Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jos on Simulta tai joku muu vastaava kone, missä RDS:n ohjain, tulee ruiskutusurat aina sillä viimeisellä laskurin numerolla. Esim. tuon 4 metrisen kylvökoneen ja 24m ruiskun tapauksessa, kun näytössä on "6 6". Asetus siis "Sy 6" eli symmetrinen.
Kun kylvö aloitetaan peltoa kiertämällä, pitää ensimmäisellä kierroksella laskuriin näpytellä +1 -nappulasta "3 6". Sitten painetaan laskuri pysähdyksiin Stop-napista, ettei tule ylimääräisiä laskuja, jos nurkissa nostaa koneen ilmaan. Aina uuden kierroksen alkaessa +1 napista seuraava lukema. Kolmannella kierroksella sitten urat.
Jos ajattelee tuon 2620 ehdottamalla tavalla, pitää kylvö ajatella näin:
4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3
Ojan reuna on tuo vasemmalla oleva 4. Ruiskuttaessa ruiskun puomi ruiskuttaa puolet "kylvöksestä" 3 molemmin puolin. Ensimmäisellä kierroksella siis ojan päällä 2m.
Miksi sitä lukua pitää päistekierroksilla suurentaa? sehän on sama mikä sielä on kunhan ei oo se uraa tekevä numero.
Täällä 16m ruisku ja 4m kylvinkone, alkuun tein kakkoskierrokselle urat mutta nyt niistä on luovuttu, helppoo ruutata eka kierros puominpää pellonlaitaa myötäillen, ei tarvi varoa reunapusikoita (vaikka niitähän ei normaalipellolla ole). Ruiskuun tehty hana viimeistä kahta metriä varte, tuo hana on kiinni kun veretään eka veto "pitkää sivua" uria pitkin.. näin vältytään ojien ja kasvuston päällekkäin ruiskutukselta, tuokin ollu haaveis teherä magneettiventtiilillä niin ei tarttisi kopista hyppiä.
Käytännös kylvetään 5 kierrosta ympäri näyttötaulus ihan mikä tahansa muu luku kun se uraa tekevä ja tietty simultan tapaukses "stoppi" päällä, sitten urat ekalla vedolle "pitkää sivua" ja siitä saaki antaa mennä maailman tappiin..
Ettekö te oo kuullu sellaisesta kuin pintavahdit, mulla on vieskalaisessa sellaset ja huoletonta ajoa, kun alkaa piippaamaan, pitää lähteä tankkaamaan.
Joo, ja silloin on laidalla jo tyhjää mikäli koneelliseen sattunut enemmänkin ajourien tekoa. Ne anturit edelleen keskellä konetta, tai ainakin ihan vasta oli, vaikka asiasta mainitsin tehtaalla jo lähes kymmenen vuotta sitten 
Anturi lähelle säiliön päätyä, sieltähän se kone ensimmäisenä tyhjenee... Just hetki sittenkin, hallin nurkalla, kaikista näkyvimmällä paikalla 
Et sitten oo oppinu täyttämään sitä konetta oikein... Tussilla joka päätyyn merkit esim. 10 sentin jaolla ja siihen lukemat esim. 10-70 cm. anturin kohdalle yläosaan merkki. Kone täyteen ja ämpärillä tasaus, ja sitten sen anturin kohdalta kaksi ämpärillistä pois toiseen laatikkoon. Ja ei muuta kun odottelee äänimerkkiä!! 
Noinhan se on tehtävä, jos merkkiin asti aikoo ajaa. Yleensä kattelen pinta-alamittarista milloin mentävä tankkaamaan. Tänään oli pisin pelto kylvössä ensimmäisenä, pitkä sivu 1.3km, ei siinä paljoa piipparista oo hyötyä kun väärässä päässä piippaa, ennakointia tehtävä ja vähän räknättävä ajaessa milloin tankattava 
PS. mullon fiskarssin muovilapio koneen tasauksessa, näppärä peli eikä naarmuta säiliöitä
Maestros on ilmeisesti ajateltu säiliövahdin paikkaa, se on oikias reunas ja sieltä kone haukkaa ekana tyhjää ja tämän aiheuttaa ilmeisesti se kun nykyisellä veturilla (4m kone ja 20m päiste) heittää kahdella kierroksella nurkis ringin ja se riittää ajamaan tavaran toiseen reunaan säiliös, toki isompia lohkoja ajaes vaihdin piipates on mentävä heti tasaamaan ja silloin alkaa olla mollemmis reunois tyhjää, tasaamiseen on kombi versio.. harjanvarsi mihnä toises pääs harja ja toises paskakola.
Ei hirmuista hoppua mutta 23ha/päivä kahteen mieheen.. Pelkkää kylvöä 14h 37ha sisältäen 2h ruokkista ja kaffitaukoa. Kalusto 7m äes ja 4m kylvinkone.
.
kyllä sitä ureaa menee jos kone tekee töitä. fendtti vei hakkurin edessä ainakin 7% kulutuksesta.
Kaverilla raktori nh T7.250 talven ollu suht köykääsis töis, 400l ureaa ja 1000h raktorin mittaris, itellä vastaava moottori puimuris ja saman 400l ureaa mutta tunteja jotaki 300-400h.
Arvasin että kyntäjä hehkuttaa jossain vaiheessa jd jousitusta. Ite en tykkää jonnun jousista,aivan liian löysä mun makuun, en tykkää yhtään ajaa tiellä jdllä jousituksen ja huonon ohjauksen takia. Fentin joistikki tosiaan huono. Onneksi profi malleissa on ravistustoiminto vivussa.
Minkälaisella jd:llä retku ajanu kun jousitus löysä? 20-sarjas hyttijouset huomattavasti vetelämmät kun 30-sarjas, itellä kokemusta jälkimmäisistä ja valtran mekaaniset hyttijouset, jd kulkee suurempia huojumatta ja etujousituskin joustaa, valtras hytti sellanen keinutes ja etujousitus tönkkö johtuen lyhkääsestä joustovarasta. Jd ohjaus vaatii totuttelua.
Onkos kellään kokemusta tosta IKHn viima hydeöljystä? Ajattelin sellasta ottaa tynnyrillisen.
Et sitte farmoil universaalia oo harkinnu?
Osta hyvä mies jotakin tunnettua merkkiä se öljy, itellä ollu käytös hydrauliikas shell, teboil, gulf
Kaivuris 14kpl nordicin n45, tuottavat luonnollista valoa ja pystyy hahmottamaan korkeuksia ym, toises konees crx xenonit ja niiden sinertävällä valolla katoaa jotenki syvyysnäkö, kaivuri puolella lisäksi monet jopa hellan xenonit sekoottaa laserien/syvyysmittarien toiminnan, ainakin nordic n45 toimii siinäkin tilantees.
Parhaat valot on silti itellä jontikan -30 sarjan hellan umpiois olevat muutossarjat, on tasainen ja laaja valokeila.
Trellen hyvä talvi pito selittyy sillä että rengas on pehmyt. Hyvä peltotyössä, mutta maantieajossa kuluvat silmissä. kollegalla meni trellet alle 1000h sileeksi tieajossa. Siinä silmät ymmyrkäisenä oli maahantuoja rengasfirma ja traktorikauppias kun uudesta koneesta häipyrenkaat polessa kesässä. Kävin itsekkin tuota ihmetta pällistelemässä.
Naapuri vaihto kans 800 trellet conteihin. Syy hakut hävis silmissä kun vähänkin enemmän ajoi maantiellä.
Onkohan nois trelleis muuttunu kumiseokset johnai vaihees, täällä ainaki ne on pitävän/kulutuskestävän renkaan mainees.
Kaverilla on viimesiä pirellin nimellä olevia 650/38 ja niis on vieläkin pintaa vaikka koneella ajettu yli 8000h eikä oo ikinä peltotöis ollukkaan, pääasias maakärryn vetoa ja tienhoitohommia.
Valtran 6400:een tässä pikkuhiljaa katellut renkaita ensikesälle, eli 16,9r28 ja 20,8r38 ja vst millimitat.
Onko kukaan vertaillut enemmän contia ja mitasta? Pitäisi tulla samalta tehtaalta, mutta mitä tuossa kuullut, niin eroa kuitenkin olisi mm. talvipidon osalta
Varsinaiset talvikiekot on kyllä erikseen (metsärenkaat) mutta alkutalven liukkailla joutuu joskus ajeleen.
Toinen parivaljakko mistä en ole kuullut oikeen mitään on alliance ja cultor. Ensinnämainittu tehty ainakin intiassa.
Firestonet ostin vuosi sitten, 420/85/34. Pakkaslumessa pitää mut lähellä plussakeliä ja suojalla hengenvaaralliset.
Onko sulla perunaa,vai miksi riviviljelypyörät 
Kaippa nuo on talvikelin etupyörät, eikai 34" tuuman takarenkaita ollu kun 70-luvulla..
Dino alkaa tehdä jamesoneja valtralle. N-, T- ja X-sarja saa viimeinkin parannetun mallin kuormaimen nokallensa. Forget muut, ei enään kestävyysmurheita kytkinkopissa. Pohjoisessa muutamia koekäytössä...
Muoniossa näin T-sarjalaisen 2 tai 3 koppaisena mihnä jameksen kuormaaja, vauhdissa räppäsin kuvanki mutta enempää ei ehtiny tutkimaan.
Pian D:ä 6800 tuntia istuimen kompura ja yksi anturi,ohjelmat on päivitetty ei hassummin.
Rengit ainakin kehuu,tosi sillä pitää osata ajaa,pitää perehtyä paremmin kuin keppi,pikavaihde askiin.
Taitaa olla kautta aikain ainut direkti joka on selvinny nuon pitkälle ja nuon vähällä.
http://www.agrimarket.fi/Koneet/vaihtokoneet/new-holland-cs-6050-930-4124-1
Tossa vaihtoehtona tollanen nyykkäri, voi olla ihan pätevä peli.
Ei vissiin kaikki kalleinkaan...
Perkeles kun iski kuumeen... Lie paljo ajettu... ois just mulle tehty... isommat renkaat ja hiukka entistä isompi pöytä..
Tuo nyykkäri taitaa olla yks kela kone, nois oli mallimerkinnän peräs RS mikäli oli tuplakeloilla.
Tosiaan pöytäautomatiikka helpottaa pirusti lakoisen puintia ja vielä kallistelevas maastos, itellä aikanaan kokemukset sampoilla 345, 420 ja 450 pöydillä ja laon puinti oli näin kokemattomalta vähän niin ja näin, nykyyään nyykkäri 518 pöydällä ja automatiikoilla.. sujuu laonki ajaminen näin tumpelolta ihan eri malliin, parhaimmillaan riittää kun laskoo pöydän alas ja pääs taas muistaa nostaa.
Osasta muutaman tonnin ajettuja vaihdokkia on kyllä kohdeltu periaatteella "huoletonta huoltoa ja kovaa ajoa, vaihdetaan kun alkaa renaamaan"
Paikallisella valtralla on yhdellä myyjällä tasaiseen tahtiin tonnin ja allekin ajettuja vaihdokkia kun isännät teköövät "vuosipäivityksiä", kaikki vaihdokit melkeen yhden pitäjän alueelta.. on vain myyjän onni kun tuollaasen alueen saanu hoidettavaksensa
Yhdellä sorafirmalla on vanha 980 catin kuormaaja mihnä tais vuosisitte olla 120000h
