet ja oma osaaminen eivät enää ratkaisekaan tukieron vääristämää kilpailua. Onko tämä tukiero käytännössä tarpeen, ja ennen kaikkea onko se tasa-arvon ja yrittäjyyden kannalta oikein? Maidon tuotantokustannuksethan ovat koko maassa lähes samat."

Se, että etelän rintamailla pellon hinta on karannut pilviin, kertoo kuitenkin siitä, että ainakin osalla porukasta menee ihan hyvin. Se pohjoisen halpa pelto saattaa kertoa bisneksen keskimääräisistä edellytyksistä jotain?

Se hinnan nousu ei kerro mitään siitä meneekö maataloudella hyvin vai ei, se kertoo ihan suoraan sen mikä on pellon vaihtoehtoisen käyttötavan maalle antama hinta. Esimerkiksi Aimolla on tässä peltoa + metsää pyöreästi noin 100 hehtaaria taajaman kupeessa. Viimeiset kunnan kanssa käydyt keskustelut luokkaa 25.000 euroa läpitte, sekä pelto että metsä. Kun tulee perinnönjako tms niin aina on porukassa joku joka muistuttaa tuosta ns tonttimaan odotusarvosta vaikka etäisyys taajamaan olisi sen 30 kilometriä. Ja jos / kun menee sitten myyntiin niin tuolla tonttimaan odotusarvolla myydään. Tuolla ostettuna esimerkiksi Aimon tila ilman ulkopuolista rahoitusta maatalouden ulkopuolelta menisi konkkaan alta aikayksikön. Eli maataloudella menee siis todella huonosti.

Mutta itse asiaan: ihan puhtaasti luonnonolojen kannalta jonkinlaista kompensaatiota on hyvä olla, mutta tällä hetkellä ilmeisesti ylikompensoidaan.

Ei ilmeisesti vaan todellakin ja paljon ylikompensoidaan. Aiheesta löytyy kyllä kun vähän etsii.

Mihin toi ennustettu merenpinnan nousu oikein perustuu 
Olettamuksiin jotka on tuulesta temmattu, voi olla että nousee, jos lämpenee ja jäätiköt sulaa, mutta jäätiköthän on jo meressä, eli ei vesi siellä meressä lisäänny jos se meressä oleva jää sulaa, eikä vesi sulaessaan laajene 

Kyllä se merenpinnan nousu perustuu ihan tosiasioihin.

http://www.unric.org/fi/ajankohtaista/26673-ipcc-pohjoisen-pallonpuoliskon-jaeaetikoet-sulavat-haelyttaevaen-nopeasti

Mutta siis. Jäätiköt eivät todellakaan kellu meressä. Varsin suuri osa pohjoisnavan, grönlannin ja etelämantereen jäästä on ihan kiinteän jään päällä. Jäävuoretkin syntyvät useimmiten mantereella olevan jäätikön virratessa mereen eli siis kun kiinteän maan päällä oleva jää liukuu kohti merta ja lopulta murtuu jäävuoreksi. Mutta kun sellainen jäämassa joka on siis maan pinnalla sulaa pois ja päätyy mereen niin meren vesimäärä lisääntyy.

En ota kantaa litramääriin enkä esitettyihin lukuihin merenpinnan noususta nyt mutta ihan tähän tosiasiaan se ennustus perustuu että maan päällä oleva jääpeite muuttuu vedeksi ja päätyy mereen. Ei ole vaikea käsittää? Onko?

Ai niin, noiden yleisesti mainittujen jäätikoiden lisäksi jäätiköitä on mm keskellä Eurooppaa
http://tiedebasaari.wordpress.com/2012/11/08/alppien-jaatikoiden-pinta-ala-kutistuu-kolmanneksella-reilussa-sadassa-vuodessa/
ja onhan noita muitakin jääpeitteisiä vuoristoja.

Se on toi viljatilan pärjääminen ja likviditeetti ja myymättömyys sellainen vähän mielenkiintoisempi juttu. Mikä mahtaa olla prosentti nykyään mutta olisikos viljatiloista vähintään 70% osa-aikaisia? Vähän kuin Aimokin kun palkka tulee ihan muualta eikä tilan rahaa tarvi käyttää elämisen maksamiseen niin sitä voi tietty jonkun aikaa myymättäkin olla kunhan kulut on pidetty kurissa. Sen verran tarttis myydä että kulut saa peittoon että ei tarvii palkkatuloista tai metsästä maataloutta rahoittaa.

Tätä on monen sellaisen vaikea ymmärtää joka on ikänsä tilalla ollut ja isun jalanjäljissä kulkenut ja jonka työmatka on vaan se muutaman minuutin kävely navetalle. Kovasti vaan kehutaan miten pitkää työpäivää tehdään...

Mutta siis. Pääkaupunkiseudulla on tilanne jos pitkään ollut sellainen että tarvitaan hyvää tuuria että molemmilla sattuisi olemaan lyhyt työmatka. Jos asunto hommataan niin että toisella on lyhyt työmatka on toisella voi helposti olla tunti suuntaansa, julkisilla äkkiä enemmänkin. Helposti julkisia käyttävän työpäivä työmatkoineen on 11-12 tuntia, ihan samaa luokkaa mistä navetassa työskentelevät mielellään brassailee...

Tuossa

http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/suomalaisen+tyomatkaan+kuluu+23+minuuttia/a869011

on vähän tutkittua tietoa asiasta.

" Edestakaiset työmatkat vievät pääkaupunkiseudulla keskimäärin 54 minuuttia, kun muualla maassa työmatkoihin menee 43 minuuttia. Maaseudulla työmatkat vievät keskimäärin 56 minuuttia.

Neljä kymmenestä käyttää työmatkoihin alle 30 minuuttia päivässä. Yhdellä kymmenestä edestakaisten työmatkojen kesto jää alle kymmeneen minuuttiin, ja neljällä prosentilla työmatkat vievät yli kaksi tuntia, kertoo vakuutusyhtiö Ifin YouGov Finlandilla teettämä kyselytutkimus. "

"Pääkaupunkiseudulla julkisten liikennevälineiden käyttö on muuta maata yleisempää. Pääkaupunkiseudulla julkisia käyttää 42 prosenttia ja autoa 34 prosenttia. Julkiset liikennevälineet ovat pääkaupunkiseudulla yleisin kulkuneuvo työmatkoilla. "

Ja tuossa vielä päivän Hesarissa ollut juttu aiheesta:

http://www.hs.fi/kaupunki/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulle+teht%C3%A4v%C3%A4t+pitk%C3%A4t+ty%C3%B6matkat+yleistyv%C3%A4t/a1380454916034?ref=hs-top4-1

"Pääkaupunkiseudulla liikkuu paljon ihmisiä, joiden työmatkaan kuluu yhteensä kolme tuntia päivittäin.

Erittäin harvat heistä asuvat Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla, tai edes kehyskunnissa. Koko Uudellamaalla yli puolella työssäkäyvistä työpaikka on alle kymmenen kilometrin päässä kotoa."

"Uutta suunnitelmaa epäilee myös päivittäin liki kolme tuntia matkaava Juha Helenius. Vaikka kaikkeen tottuu, julkinen liikenne toimii yhä parhaiten Helsingin keskustan suuntaan.

"Iltaisin ei jää juuri vapaa-aikaa", Helenius tiivistää matkalla Vuosaaresta kotiin Myyrmäkeen."

Mitään ei ole hävitty. Olisi äärimmäisen epäoikeudenmukaista jos suomeen saisi tuoda ja kuluttajille myydä jotain sellaista mitä suomessa ei kuitenkan saisi tuottaa.

Jos haaveilet että tänne ei saisi tuoda maitoa ja maitotuotteita jotka on tuotettu geenisoijalla kun Suomessa ei sitä käytettäisi tai saisi käyttää niin jatka vaan vapaasti haaveilua? Ja jos kolmannes kotimaisesta broilerista on jo nyt tuotettu geenisoijalla niin miten niin ei saa myydä kuluttajille???

Takapakki? Voi tulla vielä lunta tupaan...

http://www.hs.fi/kotimaa/El%C3%A4intilalliset+raivaavat+soita+lantapelloiksi++vesist%C3%B6t+vaarassa/a1380341380215

"Soiden ojitus on ekokatastrofi
Lannan levittäminen suolle on "eläintilalliselle halvin ja ympäristölle hirvein vaihtoehto", sanoo tutkija"

"Lannanlevitysalueita tarvitsevat eläintilat ojittavat nyt soita pelloiksi. Turvemaa ei sido lannan sisältämiä ravinteita. Ne päätyvät rehevöittämään vesiä. Myös ilmastopäästöt lisääntyvät.

"Pienimuotoinen ekokatastrofi."

Näin kuvaa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) vanhempi tutkija Tapani Sallantaus etenkin Pohjanmaalla yleistynyttä soiden raivaamista lannanlevitysalueiksi. Turvemaa on köyhää, eikä se juurikaan sido ravinteita. Ne päätyvätkin vesiä rehevöittämään."

""Suo on todella huono lannanlevityspaikka. Puhdas turve ei sido fosfaattia ollenkaan, vaan suurin osa lannan sisältämästä fosforista päätyy vesiin", sanoo suotutkija Sallantaus.

Pahimpana kehityskulkuna Sallantaus pitää sitä, että luonnontilaisiakin soita ojitetaan pelloiksi, joita käytetään lannan levittämiseen. "Tämä on eläintilan pitäjälle halvin ja ympäristön kannalta hirvein vaihtoehto", hän toteaa.

"Tutkimuksissa on todettu, että kun karuja soita lannoitetaan, niiltä huuhtoutuu valtavia määriä ravinteita vesiin. Ajanpitkää suon ravinteita pidättävä kyky kyllästyy, jolloin levitettävän lannan sisältämä koko fosforimäärä on vaarassa huuhtoutua", hän sanoo."

""Kyseessä on iso ongelma. Turvemailta aiheutuu vesistöpäästöjä jopa kolme kertaa enemmän kuin kivennäismailta", sanoo ympäristöneuvos Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä.

Ojitettu suopelto on myös merkittävä ilmastopäästöjen lähde. "Maatalouden kasvihuonekaasujen vähentämisessä tehokkaimpia keinoja olisi turvemaiden pellonraivauksen rajoittaminen", Haaranen painottaa.

Suomessa turvemaiden osuus pelloista on nousussa. Siksi vuodesta 1990 jatkunut maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen on pysähtynyt.

"Suomessa turvemaat ovat ainoa kasvava päästölähde", kertoo professori Kristiina Regina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT)."

"Haarasen mielestä tukijärjestelmää tulee kehittää niin, että sen avulla voidaan hillitä turvemaiden raivauksia. "Tuki on suunnattava siihen, että uudet pellot raivataan kivennäismaille. Myös porkkanaa pitää olla.""


Miettimisen paikka?

Raivaaminen pitäsi sallia ilman mitään ehtoja. Siellä missä ei ole pellolle tarvetta pellot alkavat metsittyä ja siellä missä on tarvetta raivataan lisää. SITÄ KUTSUTAAN KEHITYKSEKSI JA RAKENNE MUUTOKSEKSI!

Jos ei olisi kehitystä vääristäviä tukia niin näinhän se olisi...

Valitettavasti vaan tilanne on sellainen että tukiero johtaa siihen että parhaiten tuotantoon soveltuvilla alueilla on taloudellisesti vaikeinta...

http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194841560031/artikkeli/satakunnan+maatilat+uhkaavat+rapautua.html

"– Tämän vuoden kolmessa ensimmäisessä haussa on rahoitettu 10 kotieläinrakennusinvestointia, joka on todella vähäinen määrä ja josta vääjäämättä seuraa rakennusten ja tuotannon rapautuminen, jos käännettä ei tapahdu, toteaa Ylitalo."

"Viljelijän näkökulmasta katsottuna asia on Ylitalon mukaan ymmärrettävä ja parhaillaan odotetaan EU:n uusia tukiratkaisuja ja erityisesti Etelä-Suomen 141-tuen tulevaa ratkaisua. Sikatalous on ollut kannattavuuskriisissä, joka on vaikuttanut siihen, että tila toisensa jälkeen on luopunut tuotannosta. Tällä hetkellä rehun ostajaa lohduttaa viljan hinnan laskeminen noin neljänneksellä viime vuodesta. Viljan viljelijältä se on vuorostaan pois."


Ja sitten jotku vielä vakavalla naamalla sanoo että "Ei tuotanto ole mihinkään siirtynyt" vaikka kaikilla jotka katsovat tosiasioita silmillä ja järjellä eivätkä p..ersesilmällä niin näkevät mitä on tukieron takia tapahtumassa...

Ei mainita tässä

http://www.hs.fi/ulkomaat/Ilmastopomo+HSlle+On+varauduttava+katastrofeihin/a1380334306221

linkissä mutta Hesarin jutussa asiasta oli että:

"Ilmastopaneeli julkaisee arviontiraportteja noin seitsemän vuoden välein. Ne ovat ainutlaatuisia koko tiedeyhteisössä, sillä ne perustuvat satojen tutkijoiden vapaaehtoistyöhön. Perjantaina julkaistua osaa varten on arvioitu yli 9000 tieteellistä artikkelia."

Mutta että? Kysymys kuuluu että luottaako ilmastohörhöjen a'la SAS vahvoihin mielipiteisiin joiden perusajatus on "meidän jälkeemme vedenpaisumus" eli mitään ei tarvitse tehdä eikä mistään tinkiä elintasosta jotta jälkipolvetkin saisivat elää vai satojen riippumattomien tutkijoiden tuhansiin tieteellisiin tutkimuksiin ja artikkeleihin aineesta. Ja huomio, (taloudellisesti) riippumattomien, työskentelevät vapaaehtoispohjalta.