Älkää nyt viljaa sadettako. Sellaisilla ei ole rahasta pulaa. Vaihtakaa maalajia. Kevyillä mailla ei ole kuivuudesta tietoakaan.

Minkälaisella panssarivaunulla tuota pitää vetää, jotta jonnekin metriin saa ojan upotettua?

Vedetään Tampereen kohdalta suora viiva itä-länsi suunnassa. Muodostetaan Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi.

Kuinka monta päivää elämä jatkuu kummassakin osassa? Pohjoisessa nälkäkuolema kohtaa, kun etelästä myydyt somalit on syöty. Siksi näin, koska ruuantuotantoa ei voida taloudellisista syistä harjoittaa. Eli kukaan ei ole maksamassa tukea. Etelähän tällä hetkellä pitää pohjoista pinnalla, tätä ei voi kiistää. Metsäkonsernit voivat räjäyttää tehtaat tundralta tai veloittaa pohjoinen maksamaan vuokraa pöntöistä.

Hienoa korruptiota. Yaralla vuori ongelmajätettä. Mitä tehdään? Laitetaan lobbarit vauhtiin ja myydään koko paska kalliilla, jos siihen vielä tukeakin maksetaan. Yaran pitäisi maksaa siitä, että kipsi hävitetään.

Kannattaa se solenoidikin kokeilla. Siihen tökkää plussaa.

mutta jos onkii nuo tuet ihan aiheella haettu?    miä en vääryyttä harrasta.      kuka lie moiset asettannu?

Tukien kohdistaminen on kepuliiton poliittinen rikos. Niille ei ole mitään aihetta. Peltokasvien kannattavuus on huomattavasti alhaisempi ja siitä viedään tukea koko ajan. Rumasti tämä vielä päättyy.

Paperimiesten ei kuuluisi olla huolissaan. Sahatyöntekijöiden senkin edestä. Metsäteollisuus on laittanut paperiliitolle jauhot suuhun jo aikaa sitten. Ulkoistaminen on helppoa ja työvoiman kierrätys toimii. Itse ovat läski-ahosen aikana pelanneet itsensä pussiin.

Puun hinta ei nouse niin paljoa, että sellukoneet tai hiomot pysähtyisivät. Sen verran voittoa sellu tekee tilille. Sahat ja sorvit kyrvähtävät sitä ennen ja sitä eivät isot konsernit halua. Sahayhtiöt sen sijaan ovat pian pulassa. Tukin hintaa nostetaan taas keinotekoisesti, jotta kuitu saadaan liikkeelle. Ja lisää jättikattiloita pitää saada Suomeen, vaikka nykykapasiteettiakaan ei saada täytettyä. Jossakin on pahasti kepuvaihde vinksahtanut lukituksella päälle.

jep jep. kyl miulla kuusikkoa kaatuu jopa kesälläkii ku hinta on kohillaan.   mitä spe tekis nuille 100 + kuusikoilla?   seisottais lahoamassa maailman tappiin.      miusta kiva kun sijoittaa nuoki rahat uuteen mettään joka taas kasvaa uutta hakattavaa..   lehmät tuloo peltopuolen tuloksilla toimeen, net mitään mettiä tartte.  ei etes laitumena enää.     mut kateelliset nyt paneskelee mitä vain.

Lehmien aiheuttama toimeentulo ei koske kateutta vaan rikollista kähmintää. Vääryydellä kammettu lehmätuki on suurin kuluttajien huijaus kipsivuoren jälkeen.

AB-ei tarvitse mitään kriisitukia, mullakin vehnä on jo yli 10 senttistä ja papu pinnalla 

Sulta ei ole kysytty mitään. C-alue on tukensa saanut ja nyt ne ovat loppuneet. Kuolkoot vaikka nälkään.

Lainaus käyttäjältä: happe - 24.05.18 - klo:21:15

Teoriassa suhteellinen parametrien määrä pelaajien kesken ei pystyisi kyykyttämään pientä nettiä. Peleissä on virhe, jos modeemi ei riitä. Olisiko niin, että nettissä oleva peli vie hirmuisesti kaistaa, jos visuaalista paskaa pitää ajaa joka koneelle? Jos peli on omalla koneella ja grafiikka pyörii sisäisesti, ei vuorovaikutusparametrit pitäisi kuluttaa taajuuksia. Suoratoisto se suurin kaistapääkeksintö on.

Ei se kaista mithän, mutta vasteajat eli pingit on elintärkeitä. Ainakin jotain cs go:ta pelaillessa.

Enoo itte kyllä vuosiin pelaillut verkossa, ei riitä kyvyt nuorempia vastaan...

Siirtoprotokollaa ei ole suunniteltu sellaiseen verkkopelaamiseen, missä siirtokaistan ominaisuuden vaihtelut "pilaavat" latenssin. Siksi on outoa, että ratkaisuna peliongelmaan on kaivaa valokuitua pitkin korpia. Esim. kuparissa sähkö liikkuu sen verran vauhdikkaasti, että valokuidun vauhti ei montaa askelta ehdi edelle. Kyse onkin juuri datan määrässä. Ei ole mitään estettä yksinkertaistaa siirtoperiaatetta. Nyt kuitu vedetään ainoastaan pelejä varten, vaikka vetoa on perusteltu suurin piirtein navetoiden roboteilla.

Kiuruveden kunnan tarkoitusperiaatteet ovat yhtä hämäriä, kuin pyykkinaruprinsessa itse.

Siksi, että yyaata ja neuvostoliiton pohjatonta tilauslistaa ei enää ole. Pienillä saappailla on huono kulkea upottavalla suolla, mutta toisaalta pienen saappaan saa helpommin oven väliin. Ja pieni saapas on helpompi nostaa suosta ylös, kuin iso saapas. Mutta jos mukana on varasaappaat, voi pienet saappaat jättää sinne suohon ja isolla saappaalla voi sen oven potkaista paskaksi.

Teoriassa suhteellinen parametrien määrä pelaajien kesken ei pystyisi kyykyttämään pientä nettiä. Peleissä on virhe, jos modeemi ei riitä. Olisiko niin, että nettissä oleva peli vie hirmuisesti kaistaa, jos visuaalista paskaa pitää ajaa joka koneelle? Jos peli on omalla koneella ja grafiikka pyörii sisäisesti, ei vuorovaikutusparametrit pitäisi kuluttaa taajuuksia. Suoratoisto se suurin kaistapääkeksintö on.

Että veppi maisteri määräs siis eetiveemelit pakko lomale...    [+ joulupukin kuva]

HARRI KAVÉN

Tällä viikolla Oulussa pidettävässä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n liittokokouksessa linjataan etujärjestön tulevia tavoitteita.

  Kovinta suukopua odotetaan syntyvän maatalouden tukijärjestelmistä.

  Pohjoisten tukialueiden tuottajien ennakoidaan vaativan, että MTK myöntyy tulevaisuuden Suomessa kahden tukijärjestelmän malliin, joka merkitsee huomattavaa tukieroa pohjoisen ja etelän välille.

Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tuottajaliitoissa pohjoisen viljelijöiden vaatimukset on kuultu ennenkin, mutta viime aikoina niiden määrä on lisääntynyt.

- C-tukialue ja etenkin maidontuotanto on voimissaan MTK:ssa, esimerkiksi johtokunnassa ei ole yhtään kasvinviljelijöiden edustajaa. Uhon taustalla on tietysti se, että pohjoisella on liittymissopimus turvanaan, kun taas etelässä kansalliselle tuelle on aina uudelleen haettava komissiosta maksulupa, MTK:n Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki sanoo.

EU:n liittymissopimuksen mukaan Suomi olisi saanut maksaa pohjoisen C-tukialueille enemmän rahaa kuin jäsenyyden aikana on maksettu.

Maatalousministeriö ja MTK ovat vuosittain sopineet, että C-alueiden tukitasot pidetään sellaisina, että pohjoisen ja etelän (A- ja B-tukialueet) väliin ei nouse korkeaa tukiporrasta, joka muodostaisi pohjoisen tuottajille selkeän kilpailuedun.

Koska A- ja B-alueiden kansalliset tuet eli niin sanotut 141-tuet ovat komission määräyksen mukaisesti vuosittain alentuneet, myös pohjoisessa tukia on vähennetty.

Viime vuoden tukipaketista kiisteltiin MTK:n valtuuskunnassa rajusti joulukuussa 2003. Pohjoisen liitot esittivät kannanottoa, jolla olisi estetty C-alueiden tukiin puuttuminen.

Järjestön puheenjohtaja Esa Härmälä ilmoitti, että moisen vaatimuksen läpimeno tietäisi Suomen yhtenäisen tukipolitiikan murenemista ja hänen eroaan. Tämä tehosi, ja kannanottoa laimennettiin.

MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski arvioi, että Oulussa sama kysymys muodostaa jälleen järjestöpoliittisen kuumemittarin.

- Mielenkiintoista nähdä, miten Härmälä tulee nyt reagoimaan. Kenties asia jätetään odottamaan Turussa kesällä 2007 pidettävää liittokokousta, Merikoski sanoo.

Hänen mielestään tukiriitojen sijaan liittokokouksessa olisi hyödyllisempää panostaa esimerkiksi metsätalouden tavoitteisiin ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksiin viljelijöiden lisätienestien hankinnassa.

ETELÄN VILJELIJÖISTÄ TAKSISUHAREITA
Pohjoisten tukialueiden äänekkäimpiin lukeutuva eteläpohjalainen sianlihantuottaja Sami Yli-Rahnasto johti viime vuonna ryhmää, joka uhosi haastavansa EU:n komission EY-tuomioistuimeen 141-artiklan sopimusrikkomuksesta.

  Hankkeesta luovuttiin, mutta C-alueen tukipoliittista ohjelmaa kuvaavat hyvin Yli-Rahnaston Maaseudun Tulevaisuudessa esittämät näkemykset:

"Suomessa tulisi vihdoinkin tunnustaa, että meillä on kaksi maataloustukijärjestelmää, toinen AB-alueella ja toinen C-alueella... Näiden kahden järjestelmän sovittaminen yhteen muottiin on mahdotonta, se tulisi jo kaikkien ymmärtää...Pohjoisen tuen alasajo alenevan 141-tuen kanssa johtaa suuriin menetyksiin".

Paavo Myllymäki ihmettelee, miksi pohjoisessa huudetaan suurista menetyksistä, kun tukimuutoksien seurauksena C-alueille on siirtynyt tukirahaa etelästä.

- Muutoksista kärsivät selvästi eniten AB-alueen naudanlihan ja maidontuottajat, Visa Merikoski muistuttaa.

- Kun pohjoisessa vaaditaan tuntuvasti etelää korkeampia tukia, unohdetaan että tukipotin kustantavat pääosin eteläsuomalaiset veronmaksajat, jotka tuskin haluavat maatalouden siirtymistä pelkästään pohjoisen Suomen maatiloille, Paavo Myllymäki toteaa.

Hän kertoo, että järjestön tilaisuuksissa on joskus kysytty, mitä eteläsuomalainen viljelijä sitten ryhtyy tekemään, jos tukipolitiikka ei enää mahdollista tuotannon jatkamista.

- Kaikenlaisia neuvoja on tullut. Eräs pohjalainen ehdotti, että ajakaa vaikka taksia.

Kyllä se hake kuivuu siellä uunissa. Ei siihen mitään kuivuria kannata rakentaa. Tai voihan niitä savukaasuja käyttää vaikka syöttösiilossa kuivaamiseen. Polttaa sen verran kuumalla liekillä, että vesikin palaa.

Lainaus käyttäjältä: happe - 24.05.18 - klo:11:04

Lainaus käyttäjältä: Utopiaa - 24.05.18 - klo:10:39

Iso putki on toki hyvä, mutta jos tehtäviä rumpuja on tyyliin 25kpl ja niihin vähintään kaks putkea peräkkäin 50 euron putkella hintaa tulee 2500 euroa ja 100 euron putkella jo 5000 euroa. Kyllä erotuksella muutaman tukosksen avaa..

Itellä on 8 millin harjaterästangosta tehty 18 metrinen rassi minkä saa purettua 3 metrin paloihin. Liitos on sellainen koukku ettei se pääse aukeamaan jos rassi on suorana (siellä putkessa siis).

Salaojitus on kova juttu nykyään. Ja eikö niitä ojanpäitä saa tehtyä niin, ettei mene tukkoon.

Ei onnistu salaojitus ihan joka paikassa.

Ja ne sihtiputket ehkäisee aika pitkälti tukkeutumista. Tai sit toi 2 putkee päällekkäin.

Ihan varmasti onnistuu, jos on tahtoa. Ja haasteet tarkoittavat rahan menoa, joten sillä periaatteella.