Nyt päästäänkin sopivasti aiheeseen eläinlääkäreiden/ karjantarkkailioiden  vaitiolovelvollisuuteen. Mitähän laki siihen sanoo. Voidaanko levitellä tuottajan tietoja ihan jokaiselle sähköpostien välityksellä.
Toivottavasti ottavat alla olevan sähköpostiviestin käsittelyyn niin ETU nautatautityöryhmäsä kuten Suomen Eläinlääkäriliitossa aiheena vaikkapa vaitiolovelvollisuus, avunauttamisvelvollisuus yms. niin ja kumpi se on loppupeleissä tärkeintä. Pykälät vaiko itse eläin. ?
 Niin ja onko eläinsuojelu tarkastuksen perimmäinen ydin kostaminen tuottajalle??


Moi!
ETU nautatautityöryhmässä eläinlääkärit (asia esillä Mycoplasma bovis epäilyn takia) olivat sitä mieltä, että eläinsuojelurikkomus oli oikeutettu, koska tuottaja SANOI ettei hän aio laiduntaa lehmiään (koska olivat niin sairaita). Mielestäni on aika paha tuomita hätääntynyttä/harmistunutta tuottajaa sanomisen perustella 4.7, kun laidunkautta on vielä 2,5-3 kk jäljellä. Tuottaja olisi saattanut hyvinkin laittaa eläimet vielä ulos, kun pahin hätä/harmistuminen (joka tuntuu aika oikeutetulta tuottajan oman kertomuksen mukaan) on laantunut. Jos kaiken sanomisen perusteella tuomitaan, niin menee aika pahaksi! (Esimerkiksi että sanon, että aion ajaa ylinopeutta ja jo silloin annetaan sakko). Tuomion olisi mielestäni voinut antaa vasta lokakuun alkupuolella, kun laidunkausi on ohi, tai korkeintaan elokuun loppupuolella, jolloin ei enää olisi ehtinyt kertyä vaadittavia 60 pv lokakuun alkuun asti.
Mitä eläinlääkäristä sanoin aikaisemmin pätee edelleen. Hän on kuulemma tunnettu nipottaja (paikallisen neuvojamme kommentti) ja on ilmeisesti itse ilmoittanut tuottajan AVI:n eläinsuojelutarkastajalle (ilmeisesti harmistuneena saamistaan moitteista?).

Ja tuossa alla löytyy vähän taas lakipykälää
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0CCQQFjAB&url=http%3A%2F%2Felukkajuristi.fi%2F15-potilastyo-ja-elainlaakarinammatin-harjoittajan-salassapitovelvollisuus%2F&ei=QRtcVYSUJ8G-Uu2bgYgP&usg=AFQjCNE9aUt23w0w7OhFc04vi_Rfkb98rg

NIIN NYT VOIDAAN MIETTIÄ TÄTÄ

Jannan biisiä lainaten"hullu sä et oo mutta.......".

LAITETAAN VÄHÄN KEVENNYSTÄ VÄLIIN
https://www.youtube.com/watch?v=Yb8r3ZZAQx4

TAI SITTEN TÄMÄ
https://www.youtube.com/watch?v=HHjfR56NeR8

13.5.2015

« Näytä kaikki tiedotteet



Lausunto eläinlääkärin ammattinharjoittamisesta



Suomen Eläinlääkärilitto lausui maa- ja metsätalousministeriölle 11. toukokuuta luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eläinlääkäriammatin harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta.


Muutosesityksiä pidettiin pääosin hyvinä ja kannatettavina.

Liitto totesi kuitenkin, että huomiota pitäisi kiinnittää siihen miten ristitiitaisesti ammttipätevyys ja virkaeläinlääkärin pätevyys nääritellään ammatinharjoittamislaissa. eläinlääkintähu8oltoasetuksessa ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetuksessa.

Koko lausunnon voi lukea tästä. 
http://www.sell.fi/user_files/files/lausunnot/MMM%20ammatinharjoittamislaki%2020150511.pdf


NO NYT SE ELÄINLÄÄKÄRILIITTOKIN ON JO HUOLISSAAN.
 ITE OON OLLU JO KAKSI VUOTTA HUOLISSAAN SAMASTA AIHEESTA

Niin
 Unohdin mainita tuohon edelliseen että jos sinulle sanotaan kun pyydät NAVRA-TUNNUKSIA.
Ei ole toista laillista netti ilmoitus mahdollisuutta kuin Pro Agrian ohjelmistot. Voin sanoa että ei pidä paikkaansa.
Tunnuksia ei saa koska sinulla on kyseiseen firmaan lasku maksamatta (mistähän tuo lie johtuu)sen takia NAVRA-TUNNUKSET on tilapäisesti poissa käytössä koska ne on sidottuna sinun maksulliseen tietokoneohjelmaa.
Voithan sinä ilmoittaa tiedot nautarekisteriin puhelimella tai panna postiin paperisen version. Tämähän ei ole sen ajatuksen ydin.
Tai sitten sinulle sanotaan että on ajateltu sinun parasta?

Laki kumminkin sanoo näin:
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CC0QFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.finlex.fi%2Ffi%2Flaki%2Falkup%2F2006%2F20061391&ei=zzRUVeKeO8eqU8yZgagH&usg=AFQjCNG9WtQspqqfFviVKbfxBsWADEvdZA&bvm=bv.93112503,d.d24


Vai ehkä tämä kaikki sitten johtuu tästä:
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CCEQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.kkv.fi%2Fglobalassets%2Fkkv-suomi%2Fratkaisut-aloitteet-lausunnot%2Fratkaisut%2Fkilpailuasiat%2F2014%2Fmuut-ratkaisut%2Fr-2011-00-0956.pdf&ei=JDlUVZeZLYvpUquzgYAB&usg=AFQjCNFUV7DynmlSQ2kjnOCzYgYn-05sEQ&bvm=bv.93112503,d.d24

VAIHTOEHTOJA MAANVILJELIJÄN RAHASTUKSELLE

luo itsellesi täysin ilmaiseksi maatila NettiFarmi - ohjelmaan

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0CCgQjBAwAQ&url=http%3A%2F%2Fwww.nettifarmi.fi%2Findex.jsp%3Fid%3D100&ei=RO1SVf7GKYTkUZuSgZAE&usg=AFQjCNEOCnZrfipOVXJV-iD1rp5rdID43Q&bvm=bv.93112503,d.d24

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CB8QFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.nettifarmi.fi%2F&ei=RO1SVf7GKYTkUZuSgZAE&usg=AFQjCNHsyDJ3mHgmxm1H1v4f-r61qu26fQ&bvm=bv.93112503,d.d24



http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=8&cad=rja&uact=8&ved=0CEoQFjAH&url=http%3A%2F%2Fhelp.neurocattle.com%2F%3FNettiFarmi_nauta%3AOhjelman_aloitus&ei=JOdSVfz6K4PbUdCXgPAE&usg=AFQjCNG6m0C8_arqvCuJFhK7jC6fMOed3Q&bvm=bv.93112503,d.d24

Ammattietiikka

Kun pohditaan kysymystä, minkälainen toiminta on ammattia harjoitettaessa eettisesti hyväksyttävää ja suositeltavaa, keskustellaan ammattietiikan keskeisestä ongelmasta. Ammattieettiset kysymykset eivät eroa muista eettisistä kysymyksistä muussa kuin siinä, että ne koskevat ammatillisten tekojen eettisyyttä.
•Säännöt


Puhuttaessa ammattietiikasta mainitaan usein niin sanotut eettiset säännöt tai koodit. Useilla ammattialoilla on omat eettiset sääntönsä. Nämä säännöt ovat tavallisesti käskymuotoon kirjoittuja, esimerkiksi ammattiliittojen laatimia toimintaohjeita liiton jäsenille. Eettisillä säännöillä ei normaalisti ole lainvoimaan; ne eivät siis ole lakeja. Säännöt on tarkoitettu eettisistä syistä noudatettavaksi.



 
•Ongelmat


Kolme ehkä tavallisinta ammattieettistä ongelmaa, joihin voidaan joutua lähes kaikissa ammateissa, ovat
1.Roolieriytymisen ongelma
2.Kollektiivisen vastuun ongelma
3.Kollegiaalisuuden ongelma

1. Roolieriytymisen ongelma

Ammattien erityiset roolit voivat johtaa vaikeisiin eettisiin kysymyksiin esimerkiksi silloin, kun syntyy keskustelua siitä, ottaako ammattikunta itselleen sellaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, joita ei voida eettisesti hyväksyä edes kyseisen ammattikunnan edustajille.

2. Kollektiivisen vastuun ongelma

Kollektiivisen vastuun ongelma koskee kysymystä, missä määrin yksilö on eettisessä vastuussa sellaisista teoista, jotka tekee yhteisö, johon hän kuuluu.

3. Kollegiaalisuuden ongelma

Kollegiaalisuuden ongelma liittyy samaa ammattia harjoittavien ihmisten eli kollegoiden tai virkaveljien keskinäisten eettisten velvoitteiden määrittelyyn. Kollegiaaliset velvoitteet ovat toisinaan ongelmallisia, koska on vaikea sanoa, kuinka lojaaleja heidän pitää olla toisiaan kohtaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Etiikka


MIETITÄÄN NYT TÄTÄ

Tuossa teille yhdenlainen tapaus , voi ainakin sitten ruveta miettimään jos teillä itsellä navetassa tulee tällaisia oireita. Ne oli vähän niin kuin halvausoireita muttei kuitenkaan. Jokin siitä häiritsi minua ja kyllähän jokainen maanviljelijä tietää jotka eläinten kanssa on tekemisissä milloin kaikki ei ole hyvin.

Ote yhdestä valituksesta
Kesäkuun 2013 alussa yksi lehmä alkoi oireilla. Tilasin eläinlääkäri xxxxx käymään lehmälle (nro 286 Pöllö). Se oli tiputtanut maitomäärää muutama päivä aikaisemmin ja nyt se ei noussut ylös: niska oli suorana lihasjännitystä, suusta tuli vähän vaahtoa, ei kuumetta. Mielestäni sillä oli selviä hermosto- oireita. xxxxx laittoi kipulääkettä /kalsiumia suoneen, mutta varsinainen diagnoosi jäi auki. oireet eivät passanneet oikein mihinkään. Laitoin lehmän sitten ulos, koska eläin oli minun mielestäni heikossa kunnossa enkä halunnut jättää sitä sisälle navettaan.  koska, luultavasti se ei selviäisi. Selitin xxxxx mitä oli tapahtunut aikaisemmin vasikoilleni ja olihan hän sen itsekin silloin talvella todennut, kun kävi hoitamassa vasikoita ja halvaantunutta lehmää Sovittiin, että katson tilannetta yön yli ja jos se ei paranisi, lopetettaisiin lehmä ja lähetettäisiin elinnäytteenä sydän ja keuhkot Eviraan taudinsyyn selvittämiseksi.  Aamulla soitin xxx (4.6.2013), että lopetetaan eläin, koska sillä oli jälleen pahoja hermosto-oireita: jalat vispasivat koko ajan, silmät pyörivät päässä, nykimisliikkeitä silmä luomissa, lihasvärinää eikä reagoinut ihmisiin. Kysyin milloin hän ehtii tulla lopettamaan lehmän ja ottamaan elinnäyte Elviraan. Hän ilmoitti, että hän ei ehdi. Lopetin eläimen eläinsuojelullisista syistä ja ruho haudattiin

Niin mimmosta?

Tottapa aluehallintoviranomaiset sekä evira ovat varmaankin jo tarkastaneet ulkomaalaisten  eläinlääkäreiden lisäkoulutukset jotka toimivat kunnan/kaupungin eläinlääkäreiden viroissa.


AVI ohjaa ja valvoo eläinlääkintähuoltolain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista kunnissa. AVI ohjaa ja valvoo yksityistä eläinlääkintähuoltoa yhdessä Eviran kanssa. AVI lisäksi valvoo, että kunnissa toteutetaan eläinlääkintähuoltolaissa kunnalle asetettu velvollisuus järjestää terveydenhuollon palvelut kotieläimille, joille on olemassa valtakunnallinen terveydenhuolto-ohjelma.

Lähes puolet uusista eläinlääkäreistä on suorittanut tutkintonsa ulkomailla

Kotimaa 18.4.2015 8:00   

Tuuli Vattulainen

Helsingin Sanomomat
Lähes puolet Suomessa laillistetuista uusista eläinlääkäreistä on suorittanut eläinlääkärin tutkintonsa ulkomailla. Useimmiten ulkomainen tutkinto on Virosta.

Vuosien 2012–2014 aikana Suomessa laillistetuista eläinlääkäreistä lähes kolmannes on valmistunut eläinlääkäriksi Virossa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira laillisti yhteensä 321 eläinlääkäriä, joista 171 oli suorittanut tutkintonsa Suomessa ja 97 Virossa. Loput ovat pääosin muista EU-maista.

Jotta Suomessa voi harjoittaa eläinlääkärin ammattia, on eläinlääkärin tutkinnolle haettava tunnustamista Evirasta.

 

 SANOMA NETWORK OPTIMIZER 





Älä perusta omaa yritystä

Eezyn avulla toimit ilman yrittäjän velvollisuuksia. Helppoa, tutustu!
helpompaa-yrittäjyyttä.Eezy.fi
   

Vielä vuonna 2007 laillistetuista eläinlääkäreistä vain alle viidennes oli suorittanut tutkintonsa Suomen ulkopuolella. Virolaisten tutkintojen osuuden kasvua on siivittänyt Viron EU-jäsenyys vuonna 2004.

"Jos opiskelija on aloittanut eläinlääketieteen opintonsa Viron EU-jäseneksi liittymisen jälkeen, tutkinto hyväksytään käytännössä sellaisenaan Suomessa", kertoo lakimies  Heini Peltoniemi Evirasta.

Eläinlääkärin tutkintojen sisällöstä ja tunnustamisesta EU-maiden välillä säädetään ammattipätevyysdirektiivissä. Myös ETA-maissa kuten Norjassa suoritettu tutkinto tunnustetaan Suomessa.

Joihinkin eläinlääkärin virkoihin kuten kunnaneläinlääkärin virkaan edellytetään lisäksi sitä, että muussa EU- tai ETA-maassa kuin Suomessa tutkintonsa suorittanut osoittaa perehtyneensä virkaan kuuluviin tehtäviin.

"Käytännössä tämä tarkoittaa tutustumista muun muassa Suomen eläinsuojelu- ja elintarvikelainsäädäntöön erillisen kurssin avulla Suomessa", Peltoniemi kertoo.

Ulkomaalaisilta voidaan vaatia virkaa varten myös esimerkiksi kieliopintoja.

Helsinkiläinen  Marju Hämäläinen on yksi Virossa eläinlääkäriksi opiskelleista suomalaisista. Hän valmistui vuonna 2011 Viron maatalousyliopistosta Tartossa.

Hämäläinen oli haaveillut jo pikkutytöstä lähtien eläinlääkärin työstä. Hän ei ehtinyt keskittyä riittävästi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin, joten opiskelupaikka jäi ensimmäisellä hakukerralla haaveeksi. Hän haki opiskelemaan Tarttoon ylioppilastodistuksen perusteella.

"Opiskelu viron kielellä oli toki aluksi rankkaa, mutta olin opintojen sisältöön tyytyväinen."


Fakta
 
Eläinlääkäreiden työttömyys on harvinaista


 Suomessa on vajaa 2 500 laillistettua eläinlääkäriä.

 Työttömyys on eläinlääkäreiden keskuudessa harvinaista. Työttömien eläinlääkäreiden määrä on kuitenkin kasvanut vuodesta 2012 lähtien. Tuoreimman työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan helmikuun lopussa 2015 työttömänä oli 60 eläinlääkäriä, kun vuotta aiemmin työttömänä oli 34 eläinlääkäriä.

 Helmikuun lopussa eläinlääkäreille oli kolme avointa työpaikkaa, kun vuosi sitten vastaavaan aikaan avoimena oli 15 työpaikkaa.

 Eläinlääkäriliiton jäsenistä vajaa neljännes on töissä kunnissa. Seuraavaksi eniten eläinlääkäreitä työskentelee yksityisillä eläinlääkäriasemilla sekä ammatinharjoittajina. Valtio ja EU työllistävät noin joka kymmenennen eläinlääkärin.

 Runsas neljännes Eläinlääkäriliiton jäsenistä tekee sijaisuuksia. Sijaisuuksia tekevät eniten vastavalmistuneet nuoret eläinlääkärit.

Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto, Eläinlääkäriliitto



Hämäläisen mielestä kuusi vuotta kestäneet eläinlääketieteen opinnot Virossa vaativat vahvaa motivaatiota. Hän otti opintolainaa yliopiston lukukausimaksuihin ja suoritti valmistuttuaan Suomessa myös lainsäädäntökurssin, jonka avulla hän sai pätevyyden hakea kunnaneläinlääkärin virkoja.

"Koulutus luo ammatissa perustan, ammatin oppii vain käytännön tekemisellä", Hämäläinen sanoo.

Eläinlääkäriliiton mukaan Euroopan maissa moni yliopisto tarjoaa eläinlääketieteen opintoja, koska alalle on paljon halukkaita. Eläinlääkäreistä on liiton mukaan monessa maassa jo ylitarjontaa. Ulkomaalaisten eläinlääkäreiden Suomeen hakeutumista rajoittaa Eläinlääkäriliiton mukaan kuitenkin Suomen sijainti ja virkojen kielitaitovaatimukset. Virosta valmistuvista Suomessa laillistettavista eläinlääkäreistä suurin osa on suomalaisia.

Liiton laskelmien mukaan eläinlääkäreiden määrä kasvaa tulevina vuosina Suomessa.


"Meilläkin eläinlääkäreiden virkoihin on yhtäkkiä selvästi enemmän hakijoita kuin ennen", sanoo Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja  Kirsi Sario.

Sarion mielestä ulkomailla suoritettujen tutkintojen määrä pitäisi huomioida nykyistä enemmän, kun eläinlääketieteen koulutuksen aloituspaikkojen määristä päätetään.

Eläinlääkäriliitto on tänä vuonna esittänyt opetusministeriölle, että eläinlääketieteen koulutuksen aloituspaikkoja leikattaisiin, sillä liitto arvioi, että alan työllisyystilanne heikkenee tulevaisuudessa.
alla linkki
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CB8QFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.hs.fi%2Fkotimaa%2Fa1429240938731&ei=xp1NVc70BMjsUt7-gIgG&usg=AFQjCNFqvRa1lKinm12QfhCNBGCQJRP7cQ&bvm=bv.92885102,d.d24


ETTÄ TÄMMÖSTÄ

Oon tässä miettinyt kun tuo kesä taas tuloo, niin teidän kannattaisi hommata sinne navettaan jonkunlaiset puhaltimet (jolla ei ole), se helpottaisi lehmien oloa (häätyypi  toivoa ettei tule kovin lämmin kesä )
Tulee monesti mieleen  että mitähän muut karjatilalliset ovat kokeilleet kun kyseinen tauti on iskenyt. Millaisin oirein yms. Olisi mukava tietää . Vaikka näinhän se on että tieto lisää tuskaa ,mutta jotain sieltä aina jää korvantaakse.
Tuossa alla on linkki biisoneista mutta oireet passaa hyvin myös minun eläimiini.

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=9&cad=rja&uact=8&ved=0CHIQ7gEwCA&url=http%3A%2F%2Ftranslate.google.fi%2Ftranslate%3Fhl%3Dfi%26sl%3Den%26u%3Dhttp%3A%2F%2Fwww.aphis.usda.gov%2Fanimal_health%2Femergingissues%2Fdownloads%2FBISONMbovisEmergingDiseaseNotice_FINAL_103113.pdf%26prev%3Dsearch&ei=X85MVeiSH8v1UOjsgdgI&usg=AFQjCNFVyecM-B9XOIW7mT1whrg8zKhHGw&bvm=bv.92765956,d.d24

Tietojensaanti potilasasiakirjoista

Eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 15 §:n 2 momentin mukaan eläimen omistajalla on oikeus saada potilasasiakirjoista omistamaansa eläintä koskevat kaikki potilastiedot. Maa- ja metsätalousministeriön potilasasiakirjoja koskevan asetuksen 6 §:n nojalla tiedot on luovutettava pyynnöstä ilman aiheetonta viivytystä. Tiedot voidaan luovuttaa atk-tulosteena tai jäljennöksenä alkuperäisistä asiakirjoista tai muulla soveltuvalla tavalla.

Potilasasiakirja-asetuksen 6 §:n mukaan tiedot on pyynnöstä luovutettava myös muulle tietoon oikeutetulle kuin eläimen omistajalle omistajalle. Tällaisena muuna tahona voi tulla kyseeseen esimerkiksi Elintarviketurvallisuusvirasto tai aluehallintovirasto, jotka valvovat eläinlääkärinammatin harjoittajia. Kummallakin viranomaisella on ammatinharjoittamislain 22 §:n nojalla oikeus valvontaan liittyen tarkastaa mm. potilasasiakirjat. Eläinlääkärinammatin harjoittaja on lisäksi ammatinharjoittamislain 12 §:n 1 momentin nojalla velvollinen salassapitosäännösten estämättä antamaan Eviran ja AVI:n vaatimia ammatinharjoittamiseen liittyviä selvityksiä ja selityksiä. Viranomaiset voivat tarvita tällaisia tietoja esimerkiksi käsitellessään ammatinharjoittajista tehtyjä kanteluja.

Ammatinharjoittamislakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että eläin voi olla sopimuksen nojalla sijoitettuna hoidettavaksi toiselle henkilölle kuin omistajalle. Esityksessä viitataan esimerkinomaisesti sijoituskoiratoimintaan toteamalla, että myös sijoituskoiran haltijalla, joka siis ei ole eläimen omistaja, voi omistajan lisäksi olla tarve saada koiraa koskevia tietoja. Tietojen luovuttaminen eläimen haltijalle on mahdollista esimerkiksi omistajan antaman valtakirjan nojalla. (HE 30/1999 vp)

On syytä huomata, että eläimen omistajalla on aina lakiin perustuva oikeus saada pyynnöstä omistamaansa eläintä koskevat potilastiedot. Myös sellaisessa tapauksessa, kun toinen henkilö on vienyt eläimen eläinlääkärintarkastukseen. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi eläimen haltija tai vaikkapa henkilö, joka on ostamassa eläintä ja joka omistajan luvalla teettää eläimelle eläinlääkärintarkastuksen.

Kun eläin myydään toiselle henkilölle, eläimen uudella omistajalla voi olla tarve saada tietää omistamansa eläimen aikaisemmista sairauksista ja eläimelle annetuista hoidoista. Ammatinharjoittamislakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaankin, että uudella omistajalla on oikeus saada potilaskortistosta omistamaansa eläintä koskevat ja myös aiempien omistajien aikaiset tiedot. (HE 30/1999 vp)

Todettakoon vielä, että eläinlääkärinammatin harjoittajalla on lähtökohtaisesti oikeus olettaa eläintä hallussaan pitävän henkilön olevan eläimen omistaja, jollei muuta osoiteta. Ammatinharjoittamislain esitöissä todetaan nimenomaan, että eläinlääkärinammatin harjoittaja voi toimia omistajaolettaman varassa, kun potilastietoja pyytää henkilö, jolla on eläin hallussaan ja joka selittää olevansa sen omistaja (HE 30/1999 vp). Toinen asia on, että henkilö, joka esiintyy eläimen omistajana, vaikkei sitä olekaan, on vastuussa, jos hän aiheuttaa toiminnallaan vahinkoa eläimen omistajalle. Tällaisesta tilanteesta voisi olla kyse esimerkiksi silloin, kun sijoituskoiran haltija vie omistajalta lupaa kysymättä jalostuskäyttöön tarkoitetun narttukoiran sterilisoitavaksi.
linkki  http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=20&cad=rja&uact=8&ved=0CFAQFjAJOAo&url=http%3A%2F%2Felukkajuristi.fi%2F15-potilastyo-ja-elainlaakarinammatin-harjoittajan-salassapitovelvollisuus%2F&ei=3EVMVbaoFcO3UdPZgZAJ&usg=AFQjCNE9aUt23w0w7OhFc04vi_Rfkb98rg


ODOTAN VASTAUKSIA YHÄ

Tästä kaikesta päästään sitten sujuvasti tähän aiheeseen

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CB8QFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.theseus.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F35126%2FPiippo_Aino.pdf%3Fsequence%3D1&ei=NgNLVZjhFISqUdvRgeAD&usg=AFQjCNFFpDRDA330gdFLlX9e9j9HZ1UZ7g&bvm=bv.92765956,d.d24

Tutkimuksessa puhutaan maanviljelijän sairastumisesta
Epäonnistuneesta rakennusprojektista
Eläinten tartuntataudista

Näissä kaikissa on yhdistävä tekijä. Apua ei maanviljelijä saa vaikka kuinka pyytää.

Toisaalta pitäisi tehdä puolueeton tutkimus siitä. Mitä näissä tilanteissa on se maanviljelijä tehnyt. Onko se perimäinen syy siinä maanviljelijässä vai jossain muussa järjestelmässä.


Loppupeleissähän meidän maanviljelijöiden pitäisi olla ennustajia
NYT VOIDAAN MIETTIÄ TAAS TÄTÄ

Lainaus käyttäjältä: KIELO - 02.05.15 - klo:20:49

Lähetetty: 11. helmikuuta 2014 7:25
Vastaanottaja: 'presidentti@tpk.fi'
Aihe: AVUN PYYNTÖ MAANVILJELIJÄLTÄ

Hyvä Tasavallan Presidentti
Ajattelin kääntyä sinun puoleesi tässä vaikeassa tilanteessa.
Eläimeni ovat sairastelleet jo melkein vuoden mitä eriskummallisin oirein. Aluksi viranomaiset eivät tehneet asialle mitään kuten huomaat liitetiedostossa olevasta Oulun Hallinto oikeudelle menevästä kantelusta koskien eläinten laiduntamisasiassa. Nyt Ett. on luvannut maksaa näytteiden otot ,mutta minun mielestäni on jo myöhäistä kun tauti jota tällä hetkellä epäillään on levinnyt jo usealle tilalle.Olen tämän vuoden aikana huomannut minkälainen valta on valtion toimesta annettu viranomaisille ja sitten kun tuota valtaa ei halua kukaan käyttää vaan sysätään ihmistä viran omaiselta toiselle ja kukaan ei halua ottaa vastuuta asioista ,loppujen lopuksi maanviljelijä jää asioiden kanssa yksin. Meillä on ollut mieheni XXXXX kanssa eläimiä vuoden 2012 lopulla yhteensä noin 380kpl. Tällä hetkellä niitä on enää noin 250 kpl. Olen joutunut lopettamaan 7 lypsylehmää ja laittamaan teuraaksi 13 lypsylehmää kesäkuun 2013 jälkeen, Kokonais lypsylehmä määräni on ollut 29 kpl eli poistojen osuus on ollut todella kova. Osa tutkijoista sanoo että kysymyksessä olisi mycoplasma Bovis tartunta joka on elinkeinon itse vastustettava tauti .Olenkin ajatellut että miten elinkeino voi itse sitä vastustaa kun viranomaisetkaan eivät tiedä miten toimia saatika saada viljeltyä bakteeri esiin näytteistä. Eniten minua ihmetyttää että tartuntatautilaki sanoo että viranomaisten on selvitettävä tauti ja tehtävä tiettyjä toimenpiteitä taudin leviämisen estämiseksi. Meidän tapauksessa näin ei ole tapahtunut vaan toiminta on ollut hidasta.
Olemme todella tiukoilla ja kukaan ei tunnu auttavan rahallisesti, tappiot joita meille on tähän mennessä ollut hipovat jo 150000 euroa ja luottotiedotkaan eivät pysy kohta puhtaina. Olenkin miettinyt milloin valtio tulee apuun vai tuleeko ollenkaan.

KUNNIOITTAEN

Ostoeläimiä käyttävä saa varautua ostamaan toisinaan kottikärryllisen antibiootteja jonkun ikävän taudin iskiessä, esim. lihasikaloissa dysenteria. Yhteiskunta ei ota vastuuta ihan kaikesta. Mykoplasma on vaikea todeta myös ihmisestä, ei vain eläimestä. Muistaakseni syy on se, että myko kasvaa huonosti elatusaineessa.
Sinulle on varmaan kerrottu jo, että tartuntatautilaki ja sen toimet koskevat ihmisiä, ei eläimiä. Eläinten osalta on lopussa vain maininta salassapitonormien sivuuttamisesta viranomaisten välisessä kommunikoinnissa. Kohta nähdään mainitsemasi ohjelma.

Sikadysenteria
 




Aiheuttaja:
•bakteeri Brachyspira (ent. Serpulina, ent. Treponema) hyodysenteriae
•tunnetaan useita eri serotyyppejä
•samassa Brachyspira-suvussa myös muita, mahdollisesti ripulia aiheuttavia lajeja kuten B. pilosicoli ja B. intermedia

 

Esiintyvyys:
•tautia esiintyy yleisesti sikatalousmaissa kaikkialla maailmassa
•tauti voi aiheuttaa sian lisäksi oireita marsuilla, hiirillä ja untuvikoilla
•taudin kantajina voivat toimia em. lisäksi koirat, linnut, kärpäset tai rotat

 

Leviäminen:
•tauti tarttuu eläimeen bakteeria sisältävän ulosteen välityksellä
•eläin voi toimia taudin kantajana ilman oireita tai sairastumisen jälkeen vähintään 70 vrk
•tauti voi levitä ihmisen mukana likaisissa saappaissa tai työvälineissä tai likaisten kuljetusautojen mukana
•tartunta voi levitä 90%:iin vieroitetuista porsaista ja kuolleisuus voi nousta 30%
•bakteeri säilyy hyvin lietelannassa; sen on todettu säilyvän 60 vrk 5°C:ssa ja 7 vrk 25°C:ssa
•maaperässä bakteerin on todettu säilyvän 18 vrk 4°C:ssa
•säilyy pH-alueella 4-10

 

Itämisaika:
•voi vaihdella mutta tavallisesti 10-14 vrk

 

Aiheuttaa:
•ripulin tavallisesti 15-70 kg:n painoisilla sioilla, mutta muunkin ikäiset eläimet voivat sairastua. Riskiryhmässä ovat myös ulkona pidetyt emakot
•kroonisessa muodossa tauti voi olla oireeton

 

Oireet:
•tauti alkaa usein keltaisella – harmaalla löysällä ulosteella, joka myöhemmin muuttuu limaiseksi. Ripuliulosteessa on myös usein mukana verta.
•ripuliin voi liittyä kuumeilua (40-40,5°C) ja mahakipuja (eläin seisoo selkä köyryssä ja potkii mahaansa)
•taudin edetessä eläin kuivuu, ja se voi kuolla nestehukkaan
•kroonisessa muodossa eläin laihtuu
•pikkuporsailla tauti aiheuttaa limaisen ripulin, johon ei yleensä liity verisyyttä
•rääpäleporsaiden määrä kasvaa

 

Hoito:
•sairastuneet eläimet hoidetaan antibiootein (suositus tiamuliini, vaihtoehtoisesti tylosiini tai linkomysiini herkkyysmäärityksen perusteella)
•taudin saneeraus

 

Diagnoosi:
•tyypillinen taudinkuva varmistetaan näytteenotolla (topsitikuilla erityiselatusainekuljetusputkiin – eläinlääkäri ottaa) joko elävistä eläimistä tai raadonavauksessa

 

Taloudellinen merkitys:
•tappioita syntyy kuolleisuudesta, kasvun hidastumisesta, rehun käyttökyvyn heikkenemisestä ja lääkityksistä

 

Ehkäisy:
•ostoeläimille karanteeni
•tautisulku sikalaan, ettei taudinaiheuttaja kulje sikalan sisälle saappaissa
•vierailijoille sikalan omat suojavarusteet
•lastaustila lähteville eläimille
•jyrsijöiden torjunta, koska ne voivat levittää tautia
•kertatäyttöisyys osastoissa
•lietekanavien ylitäyttymisen estäminen ja säännöllinen tyhjentäminen erien välillä

 

Vastustus:
•elinkeino vastustaa tautia ja se on mukana yhtenä tautina teurastamoiden ryhmävakuutuksissa
•mikäli tilalle tulee dysenteria, tauti saneerataan
•saneeraukseen kuuluu eläintiheyden vähentäminen, tilalle jäävien eläinten lääkitseminen, puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteet sikalassa ja sikalan ympäristössä, jyrsijöiden hävittäminen sekä lannan käsittely tilakohtaisen saneeraussuunnitelman mukaisesti.

TUOSSA TUMMENNETUSSA KOHDASSA ON ERO MYCOPLASMAN KOHDALLA JOKU TULEE EDES VASTAAN VASTUIDEN KANTAMISESSA

 

KKV:n pääjohtaja Juhani Jokinen:
Kilpailu lisää kasvua ja tuottavuutta

Suomi ei tällä hetkellä kuulu kotimarkkinakilpailun kärkimaihin

World Economic Forumin tutkimuksessa sijoitumme kotimarkkinakilpailun intensiteetissä 144 maan joukossa sijalle 108. Kaikki muut Pohjoismaat ovat 50 parhaan maan joukossa. Ks. World Economic Forum: The Global Competitiveness Report 2014–2015

Tutustu myös :
Factsheet on how competition policy affects macro-economic outcomes, OECD October 2014


Yritysten välinen kilpailu on merkittävä tuottavuuden ja talouden kasvun vauhdittaja. Ne toimialat, joilla yritykset kohtaavat kovaa kansainvälistä kilpailua, edustavat lukuisten tutkimusten mukaan myös nopeinta tuottavuuskehitystä. KKV:n tavoitteena on omilla toimillaan parantaa erityisesti kotimarkkinoiden kilpailullisuutta.

Kotimarkkinakilpailun edistäminen on kirjattu KKV:n nelivuotisen tulossopimuksen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi, jonka saavuttamiseksi käytetään sekä kilpailuoikeuden että kuluttajansuojan välineitä. Päävastuu kilpailun edistämisestä on viraston kilpailuvastuualueella, jossa painopisteitä ovat erityisesti kartellivalvonta, yrityskauppavalvonta, kilpailuneutraliteetin valvonta ja muu kilpailunedistäminen. Kuluttajavastuualueen tehtävänä on puolestaan luoda toimintaympäristö, jossa kuluttajat uskaltavat kuluttaa.

Kuluttajat ja yritysten muut asiakkaat hyötyvät, jos he voivat valita useista kilpailevista vaihtoehdoista. Valinnanvapaus luo kilpailua tarjoajien välille ja synnyttää kannusteita uusien ja parempien tuotteiden kehittämiseen. Se puolestaan tukee tuottavuuskehitystä ja taloudellista kasvua. Ostajille parhaita vaihtoehtoja tarjoavat yritykset menestyvät ja lisäävät markkinaosuuksiaan vähemmän tehokkaiden kustannuksella. Työtä siirtyy tuottavimmille aloille.

Kilpailullisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää niillä kotimarkkina-aloilla, joilla kilpailu on syystä tai toisesta laimeaa tai vääristynyttä. Kovemmasta kotimarkkinakilpailusta hyötyy yksittäisten kuluttajien ja asiakkaiden ohella koko kansantalous, kun kilpailu luo paineita kehitykseen ja antaa edellytykset parempaan kansainväliseen kilpailukykyyn. Sitä eivät tee monopolit, kartellit eivätkä kilpailulta suojatut markkinat.

KKV:n keinot kotimarkkinakilpailun edistämiseksi

Kartellit muodostavat merkittävän uhan kilpailulle ja talouskasvulle, ja KKV on ainoa kansallinen viranomainen niitä valvomassa. Sama koskee yrityskauppavalvontaa, jonka avulla voidaan estää asiakkaiden ja kuluttajien etujen vastaisten taloudellisen vallan keskittymien syntyminen. Tällaisten keskittymien ennalta estäminen on perusteltua myös kun tiedetään, että kotimaisten yritysten erityiskohtelulla ei kuitenkaan kyetä luomaan kestävää kansainvälistä kilpailukykyä ja kokonaishyvinvoinnin lisäystä.

Kolmas KKV:n kilpailuvastuualueen vastuulla oleva keino kotimarkkinakilpailun edistämiseksi on kilpailuneutraliteettivalvonta, jonka avulla voidaan luoda ja ylläpitää tasainen pelikenttä yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välillä. Toisin sanoen ympäristö, jossa pärjätään etevämmyydellä eikä erioikeuksilla.

Neljäs toimintasektori on tutkimus- ja kilpailunedistämistoiminta. Haemme syvällistä osaamista ja tutkimustietoa kilpailun rakenteellisten esteiden poistamiseksi. Niihin voi lukea myös ns. rent seeking -ilmiön, jossa liiketoimintamahdollisuuksia ja voittoa tavoitellaan vaikuttamalla sosiaaliseen ja poliittiseen ympäristöön omaksi eduksi tai muiden vahingoksi – sen sijaan, että oman suoritekilpailun keinoin luotaisiin uutta vaurautta.

KKV:n kuluttajavastuualueen tehtävänä on huolehtia kuluttajan mahdollisuuksista tehdä hyviä valintoja. Tähän kuuluvat muun ohella ennalta ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet tilanteissa, joissa kuluttajaa painostetaan, joissa ostoa edeltävä informaatio on puutteellista, harhaanjohtavaa tai väärää tai joissa ostamisen jälkeen ilmaantuu kohtuuttomia yllätyksiä. Kuluttajan kannalta luotettavan toimintaympäristön luominen on keskeinen edellytys kotimarkkinoiden kilpailullisuuden lisääntymiselle. 


Näinhän se on. Ei voi kumartaa joka suuntaan pyllistämättä toiselle. Niin ja yleensä pyllistetään siihen suuntaan jolla on vähiten rahaa ja suhteita. Pidetään mielessä kenen etuja ajetaan
 

Lähetetty: 11. helmikuuta 2014 7:25
Vastaanottaja: 'presidentti@tpk.fi'
Aihe: AVUN PYYNTÖ MAANVILJELIJÄLTÄ

Hyvä Tasavallan Presidentti
Ajattelin kääntyä sinun puoleesi tässä vaikeassa tilanteessa.
Eläimeni ovat sairastelleet jo melkein vuoden mitä eriskummallisin oirein. Aluksi viranomaiset eivät tehneet asialle mitään kuten huomaat liitetiedostossa olevasta Oulun Hallinto oikeudelle menevästä kantelusta koskien eläinten laiduntamisasiassa. Nyt Ett. on luvannut maksaa näytteiden otot ,mutta minun mielestäni on jo myöhäistä kun tauti jota tällä hetkellä epäillään on levinnyt jo usealle tilalle.Olen tämän vuoden aikana huomannut minkälainen valta on valtion toimesta annettu viranomaisille ja sitten kun tuota valtaa ei halua kukaan käyttää vaan sysätään ihmistä viran omaiselta toiselle ja kukaan ei halua ottaa vastuuta asioista ,loppujen lopuksi maanviljelijä jää asioiden kanssa yksin. Meillä on ollut mieheni XXXXX kanssa eläimiä vuoden 2012 lopulla yhteensä noin 380kpl. Tällä hetkellä niitä on enää noin 250 kpl. Olen joutunut lopettamaan 7 lypsylehmää ja laittamaan teuraaksi 13 lypsylehmää kesäkuun 2013 jälkeen, Kokonais lypsylehmä määräni on ollut 29 kpl eli poistojen osuus on ollut todella kova. Osa tutkijoista sanoo että kysymyksessä olisi mycoplasma Bovis tartunta joka on elinkeinon itse vastustettava tauti .Olenkin ajatellut että miten elinkeino voi itse sitä vastustaa kun viranomaisetkaan eivät tiedä miten toimia saatika saada viljeltyä bakteeri esiin näytteistä. Eniten minua ihmetyttää että tartuntatautilaki sanoo että viranomaisten on selvitettävä tauti ja tehtävä tiettyjä toimenpiteitä taudin leviämisen estämiseksi. Meidän tapauksessa näin ei ole tapahtunut vaan toiminta on ollut hidasta.
Olemme todella tiukoilla ja kukaan ei tunnu auttavan rahallisesti, tappiot joita meille on tähän mennessä ollut hipovat jo 150000 euroa ja luottotiedotkaan eivät pysy kohta puhtaina. Olenkin miettinyt milloin valtio tulee apuun vai tuleeko ollenkaan.

KUNNIOITTAEN