Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kertokaa ny joku jotain saatana.
Vaikka ette oliskaan konetta ees nähneet.... 
Ne jotka eivät ole nähneet, tietävät eniten.
No, mulla on sellainen. Siksi en tiedä mitään tyyppivikoja.
Näinhän se on juuri että se kellä ei ole mitään kokemusta aiheesta niin se tietää juurikin eniten. Tuosta ei taida olla käyttökokemusta muuta kuin tehtaan väellä, niillä jotka ovat sen ostaneet tai meillä harvoilla jotka ovat päässeet sillä kylvämään vaikka emme (tai ainakaan minä) kuulu edellä mainittuihin kategorioihin.
Yksi tuollainen on näköjään käytettynä myynnissä. Mikähän lienee vika kun nyt jo kaupataan ja hädin tuskin yksiäkään kylvöjä tehty. Oma arvaukseni: proto malli jossa joku heikkous jonka korjaaminen maksaa tolkuttomasti.
Mitähän tuosta koneesta vielä muistaisi. Ainiin, epecin ohjausliittymä toimi aika hyvin vaikka olikin tablet versio. Nyt näköjään tullut jo uusin Jyräcombeihin ja titaneihin. Koskahan tulee myös novaan?
Kerrankin voi sanoa että taitaa olla niitä ainoita jotka tuolla Dracolla on päässeet kylvämään.
Koneen ideahan on hyvin simppeli, halutaan mekaaninen syöttölaite ja halutaan kapea kuljetusleveys. Mekaaninen on varmempi ja ei pöllytä itumultaa siemenympäriltä. Koneen voi myös säätää niin että se kylvää vain toiselle puolelle. Koneen puoliskoilla on kummallakin oma vetonsa ja akseleiddn välissä palikka jolla ne saa saman vedon piiriin jos esim toisen puolen veto katkeaisikin. Myös koneen painopiste on matala ja se on hyvin toimiva. Tulevaisuudessa voi erinäköisiin niveliin tulla väljää joka voi aiheuttaa ongelmis esim. Lukituksessa. Se tullaan näkemään vasta vuosien päästä.
Koneessa on vakiona tyhjennysputket joila saadaan kone tyhjennettyä suoraan säkkiin säästäen näin aikaa itse kylvötyöhön. Laatikoiden vetoisuus on iso ja säiliö on matalalla jolloin sen täyttäminen onnistuu matalammankin nostokorkeuden omaavalla koneella. Etumuokkaria ei saa säädettyä ajon aikana vaan se asetetaan mekaanisesti ennen kylvöä. Myöskään muokkaria ei saa nostettua täysin ylös. Se on miinus.
Kone toimi hyvin ja sieti kovempaakin vauhtia. Tätä mallia ei oikein voi verrata muihin kun muita vastaavia ei ole. Kuulemma koneen vahvoimpia puolia ovat mekaaninen syöttölaite, kapea kuljetusleveys ja perusvarmuus. Hirveästi noita koneita ei ole mennyt vaan vain muutamia. Mutta ihmekkös tuo, moni ei uskalla vielä tuollaista hankkia sillä se on uusi.
Vaikkea tuosta koneesta varsinaisesti tulisi myyntimenestystä niin pisteet täytyy antaa ideasta ja ajatuksesta. Jos ei mitään kokeile niin ei synny hirveitä innovaatioita.
Kuten huomaat niin mielipiteitä ja totuuksia tällä palstalla on useita.
Lautasmuokkarin ja lautasäkeen erotus on yleensä se että lautasmuokkaimessa on usempia lauatsrivejä peräkkäin joissta lautaset ovat aseteltu niin että seuraavan rivin kulma on päinvastainen kuin edeltävän. Tällä pyritään maksimoimaan maan muokkautuvuus. Mitä jyrkempi kulma, suuremmat lautaset ja isompi ajonopeus niin sitä tehokkaampi muokkaus. Lautasäkeessä lautas rivit ovat X:n mallisesti jossa X:n sakara kuvaa yhtä lautasriviä.
Lautasmuokkarissa on yleensä suurempi paino ja perässä jyrä jolla säädetään sekä työsyvyys ja jolla myös kannatellaan lautasia. Molemmat laitteet ovat niin kutsuttuja kevennetyn muokkauksen laitteita(vrt. kyntö on raskasmuokkausta) jolla ei tavoitella maan syvämuokkausta vaan pinnan rikkomista ja maa aineksen sekoitusta.
Jyrsin taas on syvämuokkain jolla maata sekoitetaan syvältä ja jonka tarkoituksena on saada maa todella hienoksi. Eteenkin perunanviljelyssä jyrsin on hyvin suositeltava työkone.
Meidän Maamiesseuran Catrokseen on laakereita vaihdeltu ja on ne kalliita tähän eikä ole ainakaan vielä onnistunut tarvikeosana löytymään näitä. Usein pääsee yhteiskäyttökoneessa liian pahaksi ja vaikea saada kunnolla korjattaua vaihtamatta kaikkia hiluja. Etummaiset kiekot myös kuluneet kovasti enemmän ja ne on jo kertaalleen uusittu, liekö joku ajaa koneen etupalkki liian syvällä?
Etummaiset kiekot kuluvat luontaisesti nopemmin koska ne muokkaavat koskematonta maata. Jälkinmäiset kiekot eivät rasitu niin paljoa koska ne muokkaavat jo kertaalleen käännettyä maata.
Voi herranjestas kun tästäkin asiasta on saatu vaikeaa. Itsestä päisteiden kyntäminen on kaikista tylsin osuus siinä pellon kynnössä. Itse en mitään tolkuttomia päisteitä jätä vaan pyrin mahdollisimman kapeaan. Tämä tietysti riippuu pellon muodostakin ja koosta. Ei tähänkään asiaan ole vain yhtä totuutta mutta ei tämä asia minusta nyt sentään niin vaikea ole että sitä tarvitsisi kamalasti ihmetellä.
Mitä nyt ehdotuksia olen lukenut niin kaikki vaikuttavat perkeleen hankalilta. Nostolaitekoneilla se päisteiden kylvö jotenkin vielä onnistuu mutta hinattavalla aivan mahdotonta. Onko satotappio niin iso että se kustantaa enemmän mitä jantteri ajamaan mönkijälle päisteitä tai että työaikaa menee hukkaan aurauskeppien siirtelyyn.
Multivan lautasmuokkain ei pompota kun ajaa tarpeeksi kovaa. Semmosella 15 km/h alkaa jo kulkemaan nätisti. Toinen vaihtoehto on ajaa 7 km/h, mutta silloin se ei oikein sekoita eikä pätki sänkeä.
Kovin vauhti mitä olen Multivan muokkarilla ajanut taitaa olla 13km/h. Hinattavassa koneessa se vauhti ei tee pyykkilautaa vaan se ajokertojen määrä. Eteenkin päisteessä tahtoo tehdä pyykkilautaa kun monesti tulee hinkattua, väistämättä. Nostolaite koneilla se kuuluisa pyykkilauta efekti on helpommin huomattavissa verrattuna hinattavaan. Itse olen huomannut lautasen muokkaustehon perustuvan nopeuden lisäksi myös siihen kiekon malliin. Hammastettu ja täysin sileä kiekko tekevät paremman jäljen mitä sellainen ns. piparkakku malli. Ei ole sitä hammastusta eikä myöskään sitä terävää reunaa. Tietysti kiekon mallia pystyy kompensoimaan koneen nopeudella joka on tietysti riippuvainen vetokoneen tehosta. Ainakaan omilla koneilla ei jää tehoja reserviin vaan kaikki ponit laukkaa minkä vaan kerkiävät.
Nää on nostolaitekoneita hinausvarustuksella, joita olen ajanut. 3,5 ja 4 m. Nelimetrinen on 150 heppaisella hiukan siinä ja siinä saako tarpeeksi vauhtia.
Omissa(omissa ja omissa..) koneissa ainakin vaihteiston välitykset ja teho-paino suhde vaikuttaa koneen vetotehoon. 150hp kone vetää muokkaria paremmin mitä 160hp kone. 150hp kone on "tikimmässä" kunnossa koska teho-paino suhde on parempi. Okei, vaihteitakin on melkein tuplasti joten vaihteiden porrastus on parempi. Ne hevosvoimatkaan eivät aina kerro totuutta sillä joissain koneissa vääntöä on perkeleesti enemmän mitä esimerkiksi isompi tehoisissa. Kun teho loppuu niin mennään väännöllä.
Itse en vastusta hyönteisten kasvatusta tai mitään siihen liittyvää mutta itselläni taitaisi hyönteistuotteet jäädä kaupan hyllylle vanhentumaan. Sen verran outo ajatus se kuitenkin on. Tietysti, vissiin Thaimaassa sirkkojen? syönti on verrattavissa mustamakkaran syöntiin että ei siinä sen puoleen ole mitään omituista. Mutta jos joku saisi siitä sirkoilla kyllästetyn leipänsä pöytään niin eikait siinä mitään vastustamista olisi.
Multivan lautasmuokkain ei pompota kun ajaa tarpeeksi kovaa. Semmosella 15 km/h alkaa jo kulkemaan nätisti. Toinen vaihtoehto on ajaa 7 km/h, mutta silloin se ei oikein sekoita eikä pätki sänkeä.
Kovin vauhti mitä olen Multivan muokkarilla ajanut taitaa olla 13km/h. Hinattavassa koneessa se vauhti ei tee pyykkilautaa vaan se ajokertojen määrä. Eteenkin päisteessä tahtoo tehdä pyykkilautaa kun monesti tulee hinkattua, väistämättä. Nostolaite koneilla se kuuluisa pyykkilauta efekti on helpommin huomattavissa verrattuna hinattavaan. Itse olen huomannut lautasen muokkaustehon perustuvan nopeuden lisäksi myös siihen kiekon malliin. Hammastettu ja täysin sileä kiekko tekevät paremman jäljen mitä sellainen ns. piparkakku malli. Ei ole sitä hammastusta eikä myöskään sitä terävää reunaa. Tietysti kiekon mallia pystyy kompensoimaan koneen nopeudella joka on tietysti riippuvainen vetokoneen tehosta. Ainakaan omilla koneilla ei jää tehoja reserviin vaan kaikki ponit laukkaa minkä vaan kerkiävät.
Omia kokemuksiani lautasmuokkkareista:
- Riittävä paino; uppoaa maahan
- Joko hammastetut kiekot tai täysin hammastamattomat, välimälli "piparkakku" tahtoo radikaalisti heikentää muokkaustulosta
- Vetokoneen teho: Paljonko polle jaksaa kiskoa sitä, että muokkausteho on optimaalinen
- Lohkojen muoto: Saako ajaa pitkää suoraa vai onko pelto joka suuntaan salmiakki?
- Muokkausaika: läpimärkä, ehdoton ei. Rutikuiva, miten menee maahaan?
Itselläni on lähes pelkästään hyviä kokemuksia lautamuokkarista. Se on olosuhteiden kannalta vaativa, mutta kun olosuhteet on kohdallaan niin jälkeä syntyy niin että ihmettelee mikä nyt menee vikaan. Kaikista paskin kerta kun on joutunut muokkaria vetämään perässään on ollut naapurille urakoinnissa kun on ollut pitkä kauran sänki ja multamaa. Rupesi kasaamaan jyrän eteen tavaraa ja jäi "kumpareita" peltoon. Pyykkilautaa tekee myös helposti, eteenkin jos hinkkaa monesti päistettä. Itseäni on monesti kiehtonut lautasen ja kultivaattorin yhdistelmä, sillä siinä olisi monta hyvää puolta. Hinta tahtoo olla vain yli tulojen.
Ota näistä nyt sitten selvää. Tuntuu että totuuksia on yhtä monta kuin kommentoijiakin. Jokaisella on "varma" tieto asiasta kun serkun kummin kaiman lankomiehen pomo on sen kertonut. Tulee seuraava kommentoija jolla on vielä varmempi tieto mutta se tieto onkin aivan päinvastainen. Ja siitä saadaankin sitten jo tappelu aikaan.
Kierrätetään paskaa toisesta kädestä toiseen, ehkä pellon kautta..Ekosysteemipalvelut ovat luonnon tarjoamia aineellisia ja aineettomia palveluja. Ne voidaan jakaa neljään luokkaan: tuotanto-, ylläpito-, sääntely- ja kulttuuripalveluihin. Luonnon tarjoamia tuotantopalveluja ovat esimerkiksi ravinto ja vesi sekä lääke- ja rakennusaineet. Siinä virallinen tulkinta.
Tästä vastauksesta olisi napsahtanut koetilanteessa täydet pisteet.
Parsinavetat loppuvat pikkuhiljaa itsekseen. Hyvin harva jos yksikään uusi navetta on parsinavetta. Kun vanhat parsinavetat pistävät lapun luukulle niin ne katoavat pikkuhiljaa itsestään. Lopputulema tulee olemaan sama mutta eri aikavälillä.
Täytyy kyllä sanoa että tämä agronetin yhteishenki on jotain poikkeuksellista. Toiselle voidaan *****illa aivan surutta ja siitä ei kohde kiivastu ollenkaan. Kaikki tulevat keskenään juttuun, eteenkin Veeti ja Eemeli. Muut eivät tulekkaan heidän kanssaan juttuun joitan yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Jos agronetitiläiset menisivät samaan työpaikkaan töihin niin yhteishenkihän olisi oikein poikkeuksellisen hyvä! Ongelma olisikin että mikä olisi työpaikka mihin kaikki voisivat mennä. Ei ainakaan maitotila, saatika C-tukialueella oleva. SOK:kin on joillekkin punainen vaate, Hankkija oranssi. Voih, mitä mailma menettääkään näin hyvässä yhteishengessä.
Olisiko hitsarille sitten parempi jos palkka olisi euron tunnilta, ja sitten loput tulisi EU:n hitsaustaloustukena kunhan täyttäisi vuosittain tukihakemuksen?
Ja C-alueella asuville hitsareille tulisi vielä kansallista hitsaustukea edellisten lisäksi.
Huonosta hitsisaumasta, lintsauksesta , ympäristön sotkemisesta ynnä muista laiminlyönneistä tulisi sanktioiita mikäli EU:n tarkastaja huomaisi asian.
Riippuisiko tuen määrä siitä minkälaista saumaa tuottaa ja mihin ja millä? Saako puikosta enemmän tukea kuin migistä koska sillä on vaikeampi hitsata?
